Artikkelit

07.03.2024

Ministerityöryhmä, ohjausryhmä, ministeriö ja virastot – kuka päättää uudistuksessa, mistä ja miten?

Sivistyshallinto 2030 -uudistushanke alaryhmineen vastaa uudistuksen toimeenpanosta, valmisteluun liittyvät päätökset ja linjaukset tehdään ohjausryhmässä, poliittiset linjaukset tulevat puolestaan ministerityöryhmältä ja virastokohtainen työ on käynnistynyt. Mutta kuka asioista missäkin vaiheessa päättää?

Tulevista virastoista, niiden lakisääteisistä tehtävistä sekä johtamisesta ja OKM:n hallinnonalan yhteisistä, keskitetyistä tehtävistä säädetään laeissa ja asetuksissa. Sivistyshallintouudistuksen lainsäädännön valmistelu on käynnistynyt kaikille virastoille yhteisen hallituksen esityksen valmistelulla. Valmisteltava hallituksen esitys sisältää useita lakeja tai niiden muutoksia ja perustelutekstejä.

Hallituksen esitys valmistellaan eduskunnan päätöksentekoa varten ministeriössä, ja sen on tarkoitus olla valmiina olla valmiina syyskauden aikana. Säädösvalmistelua tehdään yhdessä virastojen kanssa, ja hallituksen esityksestä pyydetään lausuntoja laajemminkin. Valmisteluun vaikuttaa olennaisesti sekä virastokohtainen työ että ministeriöjohtoisten alatyöryhmien työ. Hallituksen esityksen sisältö muotoutuu esimerkiksi siitä, mihin valmistelussa päädytään virastojen lakisääteisistä tehtävistä ja mitkä tehtävät hoidetaan jatkossa yhteisesti. 

Valmisteluun liittyvät päätökset ja linjaukset tehdään kansliapäällikkö Anita Lehikoisen johtamassa ohjausryhmässä, jossa on edustus kaikista virastoista. Ohjausryhmä varmistaa tarvittaessa, että suunnitelmille on myös poliittinen tuki. Siksi merkittävimmät asiat käsitellään opetusministerin puheenjohtamassa lasten, nuorten ja perheiden ministerityöryhmässä. Ministerityöryhmä tekee tarvittaessa poliittisia linjauksia ja kannanmäärittelyjä.

Yksityiskohtaisemmin viraston organisaatiota ja sen johtamista ja vastuunjakoa kuvataan niiden työjärjestyksissä. Virastojen työjärjestyksien valmistelusta vastaa kukin tuleva uusi virasto ja se päättää työjärjestyksestään toimintansa alkuvaiheessa. Hallituksen esitys antaa raamit työjärjestysten valmisteluun. Siinä yhteydessä hahmotellaan organisaation ja johtamisjärjestelmän perusratkaisut, sekä asiat, jotka edellyttävät tarkempaa sääntelyä toimivallassa. Uuden viraston päälliköllä on merkittävä rooli sisäisessä organisoitumisessa ja toimivallan delegoimisessa. 

Virastokohtaisessa valmistelussa pääpaino on tässä vaiheessa lakisääteisten tehtävien järjestämisessä. Myös muiden virastojen vastulla olevien tehtävien − kuten esimerkiksi henkilöstöhallinnon − suunnittelusta ja organisoinnista vastaavat kuhunkin kokonaisuuteen kuuluvat virastot yhdessä.

Osa henkilöstöhallintoon liittyvistä tehtävistä kuuluu viraston työnantajatehtäviin. Yhteiset yhteistoiminta-asiat käsitellään uudistuksen yt-ryhmässä, mutta tavalliseen tapaan jatkuvasti myös jokaisessa virastossa. Nykyiset virastot ovat vuoden 2025 loppuun saakka työnantajia ja vastaavat omalta osaltaan yhteistoiminnasta siihen saakka, kunnes uuden lainsäädännön mukaiset virastot aloittavat toimintansa työnantajina.