Artikkelit

Tulosohjauksessa siirrytään pois papereista

24.09.2024

Tulosohjauksessa siirrytään pois papereista

Ministeriö ja hallinnonalan virastot neuvottelevat syksyllä tulevan vuoden tavoitteista ja tekemisistä. Keväällä muutamissa virastoissa on jo koeponnistettu uutta digitaalista palvelua, joka on tarkoitus ottaa syksyn tulossopimusten tarkistuskierroksella käyttöön kolmessa pilottivirastoissa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

Virastojen vuotuisen ohjauksen keskeiset välineet ovat valtion talousarvio ja ministeriön ja viraston välille laadittava tulossopimus. Ministeriö ja virastot laativat hallituskauden alussa nelivuotiset tulossopimukset, jotka tarkistetaan vuosittain. Lisäksi joka vuosi sovitaan tulevan vuoden määrärahoista. 

Nykyiset tulossopimukset kattavat vuodet 2024–2027. Sivistyshallintouudistuksesta johtuen sopimukset on tarvetta avata laajasti vuosille 2026–2027, kun virastorakenne tiivistyy ja uudet virastot aloittavat toimintansa.

Digitaalisen alustan toivotaan helpottavan valmistelua

Kevätkaudella 2024 valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on pilotoitu tulosohjauksen digitaalista työkalua. Vetovastuu kokeilusta on valtiovarainministeriöllä. 

− Jo sivistyshallintouudistusta pohjustaneessa muutosohjelmassa siirtyminen sähköiseen menettelyyn tulosohjauksessa kirjattiin yhdeksi toimenpide-esitykseksi. Digitaalisen alustan toivotaan vähentävän hallinnollista taakkaa ja helpottavan valmistelua, neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi sanoo.

OKM:n hallinnonalalla kokeilussa mukana ovat olleet Opetushallitus, Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Käytännössä pilottivirastot ja ministeriöt testasivat alustaa kuluvan vuoden tulossopimusten tiedoilla.

Todellisiin toimiin päästään nyt syksyn aikana, kun näissä kolmessa virastossa sopimusten tarkistukset ensi vuodelle tehdään jo digitaalisen alustan avulla. Ennen varsinaista käyttöönottoa pilottivirastot osallistuvat  käyttöönottokoulutukseen, joka järjestetään 25. syyskuuta.

Jatkossa tavoitteena on hoitaa koko sivistyshallinnossa tulosohjaus digitaalista alustaa hyödyntämällä. 

Kannustavia kokemuksia pilottivaiheesta

− Tähänastiset kokemukset pilotissa ovat oikein rohkaisevia. Palvelua on helppo käyttää niin valmistelussa kuin seurannassa. Se myös ohjaa muotoilemaan tavoitteet aiempaa selkeämmin. Tulosohjauksessa syntyvät tiedot löytyvät myös helpommin yhdestä paikasta. 

Jo aiemmin hallinnonalalla on otettu käyttöön yhteinen kokonaisohjauksen toimintamalli, joka yhdistää tulosohjauksen ja rahoituksen prosessit. Yhteinen malli ja vuosikello palvelevat koko sivistyshallinnon toiminnan suunnittelua ja prosessien yhteensovittamista. Myös tulosohjauksen yhteistyöryhmä lisää jatkossa mahdollisuuksia vuorovaikutukseen.

− Tulosohjaus ei ole vain yksittäinen sopimusdokumentti, vaan parhaimmillaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja ymmärrystä lisäävää jatkuvaa yhteistä keskustelua tilannekuvasta, Iiris kiteyttää.

Tulosohjauksen sykli etenee sopimusvalmisteluista seurantaan

Tulosohjausvalmistelun rytmi ajoittuu niin, että valmisteluohjeet virastoille lähtevät yleensä touko–kesäkuussa. Lokakuun alussa virastot toimittavat esityksensä ministeriölle, joka ne läpikäytyään toimittaa lokakuun lopussa virastoille ehdotuksensa tulossopimuksiksi. 

Varsinaiset tulosneuvottelut käydään marraskuussa. Sopimukset allekirjoitetaan seuraavan vuoden tammikuussa, kun eduskunta on hyväksynyt budjetin.
Virastot raportoivat tulostavoitteiden toteutumisesta viraston tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa, ja ministeriö ottaa kantaa niistä suoriutumiseen tilinpäätöskannanotossaan.