Artikkelit
11.01.2024
Sivistyshallinto 2030: kysymyksiä ja vastauksia
Tältä palstalta löydät koottuna vastauksia Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen herättämiin kysymyksiin. Tässä vaiheessa kysymyksiä on ilmassa enemmän kuin mitä niihin vielä on valmiita vastauksia. Siksi uusia aiheita lisätään sitä mukaa, kun valmistelu etenee.
Muuttuvatko työtehtävät ja työpaikka?
Sivistyshallintouudistuksen valmistelun suuntaviivoissa on linjattu, että henkilöstö siirtyy uusiin virastoihin tehtäviensä mukaisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudistuksen jälkeen nykyinen henkilöstö työskentelee siinä virastossa, johon heidän hoitamansa tehtävät siirtyvät tai jäävät. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteen keston ajaksi. Virkojen siirtymiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta, jos virka ei siirry työssäkäyntialueelta toiselle. On kuitenkin mahdollista, että henkilön tehtävät muuttuvat uudessa organisaatiossa.
Muutoksissa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja yhteistoiminnasta annettuja menettelyjä.
Jatkossa kaikki virastot toimivat itsenäisinä työnantajina. Virastojen toiminnan käynnistyttyä voidaan virastotason sopimuksilla tarkentaa palvelussuhteen ehtoja. Näistä ehdoista neuvotellaan virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kesken. (18.6.2024)
Miten virastouudistuksesta aiheutuviin kuluihin varaudutaan?
Organisaatiouudistuksista aiheutuu aina kustannuksia, mutta valtaosa niistä on kertaluonteisia. Näihin pyritään varautumaan pääosin osana virastojen normaalia taloussuunnittelua. Uudistukseen mahdollisesti käytettävissä olevista erillismäärärahoista päätetään osana valtion talousarvioiden ja julkisen talouden suunnitelmien valmistelua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu Sivistyshallinto 2030 -uudistuksessa huolehtimaan mm. Palkeiden ja Valtorin laskuttamista muutostöiden kustannuksista. Yhteiseen muutostukeen haetaan valtiokonttorilta Kaiku-kehittämisrahaa.
Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että nykyisiä ja tulevia virastoja koskevat samat hallinnon toimintamenosäästöt kuin muitakin valtion virastoja. Sivistyshallintouudistuksessa varaudutaan tulevaan kehittämällä ennen kaikkea toimintatapoja, mikä onkin nyt osoittautunut entistä tärkeämmäksi. Onnistuessaan uudistus voi lisätä myös tuottavuutta ja sujuvoittaa toimintaa. (26.4.2024)
Miten muutosta tuetaan?
Muutoksessa tuen tarve on todella laaja. Tukea tarvitaan niin rakenteellisten muutosten tekemiseen kuin koko henkilöstön tukemiseen.
Tähän mennessä muutosta on tuettu esimerkiksi yhteisesti toteutettavalla viestinnällä. Hankkeessa on nyt kartoitettu sitä, minkälaisia toiveita muutoksen tukemiseen virastoissa on jatkoa ajatellen. Vielä yhteisestä muutostuesta ei ole sovittu tarkemmin.
Muutoksessa tukeminen ei tarkoita aina ulkoistettua tekemistä tai tukea. Se on vahvasti osa jokapäiväistä työtä. Sivistyshallinnon muutoksen asioita kannattaakin käsitellä virastoissa aktiivisesti esimerkiksi johtoryhmissä, jakaa tietoa ja osallistaa henkilöstöä eri alatyöryhmien työhön ryhmän oman jäsenen kautta. (9.2.2024)
Miksi sivistyshallintouudistus tarvitaan?
Uudistuksella halutaan varmistaa sivistyshallinnon palvelu- ja toimintakyky, toiminnan laatu ja taloudellinen kestävyys. Näin varaudutaan siihen, että tehtävät voidaan jatkossakin hoitaa fiksusti ja vaikuttavasti. Hallitusohjelmaan tämä on kirjattu niin, että selkeytämme virastorakennetta, kevennämme päällekkäistä hallintoa ja vahvistamme virastojen tuloksellista ohjausta.
Pirstaleisen virastorakenteen tiivistäminen on osa uudistusta. Olennaista on muuttaa myös toimintatapoja niin, että emme turhaan tee päällekkäistä työtä. Monessa virastossa resurssit ovat aiempien säästöohjelmien vuoksi vähentyneet, mutta tehtävät ja velvoitteet ovat säilyneet ennallaan. Yhteistyöllä kuormaa on mahdollista jakaa. Näin varmistetaan, että virastoissa on paremmat mahdollisuudet keskittyä niiden ydintehtäviin.
Uudistuksessa yhtenäistetään hallinnon toimintatapoja ja uudistetaan työnjakoa yhteisissä palveluissa. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa myös tietohallinnon järjestelmiä ja kehittää digitaalisia palveluja yhtenäisemmin.
Yhtenäisyyttä haetaan myös konsernitasoisella ohjauksella ja taloussuunnitellulla. Kun tekemisen tarkoitus on kirkkaana ja prosessit kunnossa, sivistyshallinnon työ on entistä vaikuttavampaa. (11.1.2024)
Miten Sivistyshallinto 2030 -uudistus liittyy aiempaan valmisteluun?
Uudistukselle on rakennettu pohjaa jo pitemmän aikaa, tarkemmin sanottuna lokakuusta 2021. Silloin käynnistetyn konsernin kehittämishankkeen tavoitteena oli varmistaa sivistyshallinnon toiminnan vaikuttavuus, laatu ja palvelukyky tulevina vuosina. Hanke käynnistettiin, jotta voisimme oma-aloitteisesti taklata kestävyysvajetta, eli sitä tosiasiaa, jossa määrärahat eivät riitä tulevina vuosina tehtävien hoitamiseen, jos emme tee muutoksia tekemisen tavassa ja tehtävien organisoinnissa.
Hankkeen lopputuloksena valmistui tavoitetila ja muutosohjelma sivistyshallinnon kehittämiseksi. Nyt olemme käytännön toteutuksen alussa. Yksityiskohtaisempaa valmistelua varten asetettiin alkusyksystä Sivistyshallinto 2030 -uudistushanke ja sille eri aiheisiin keskittyviä alatyöryhmiä ja ohjausryhmä. Syksyn aikana käytiin läpi vaihtoehtoja virastorakenteelle ja keskusteltiin niiden hyödyistä ja haasteista sekä hahmoteltiin uudistuksen valmisteluperiaatteita. Poliittinen linjaus sivistyshallinnon rakenteesta ja reunaehdoista saatiin ministerityöryhmältä joulukuun lopussa. Valmistelu jatkuu nyt niiden pohjalta. (11.1.2024)