Artikkelit

Sivistyshallintouudistusta kommentoitiin laajalti lausuntokierroksella

18.02.2025

Sivistyshallintouudistusta kommentoitiin laajalti lausuntokierroksella

Hallinnonalan virastouudistusta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta kerättiin palautetta tammikuun lopussa päättyneellä laajalla lausuntokierroksella. Lausuntoja saatiin 174:ltä taholta. 

Lainvalmisteluun liittyvässä lausuntomenettelyssä sidosryhmillä ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus kertoa kantansa valmisteltavaan asiaan. Palautteen perusteella muodostetaan näkemys siitä, millaisiin muutoksiin valmistelussa on vielä aihetta. 

− Jatkovalmistelussa käydään läpi lausunnoissa esitetyt näkökulmat, jotta voidaan sovitella kanta ehdotuksiin. On perusteltava, miten varteenotettavat näkökannat on otettu huomioon tai miksi ne on jätetty huomiotta.  Sen jälkeen tehdään vielä lakitekninen tarkistus oikeusministeriön laintarkastusyksikössä, opetus- ja kulttuuriministeriön lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi kertoo seuraavista vaiheista.

Sivistyshallintouudistuksen lausuntopalautetta käsitellään virkamiesvalmistelun lisäksi uudistuksen ohjausryhmässä ja ministeriryhmässä. 

Hallituksen esityksen sisällöstä linjaa lasten, nuorten ja perheiden ministeriryhmä. Hallituksen esityksessä kuvataan myös lausuntopalautetta ja sen johdosta tehtyjä muutoksia.

Lopullisesti laista päätetään eduskunnassa. Eduskunta voi myös kutsua keskeisiä tahoja kuultavaksi. Tarkoitus on valmistella hallituksen esitys siten, että se saadaan käsiteltyä eduskunnassa ennen kesää. 

Palautteesta poimittua

Sivistyshallintouudistuksesta saatiin reippaasti palautetta lausuntokierroksella. Esitysluonnosta kommentoivat muun muassa ministeriöt, hallinnonalan virastot, järjestöt ja muut toimijat.

Lausunnot sisälsivät sekä yleisiä että yksittäisiä virastoja koskevia huomioita. Lisäksi palautteessa nostettiin esiin toiveita tarkentamista vaativista yksityiskohdista.

Uudistuksen tavoitteita sivistyshallinnon vaikuttavuuden vahvistamiseksi pidettiin kannatettavana. Palautteessa tuotiin kuitenkin esiin, että samalla on tarpeen varmistaa virastojen erityistehtävien ja -osaamisen jatkuvuus.

Yhteisten toimintamallien selkeyttä ja päällekkäisyyksien poistamista pidettiin tärkeänä.  Kaikille kaavailluille virastokokonaisuuksille ei silti tunnistettu toiminnallisia perusteita tai synergiaetuja. Monessa palautteessa tuotiin esiin virastojen ja henkilöstön toimintaedellytysten turvaaminen.  

Lausuntopalautteessa korostettiin, että yhteisten palvelujen kehittämistä ja yhteistä tekemistä on tärkeää jatkaa tavoitteellisesti uudistuksen jälkeenkin.  

Virastoille ehdotetuista nimistä saatiin vaihtelevaa palautetta. Nimien säilymistä pitkälti nykyisellään pidettiin kannatettavana, sillä vakiintuneiden nimien säilyttäminen helpottaisi palveluiden löytämistä jatkossa. Palautetta saatiin kuitenkin siitä, etteivät esimerkiksi kirjastotehtävät tai kieleen liittyvät tehtävät näy ehdotetuissa nimissä. Uusissa nimissä esiin nousi Kulttuuriviraston ja Kulttuuriperintöviraston nimien sekaantumisvaara. 

Useissa lausunnoissa nostettiin esiin muun muassa virastojen organisoitumistavat ja niistä säätäminen, asiantuntijaelimien asema ja tarve, kelpoisuusvaatimuksista säätäminen, perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja vammaissopimuksen velvoitteet, vertaisarvioinnin järjestäminen, kokoelmien hallintaan liittyvät asiat sekä heraldiset kysymykset. Vaikutusten arvioimiseksi ja jatkovalmistelun kannalta pidettiin tärkeänä arvioida suunnitelmia vielä tarkemmin esimerkiksi kustannushyötyanalyysin avulla.  

Ohjausryhmässä hiottiin kantoja kiperiin kohtiin

Ohjausryhmän kokouksessa 14. helmikuuta käytiin läpi lausuntopalautteessa esiinnousseita ehdotuksia ja näkökulmia. Keskustelu on rakentavaa, vei valmistelua eteenpäin ja antoi osviittaa täsmennystarpeista. 

Virastojen nimissä ohjausryhmässä kallistuttiin kannalle, jossa lausunnoilla olleista nimistä säilyisivät Opetushallitus ja Kansallisarkisto. Kulttuuriperintöviraston tilalle nimeksi ehdotettanee Museovirastoa. Uusista virastoista täysin uuden nimen saisi siten vain Kulttuurivirasto.

Jatkovalmistelussa tehdään vielä täsmennyksiä sivistyshallinto- ja virastolakeihin ja selvennetään asioita täydentämällä lain perusteluja. 

Lausuntovaiheen luonnos opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevasta hallituksen esityksestä julkaistiin 13.12.2024 lausuntopalvelu.fi -palvelussa, jossa voi perehtyä kaikkiin sen kautta annettuihin lausuntoihin.  

  • Virastoista Kansallisarkisto, Opetushallitus, Kotimaisten kielten keskus, Museovirasto ja Suomen Akatemia pitävät uudistuksen tavoitteita tarkoituksenmukaisina ja yhtyivät näkemyksiin, joilla uudistusta perustellaan.
  • Osa virastoista (Varastokirjasto, Celia, Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, Taike, Kavi) katsoi lausunnossaan, että uudistukselle ei ole toiminnallisia perusteita, tai ei saavuteta erityistä toiminnallista selkeyttä, uudistus ei tuota taloudellisia säästöjä tai muita mittavia synergiaetuja.
  • Virastot ovat tyytyväisiä siihen, että nykyiset tehtävät pitkälti säilyisivät.
  • Monet sivistyshallinnon alalla toimivat järjestöt ovat huolissaan sivistyshallinnon määrärahoista ja muista resursseista.
  • Monet lausunnonantajat katsovat, että esityksen vaikutusarvioita tulee täydentää (vaikutukset vammaisten asemaan, henkilöstövaikutukset, taloudelliset vaikutukset, vaikutukset tiedonhallintaan).