Artikkelit

16.04.2025

Tullaan tutuiksi: Museovirasto – kulttuuriperintö luodaan yhdessä

Museovirasto on laaja-alainen kulttuuriperintöalan virasto, jonka tehtäväkenttänä on monimuotoisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön suojelu, kansallisen kulttuuriomaisuuden ja kokoelmien kartuttaminen, säilyttäminen ja hallinta, näitä koskevan tiedon tuottaminen ja välittäminen sekä museoalan kehittämisen tehtävät. Museovirastossa toimii myös Suomen kansallismuseo, joka on kansallinen kulttuurihistorian keskusmuseo. Vuodenvaihteessa Museovirasto yhdistyy Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. 

Museoviraston juuret ulottuvat vuoteen 1884, jolloin perustettiin arkeologiaan ja kansatieteen tutkimukseen keskittynyt Muinaistieteellinen toimikunta johtajanaan valtionarkeologi. Vuosikymmenien saatossa toimikunnan tehtäväkenttä kulttuuriperintöalalla laajeni, kunnes vuonna 1972 alkoi Museovirasto-nimisen viraston aika.

Tällä hetkellä Museoviraston henkilötyömäärä on noin 315 henkilötyövuotta, joista vakituisia vakansseja on noin 220. Lisäksi virasto työllistää kymmeniä määräaikaisia projektityöntekijöitä sekä vuosittain yli sata kausityöntekijää.  

Museoviraston toiminnan tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön merkityksen ymmärtämistä, arvostusta ja käyttöä osana suomalaista yhteiskuntaa. Näin tuemme myös kestävää kehitystä ja kulttuuriperinnön elävää suhdetta ihmisten arkeen. Sekä oman, yhteisen että toisenlaisenkin kulttuuriperinnön tunnistaminen ja tunteminen on yhä ajankohtaisempaa: se on osa yksilöiden, yhteisöjen ja kansakunnan tarinaa ja identiteettiä, johon kohdistuu myös uhkia.  

Rakennetun kulttuuriympäristön laajat tehtävät

Museoviraston tehtävänalaan kuuluvat arkeologinen perintö, rakennettu kulttuuriympäristö, restaurointi, kulttuurimaisema sekä vedenalainen arkeologia. Vastaamme kulttuuriperinnön vaalimisesta Suomessa yhdessä alueellisten vastuumuseoiden ja muiden viranomaisten kanssa.

Viranomais- ja asiantuntijatyömme painottuu muinaisjäännösten suojeluun, valtion ja kirkolliseen rakennusperintöön, maailmanperintöön sekä rakennusperintölailla suojeltuihin kohteisiin.  

Osallistumme maakuntakaavoitukseen ja muihin periaatteellisesti merkittäviin kaavahankkeisiin. Lisäksi kehitämme työalaa valtakunnallisesti, tuotamme kulttuuriympäristötietoa ja ohjeita sekä vastaamme valtakunnallisista suojeluohjelmista ja -hankkeista sekä kulttuuriympäristön valtionavustuksista.  

Kiehtova kokoelmien maailma 

Museoviraston kokonaisuuteen kuuluu mittava määrä kansallisia kulttuurihistorian kokoelmia.  

Arkeologisissa esinekokoelmissa on lähes 50 000 päänumeroa, joissa alanumeroiden lukumäärä vaihtelee yhdestä useaan tuhanteen. Kokoelmat myös karttuvat edelleen – löytöjä tulee arvioitavaksi ja mahdollisesti kokoelmiin liitettäväksi useita tuhansia vuodessa. 

Kuvakokoelmatyössä tallennamme, hoidamme, tutkimme ja tuomme yhteiseen käyttöön kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja. Kokoelmissa on noin 22 miljoonaa eri tekniikoin valmistettua kuvaa 1500-luvulta tähän päivään. Niistä jo noin 400000 on julkaistu Finnassa – suurin osa vapaalla lisenssillä! 

Museoviraston arkistossa on yli sadan vuoden ajan muodostunutta kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön tutkimiseen, hoitoon ja hallintoon liittyvää materiaalia. Kirjasto puolestaan on maan suurin kaikille avoin museoalan tieteellinen erikoiskirjasto. Sen erikoisaloja ovat mm. arkeologia, historia, kansatiede, museologia, taidehistoria ja rakennussuojelu. 

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu muun muassa kansatieteellisiä ja historiallisia esinekokoelmia, etnografisia sekä suomalais-ugrilaisia kokoelmia ja mittava numismaattinen kokoelma. Vastaamme kulttuuriperintöaineistojen maastavientiluvista ja uutena vastuuna myös maahantuontiluvista. 

Museoalan viranomainen ja kumppani 

Museoalalla Museoviraston tehtävänä on Suomessa alan yleinen kehittäminen, museolain ja -asetuksen mukainen museoiden toiminnan seuraaminen ja arviointi, museoiden alueellisen tai erikoisalan toiminnan sopimusohjaus sekä museotoiminnan tilastointi. 

Lisäksi jaamme valtionavustuksia, joilla tuetaan kulttuuriperintökohteiden säilymistä sekä museoiden ja yhteisöjen kulttuuriperintöön liittyviä hankkeita ja toimintaa. 

Vastaamme kansainvälisten kulttuuriperintöalan sopimusten toimeenpanosta ja yhteistyöstä, kuten Unescon alaisista sopimuksista tai EU:n laajuisista verkostotehtävistä ja hankkeiden jäsenyyksistä. Museovirasto vastaa maailmanperintökohteiden sopimuksen noudattamisen valvonnasta, uusien kohde-ehdotusten laatimisesta sekä kansallisista maailmanperintöluetteloista. 

Museoviraston pääkonttori sijaitsee osoitteessa Sturenkatu 2a, mutta toimimme hyvin monipaikkaisesti. Yksi vilkkaimmista toimipisteistämme on Vantaalla sijaitseva kokoelma- ja konservointikeskus, joka on vuosien saatossa laajentunut ja kehittynyt olosuhteiltaan ja logistisesti huippuvireeseen. Keskus tarjoaa moninaisia palveluja myös muille museoalan toimijoille. 

Suomen kansallismuseo 

Suomen kansallismuseo syntyi, kun useita eri kokoelmia yhdistettiin valtion historialliseksi museoksi vuonna 1893. Maamme itsenäistyessä nimeksi vakiintui Suomen kansallismuseo. Museolle valmistui oma rakennus Helsinkiin vuonna 1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.  

Suomen kansallismuseo vastaa kansallisista kulttuurihistorian kokoelmistamme, joihin kuuluu noin 550 000 esinettä. Kokoelmat karttuvat edelleen paitsi aiempia kokoelmia täydentävillä esineillä myös tämän päivän yhteiskuntaa ja valtiollista historiaa dokumentoivalla aineistolla.  

Kokoelmatyö tarkoittaa muun muassa esinetiedon kartuttamista ja tutkimista, laadukasta ja kestävää säilyttämistä ja hallintaa, korkeatasoista ja moninaista konservointityötä sekä ammatillista verkostotyötä kotimaassa ja kansainvälisesti. Omien museokohteiden lisäksi Suomen kansallismuseon kokoelmia on esillä myös muissa museoissa eteläisestä Suomesta Lappiin asti.

Suomen kansallismuseo vastaa avoinnapidosta ja ohjelmistosta kymmenessä kansallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa museokohteessa: Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaaren kartanolinna, Suomen merimuseo, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Vankila, Hämeen linna sekä Olavinlinna. Näissä vieraili viime vuonna yhteensä 532 000 kävijää. 

Kymmenes kohde on Helsingissä sijaitseva Kansallismuseo. Kohde on historiansa suurimman muutoksen keskellä, sillä se suljettiin lokakuussa 2023 mittavan laajennus- ja peruskorjaushankkeen ajaksi.

Kansallismuseo saa korkeatasoisen laajennusosan, jossa sijaitsee uusi, suurille näyttelyille tarkoitettu näyttelysali, nykyaikaista verstas- ja asiakaspalvelutilaa sekä ravintola. Laajennusosasta 90 % sijaitsee maan alla, ja museon pihapuistoon nousee lasiseinäinen paviljonki. Samaan aikaan historiallinen päärakennus osittain peruskorjataan, pysyviä näyttelyitä muokataan ja tilankäyttöä uudistetaan.  Uudistuneen Kansallismuseon on tarkoitus avautua keväällä 2027. 

 

Jutun kuva: Topi Leikas, Museovirasto. Pian alkaa ihana kesäsesonki – tervetuloa Suomen kansallismuseon kaikkiin yhdeksään avoinna olevaan museoon! Kuvassa Olavinlinna, joka viettää 550-juhlavuottaan.