Artikkelit
28.10.2024
Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen alkaa − Kenenkään palkka ei laske uusien virastojen aloittaessa
Palkkausjärjestelmien yhteensovittamisen tarkastelu on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta. Miten asiassa on tarkoitus edetä ja missä palkka-asioista päätetään?
Uusien virastojen aloittaessa 1.1.2026 kenenkään euromääräinen palkka ei laske siirtymisen takia. Valtion keskustason sopimuksilla on sovittu muutostapauksissa noudatettavista menettelyistä.
Sivistyshallintouudistuksessa palkkausjärjestelmien yhteensovittamisen tarkastelu aloitetaan alkuvuodesta 2025, jos virastojen rakenteen suunnittelussa on siihen mennessä edennyt riittävän pitkälle. Tieto henkilöstön sijoittumista organisaatioon ja tehtäviin tarvitaan, jotta sitä voidaan käyttää perusteena arvioitaessa palkkausjärjestelmien kehittämistarpeita.
Palkkausjärjestelmät valmistellaan virastokohtaisesti. Henkilöstöryhmä koordinoi valmistelua ja ryhmässä sovitaan valmistelun yhteisistä periaatteista. Ministeriön edustajat tukevat tarvittaessa virastotyönantajia virastokohtaisessa valmistelussa.
Valtion työmarkkinalaitoksen arvio on, että muutoksista aiheutuvat kustannukset ovat maltillisia.
Eri lähtötilanteet, eri etenemistavat
Vuonna 2026 aloittavien virastojen yhdistymistapa vaihtelee ja lähtötilanne vaikuttaa tapaan, jolla palkkausjärjestelmistä teknisesti neuvotellaan. Virastokohtaisissa neuvotteluissa ovat mukana nykyisten työnantajavirastojen edustajat, ja neuvotteluja koordinoi se työnantaja, jonka sopimuksen piiriin uudessa virastossa siirrytään.
Uusi Opetushallitus muodostuu liittämällä siihen Kotimaisten kielten keskus, jonka henkilöstö otetaan Opetushallituksen nykyisen palkkausjärjestelmäsopimuksen piiriin. Kotuksen oma palkkausjärjestelmäsopimus lakkaa. Henkilöstön sijoittumisesta ja siitä mahdollisesti johtuvista palkkausjärjestelmän kehittämistarpeista neuvottelee Opetushallitus työnantajana.
Uusi Kansallisarkisto muodostuu liittämällä siihen Celia ja Varastokirjasto, joiden henkilöstö otetaan Kansallisarkiston nykyisen palkkausjärjestelmäsopimuksen piiriin. Celian ja Varastokirjaston omat palkkausjärjestelmäsopimukset lakkaavat. Henkilöstön sijoittumisesta ja siitä mahdollisesti johtuvista palkkausjärjestelmän kehittämistarpeista neuvottelee Kansallisarkisto työnantajana.
Kulttuuriperintövirasto muodostuu yhdistämällä Museovirasto ja Suomenlinnan hoitokunta. Vaikka viraston nimi muuttuu ehdotetusti, teknisesti Museovirasto jatkaa ja Suomenlinnan hoitokunta lakkaa virastona. Samalla SLHK:n palkkausjärjestelmäsopimus päättyy. Henkilöstö siirtyy Museoviraston nykyisen palkkausjärjestelmäsopimuksen piiriin. Henkilöstön sijoittumisesta ja siitä mahdollisesti johtuvista palkkausjärjestelmän kehittämistarpeista neuvottelee Museovirasto ja 1.1.2026 alkaen Kulttuuriperintövirasto työnantajana.
Kulttuurivirasto aloittaa uutena virastona. Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti itsenäisinä virastoina lakkaavat, jolloin niiden palkkausjärjestelmäsopimuksetkin lakkaavat. Henkilöstö siirtyy uuden viraston palvelukseen euromääräisillä palkoilla. Kulttuuriviraston palkkausjärjestelmästä on sovittava. Neuvottelut aloitetaan vuoden 2025 aikana, kun riittävät perusteet palkkausjärjestelmän rakentamiselle ovat olemassa. Koska Taike ja Kavi eivät ole neuvotteluviranomaisia, vastaa ministeriö neuvotteluista vuoden 2025 aikana. Uusi Kulttuurivirasto tulee olemaan neuvotteluviranomainen, joten neuvottelut viimeistellään ja palkkausjärjestelmästä sovitaan viimeistään uuden työnantajaviraston aloitettua toimintansa.
Suomen Akatemian osalta palkkausjärjestelmään ei tarvita muutoksia.
Opintotuen muutoksenhakulautakunta OPTUM siirtyy STM:n hallinnonalalle osaksi SAMUa. OPTUMin henkilöstö otetaan SAMUn nykyisen palkkausjärjestelmäsopimuksen piiriin. Mahdollisista palkkausjärjestelmäsopimuksen kehittämistarpeista neuvottelee SAMU työnantajana.