Artikkelit
19.06.2024
IT-peruspalveluiden selvitystyö valmistumassa
Keväällä 2024 Sivistyshallinto 2030 -hankkeessa on keskitytty kokoamaan tietoa myös perustietotekniikkapalvelujen järjestämisen kokonaisuudesta tällä hetkellä, sekä mahdollisuuksia palveluiden yhtenäistämiseen ja keskittämiseen tulevaisuudessa. Perustietotekniikkapalveluihin kuuluvat tietoliikenneratkaisut, henkilökohtaiset IT- ja telelaitteet, kapasiteetti- ja tallennusratkaisut, yleiset viestintä- ja alustaratkaisut, intranet, IT-tukipalvelut, käyttäjähallinta, IT-toimintaympäristön hallinta sekä yleiset AV- ja toimistolaitteistot. Selvityksen kokonaisuutta esiteltiin hankkeen ohjausryhmälle 17. kesäkuuta.
Tällä hetkellä jokainen virasto toteuttaa aihepiirin palvelunsa itsenäisesti, mikä ilmenee vaihtelevina toimintamalleina. Hallinnonalan perustietotekniikkapalveluiden pääasialliset tuottajat ovat CSC ja Valtori, mutta virastoissa tuotetaan palveluja myös omana työnä.
Tavanomaiseksi nähtävän toimistotyön lisäksi hallinnonalan piirissä työskentelee henkilöstöä, joka tekee muun muassa arkeologisia ja rakennetun kulttuuriperinnön kenttätöitä. Suomenlinnan hoitokunta (SLHK) puolestaan vastaa kokonaisen kaupunginosan tietoliikennepalveluista. Hallinnonalan tiedon hallinnassa on myös tietoturvaan liittyviä erityispiirteitä. SLHK:n toimintaa lukuun ottamatta kansalaisille ja sidosryhmille tarjottavat digitaaliset palvelut ja käyttäjäneuvonta eivät kuulu tämän selvityksen piiriin.
Palveluiden tarve kasvaa, kehitys on nopeaa
Selvityksen tavoitteet ovat samoja kuin koko sivistyshallintouudistuksessa: luoda kokonaiskuva näiden palvelujen järjestämisestä hallinnonalalla, ymmärtää nykyiset ja tulevat tarpeet, suunnitella tulevaisuuden toimintatavat sekä löytää mahdollisia päällekkäisyyksiä, synergiaetuja ja innovatiivisenkin toiminnan mahdollisuuksia. Sivistyshallinnon on vastattava tehtäviinsä laadukkaasti myös tulevaisuudessa, yhteiskunnallisten muutospaineiden keskellä.
Tiedon hallinta ja säilyttäminen ovat haastavia ja nopeasti kehittyviä aloja. Lisäksi sivistyshallinnon virastot ovat oikeastaan kaikki jostain näkökulmasta muistiorganisaatioita, mikä tuo erityispiirteitä perustietotekniikkapalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Pilvipalvelut kehittyvät nopeasti, datan tallentamisen ja käytettävyyden vaatimukset ja mahdollisuudet kasvavat vauhdilla, ja tekoälyn sovellettavuutta aletaan vasta ymmärtää paremmin.
Perustietotekniikkapalvelujen laadukkaaseen mutta tehokkaaseen järjestämiseen tarvitaankin ymmärrystä ja osaamista, mutta parhaimmillaan on mahdollisuus saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä.
Kolme etenemisvaihtoehtoa
Perustietotekniikkapalveluiden järjestämisen tarkastelua jatketaan vielä kolmella vaihtoehtoisella linjauksella:
1) palveluiden järjestäminen jatkuisi nykyisellään ja virastojen fuusioituessa toteutettaisiin tällä saralla vain välttämättömimmät muutokset,
2) uusien virastojen sisällä palveluita harmonisoitaisiin voimakkaasti, ja muutoin hallinnonalalla palveluja kehitettäisiin tavoitteellisen verkostomaisesti,
3) sivistyshallinnon perustietotekniikkapalvelut yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, keskitetysti ohjattuna.
Pienet yksiköt ja nykyiset toimintamallit tarjoavat joustavuutta ja autonomiaa, mutta pitkällä tähtäimellä arvioituna ja onnistuessaan suurempi kokonaisuus parantaa riskienhallintaa ja voi alentaa kokonaiskustannuksia merkittävästi. Eri vaihtoehtoja analysoidaankin nyt tarkasti toiminnallisesta, teknisestä ja taloudellisesta näkökulmasta.
Työ jatkuu vielä täydentävällä tiedonkeruulla ja sen jälkeen keskustelulla syksyn ensimmäisessä ohjausryhmässä. Kun etenemisen linja on päätetty, nimetään perustietotekniikan kokonaisuuden kehittämiseen valmisteluorganisaatio. Nyt tehtyä selvitystyötä ovat luotsanneet Ilmari Hyvönen OKM:stä ja Hannu-Pekka Polttila Museovirastosta, yhteistyössä Valtion tietotekniikan palvelukeskus Valtorin ja virastokohtaisten yhteyshenkilöiden kanssa.