Artikkelit
24.09.2024
Uudet yhteistyöryhmät tuovat konserniajattelun käytäntöihin
Syksyn aikana asetetaan ministeriön ja virastojen yhteistyöryhmiä tukemaan sivistyshallinnon keskeisiä prosesseja. Kokemusten perusteella yhteistyöryhmät ovat mainio paikka lisätä keskinäistä tekemistä ja toisilta oppimista.
Yhteistyöryhmät asetetaan syksyllä 2024, jotta ne voivat käynnistää toimintansa hyvissä ajoin ennen virastouudistuksen voimaantuloa. Yhteistyöryhmässä jäseninä on ministeriön virkamiehiä ja laajennetussa kokoonpanossa myös virastojen edustajia. Jäsenten nimeämispyyntö on lähdössä virastoihin syksyn aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on jo muutaman hallituskauden ajan toiminut yhteistyöryhmiä, joiden kokoonpanoa nyt laajennetaan. Aiempaa kokemusta vastaavasta yhteistyöstä on jo tietohallinnon yhteistyöryhmästä, jossa jäseniä on ollut myös virastoista.
− Käytännössä ministeriön nykyiset yhteistyöryhmät asetetaan uudelleen ja niiden tehtäviä tarkistetaan Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen tavoitetilan mukaisiksi. Tässä yhteydessä ryhmiin nimetään myös virastojen edustajat, hallintojohtaja Jussi-Pekka Moisio kertoo etenemisestä.
− Täysin uusia yhteistyöryhmiä tarvitaan esimerkiksi strategista henkilöstöpolitiikkaa varten. Uutena aloittaa myös varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteistyöryhmä.
Lisää yhteistä ymmärrystä ja yhteistyötä
Uusi toimintatapa vahvistaa konserniajattelua, jossa sivistyshallintoa tarkastellaan kokonaisuutena. Tarkoituksena on lisätä yhteistä valmistelua ja varmistaa yhtenäiset toimintatavat ja ohjaus.
Yhteistyöryhmiä asetetaan sivistyshallintouudistuksessa tunnistetuille ministeriön johtamille prosesseille, joita ovat esimerkiksi
- strategiatyö ja toiminnan tietoperusteisuus ml. ennakointi ja seuranta
- taloussuunnittelu
- tulosohjaus
- strateginen henkilöstöpolitiikka
- strateginen tietohallinto ja digitalisaatio
- varautuminen ja valmiussuunnittelu
Konkreettisia asioita, joita yhteistyöryhmissä on luontevaa käsitellä, ovat muun muassa hallituskauteen liittyvien strategisten asiakirjojen valmistelu ja hallinnonalan yhteinen strategia sekä toimintaympäristön ennakointi ja seuranta. Taloussuunnittelulla varmistetaan esimerkiksi julkisen talouden suunnitelmiin ja talousarvioiden laadintaan liittyvä tiedonkulku ja valmisteluperiaatteet. Tulosohjauksessa ja taloussuunnittelussa on jo käytössä yhteisen kokonaisohjauksen vuosikello, jonka mukaan edetään.
Yhteistyölle löytyy paikkansa myös konsernitasoisessa henkilöstöpolitiikassa, hallinnonalan valmius- ja jatkuvuussuunnittelun ohjauksessa sekä yhteisessä digitalisaation edistämisessä ja tietohallinnon ohjauksessa.