Artikkelit

Sivistyshallintolait etenivät eduskunnan käsiteltäväksi

16.04.2025

Sivistyshallintolait etenivät eduskunnan käsiteltäväksi

Sivistyshallintouudistuksessa valmistellut lakiesitykset on annettu eduskunnan käsiteltäviksi. Lausuntokierroksella saatu palaute huomioitiin muun muassa virastojen nimissä ja toimintaa koskevien lakien sisällöissä. Myös ehdotuksia avaavia perusteluja ja vaikutusten arviointeja on kuvattu lausuntoversiota laajemmin. 

Uudistus yhdistää hallinnonalan yksittäisiä virastoja suuremmiksi yksiköiksi tehokkuuden lisäämiseksi. Sivistyshallintoon luodaan yhtenäisiä toimintamalleja ja kehitetään virastoille yhteisiä palveluita. 

Tavoitteena on keventää hallintoa ja vahvistaa vaikuttavuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja lisäämällä yhteistyötä. 

Virastojen nimiehdotuksia muutettiin palautteen perusteella

Lausuntokierroksella saatu palaute on huomioitu virastojen nimissä ja esityksen pykäliin on tehty monia muitakin muutoksia ja korjauksia. Jatkovalmistelussa tarkennettiin ja täydennettiin myös esityksen perusteluja ja vaikutusarviointeja.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluisivat siten seuraavat virastot:

  1. Opetushallitus, johon yhdistettäisiin Kotimaisten kielten keskus;
  2. Kansallisarkisto, johon yhdistettäisiin Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto;
  3. Museovirasto, johon yhdistettäisiin Suomenlinnan hoitokunta;
  4. Taide- ja kulttuurivirasto, joka olisi uusi virasto ja johon siirtyisivät Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti;
  5. Suomen Akatemia, joka jatkaisi toimintaansa voimassa olevan Suomen Akatemiasta annetun lain mukaisesti.

Nykyisistä virastoista Opintotuen muutoksenhakulautakunta on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle osaksi Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaa. 

Virastojen tehtävistä säädetään yhteisesti ja erikseen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäviksi laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista sekä tarkemmin eri virastojen tehtäviin, organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät virastolait. 

Uutena lakina säädettäisiin laki Saavutettavuuskirjasto Celian palveluista. Lisäksi ehdotetaan teknisiä muutoksia Suomen Akatemiasta annettuun lakiin.

Virastojen tehtävistä säädetään edelleen myös muussa lainsäädännössä. Lainsäädäntöä tarkennetaan valtioneuvoston asetuksilla ja virastojen maksuasetuksilla. 

Uudistus on tarkoitus tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja se vaikuttaa tapaan, jolla uudet virastot rakentuvat. 

Opetushallituksen, Kansallisarkiston ja Museoviraston virastot jatkavat ja niiden Y-tunnukset sekä virastotunnus säilyvät. Taide- ja kulttuurivirastoa varten on perustettava kokonaan uusi virasto, koska siihen siirtyvät virastot − Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti − ovat nykyisin osa opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikköä.

Mitä uudistus tarkoittaa henkilöstölle?

Hallituksen esityksen perusteluissa avataan tarkemmin pykäliä ja niiden takana olevia menettelyjä muun muassa henkilöstön osalta. 

Virastojen henkilöstöä koskevat yhtenevät periaatteet ja menettelytavat, ja henkilöstöä kohdellaan uudistuksessa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. 

Virastot jatkavat nykyisten tehtäviensä hoitamista. Henkilöstö siirtyy hoitamaan niitä tai vastaavia tehtäviä vastaanottavaan virastoon virka- tai työsopimussuhteensa mukaisesti. Kotimaisten kielten keskuksen työsopimussuhteisen henkilöstön palvelusuhde muuttuisi kuitenkin tässä yhteydessä virkasuhteeksi. 

Hallituksen esityksen mukaan Opetushallituksen, Kansallisarkiston ja Museoviraston henkilöstö jatkaisi virastoissa nykyisissä palvelussuhteissaan. Kotimaisten kielten keskuksen, Varastokirjaston, Saavutettavuuskirjasto Celian ja Suomenlinnan hoitokunnan henkilöstö siirtyisi tehtävineen vastaanottavaan virastoon. Lomat ja muut etuudet siirtyvät henkilöstön mukana. 

Taiteen edistämiskeskuksen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstö siirtyisi uuteen perustettavaan Taide- ja kulttuurivirastoon.

Taide- ja kulttuurivirastoon perustettaisiin uusi pääjohtajan virka. Muut pääjohtajat jatkaisivat viroissaan toimikautensa mukaisesti. Ensimmäiset virat voidaan laittaa haettaviksi, kun eduskunta on hyväksynyt lait. 

Palkkausjärjestelmiä tarkastellaan virastokohtaisesti

Virastojen yhdistymistapa vaikuttaa tapaan, jolla viraston palkkausjärjestelmästä teknisesti neuvotellaan. 

Virastokohtaisissa neuvotteluissa ovat mukana nykyisten työnantajavirastojen edustajat, ja neuvotteluja koordinoi se työnantaja, jonka sopimuksen piiriin uudessa virastossa siirrytään.

Lähtökohtana on, että Opetushallituksen, Kansallisarkiston ja Museoviraston tarkentavat sopimukset palkkausjärjestelmistä säilyisivät voimassa, jolloin niiden palkkausjärjestelmiksi ei olisi tarvetta neuvotella kokonaan uusia tarkentavia virka- ja työsopimusehtoja. 

Koska Taiteen edistämiskeskus tai Kansallinen audiovisuaalinen instituutti eivät jatka virastoina, niiden palkkausjärjestelmäsopimuksetkin lakkaavat. Henkilöstö siirtyy uuden viraston palvelukseen aluksi euromääräisillä palkoilla. 

Neuvottelut Taide- ja kulttuuriviraston palkkausjärjestelmästä aloitetaan, kun riittävät perusteet palkkausjärjestelmän rakentamiselle ovat olemassa. Ministeriö vastaa neuvotteluista kunnes uudesta Taide- ja kulttuurivirastosta tulee neuvotteluviranomainen vuoden 2026 alusta lukien. Neuvottelut viimeistellään ja palkkausjärjestelmästä sovitaan viimeistään uuden työnantajaviraston aloitettua toimintansa.

Mitä hallituksen esitykselle tapahtuu seuraavaksi?

Laista päätetään lopullisesti eduskunnassa. Eduskuntakäsittelyssä valiokunnat muun muassa kuulevat ministeriön virkamiehiä ja muita asiantuntijoita hallituksen esityksestä. Tarkoitus on, että hallituksen esitys saadaan käsiteltyä vielä ennen kesää. Eduskuntakäsittelyn etenemistä voi seurata eduskunnan sivuilta.

Eduskunnan hyväksyttyä lain tasavallan presidentti päättää lain vahvistamisesta. Vahvistettu laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Laki tulee voimaan siinä mainittuna päivänä tai sen voimaantulosta säädetään myöhemmin asetuksella. Voimaan tulonsa jälkeen säädökset julkaistaan Finlex-verkkopalvelussa.

Uusien sivistyshallinnon virastojen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa.