Artikkelit
18.02.2025
Talous- ja henkilöstöhallinnon uudistusprojektit käyntiin
Uudet virastokokonaisuudet tarvitsevat käyttöönsä talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä järjestelmiä ja palveluja. Niihin tarvittavia muutoksia varten sivistyshallintouudistuksessa on asetettu kolme erillistä valmisteluprojektia.
Talous- ja henkilöstöhallinnon kirjanpitorakenteeseen tarvittavat muutokset tehdään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeiden vetovastuulla. Ministeriö varautuu vastaamaan muutosten kustannuksista, jotka ovat noin 600 000 euroa.
Uuden virastorakenteen mukaisesti hallinnonalalle perustetaan viisi kirjanpitoyksikköä, jotka vastaavat itsenäisesti kaikista talouden suunnittelun ja toimeenpanon prosesseista.
Sivistyshallintouudistus selkeyttää virastojen asemaa itsenäisinä taloudellisina kokonaisuuksina siinä missä osa niistä on nyt opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoa. Uusi kirjanpitoyksiköiden jaottelu auttaa hahmottamaan aiempaa selkeämmin viraston tehtäviä ja niiden kustannuksia.
− Ministeriön näkökulmasta keskeisin muutos on siinä, että valtion talousarviossa virastojen toimintamenot budjetoidaan aikaisemman yhdentoista momentin sijasta viidelle momentille talousjohtaja Pasi Rentola tiivistää.
Momenttirakenteen tiivistyminen ja siten momenttikohtaisen määrärahatason nousu mahdollistavat talousarvion määrärahojen nykyistä joustavamman käytön.
Valmistelua työpajoissa
Hyvään lopputulokseen tarvitaan virastojen asiantuntemusta ja siksi valmistelua tehdään työpajapohjaisesti. Valmistelu aloitetaan taloushallintopainotteisesti ja liikkeelle lähdetään esimerkiksi tarvittavista seurantakohteista ja kustannuspaikoista.
− Valmistelussa varsinkin loppuvuosi on kriittinen, sillä uusien virastojen on oltava toimintakykyisiä vuoden 2026 alusta, Rentola muistuttaa.
Kirjanpitoyksikköjen muodostamiseksi alustava organisaatiorakenne tulisi olla käytettävissä jo maaliskuussa. Lopulliset tiedot viraston rakenteesta ja henkilöstön sijoittumisesta tarvitaan Palkeille syyskuussa.
Taloushallinnon toimintaedellytysten tulee olla testattuna valmiina marraskuussa, joten operatiivisten toimintojen seurantakoodit määritellään jo ennen kesälomakautta.
Virastojen palvelusopimusten valmistelu ajoittuu syksylle 2025. Palveluiden laajuutta on hyvä lähteä pohtimaan omissa valmistelevissa palavereissa.
Kolme eri etenemistapaa
Uudistus on tarkoitus tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti niin ajan kuin rahan suhteen. Tämä tarkoittaa osin ”vanhan päälle rakentamista”, sillä kirjanpitoyksiköiden perustaminen täysin tyhjästä on kallista ja aikaa vievää.
Kirjanpitorakennetta uudistettaessa Opetushallitus, Kansallisarkisto ja Kulttuuriperintövirasto (Museovirasto) jatkavat teknisesti ja niiden Y-tunnukset sekä virastotunnus säilyvät. Kulttuurivirasto toteutetaan kokonaan uutena virastona ja kirjanpitoyksikkönä.
Suunnittelua ja toteutusta varten Palkeet vie läpi kolme projektia, joiden aikataulut ja sisällöt vaihtelevat hieman sen mukaan millaisesta uudistuksesta on kyse.
Uusi kirjanpitoyksikkö -projekti: Nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoon sisältyvistä virastoista Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Taiteen edistämiskeskus muodostavat kokonaan uuden viraston ja siten myös kirjanpitoyksikön.
Organisaatiomuutokset-projekti: Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjapitoyksikköön nykyisin sisältyvistä virastoista Kotimaisten kielten keskus liitetään uuteen Opetushallituksen kirjanpitoyksikköön ja vastaavasti Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto liitetään uuteen Kansallisarkiston kirjanpitoyksikköön.
Fuusio-projekti: Museovirasto ja Suomenlinnan hoitokunta ovat tällä hetkellä molemmat itsenäisiä kirjanpitoyksiköitä ja ne fuusioidaan teknisesti Museoviraston kirjanpitoyksikön yhteyteen.
Projektia ohjaavat Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen ohjausryhmä ja yhteisten palveluiden ryhmä.