Artikkelit

16.12.2025

A Blueprint for Change – korkeakoulut Britannian muutosvoimana

Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sekä OKM:n johdon tapaaminen Vaasassa toi mieleen Universities UK:n noin vuosi sitten julkaiseman yliopistojen kehittämissuunnitelman: ’Opportunity, growth, and partnership: a blueprint for change’. Johdon päivien keskustelussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta vuoteen 2040 oli paljon samoja teemoja kuin brittiyliopistojen laatimassa suunnitelmassa, jonka tavoitteena oli vaikuttaa sekä viime vuonna hallitusvastuuseen tulleen Labour-puolueen päätöksiin, että löytää yliopistojen kesken yhteistä suuntaa kehittämistoimille.

Yliopistot ja tutkinnot
Ennen kuin tarkastelemme UUK:n suunnitelmaa tarkemmin, on hyvä lyhyesti kerrata, millaiseen toimintaympäristöön suunnitelma sijoittuu.  
Britannian korkeakoulut ovat merkittävä osa maailman kuudenneksi suurinta taloutta ja sen vetovoimaa. London Economicsin selvityksen mukaan yliopistojen merkitys Britannian talouteen on yli 265 miljardia puntaa vuositasolla. Tästä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on noin 42 miljardia. London Economicsin selvityksen mukaan jokainen yliopistokoulutukseen sijoitettu punta tuottaa 14 puntaa ja jokainen yliopistojen tutkimukseen sijoitettu punta 9,9 puntaa. 

Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista, tutkintoja myöntävistä korkea-asteen oppilaitoksista sekä ’valmistavista’ korkea-asteen oppilaitoksista, joilla ei ole oikeutta myöntää tutkintotodistuksia. Office for Students (OfS) ylläpitää rekisteriä Britanniassa toimivista korkeakoulutusta tarjoavista organisaatioista. OfS:n rekisteriin kuuluu noin 400 organisaatiota ja näistä noin 160 on yliopistoja. Britanniassa koulutusta tarjoaa myös joukko ulkomaisia yliopistoja, jotka kuuluvat lähtömaidensa korkeakoulujärjestelmiin. 

Universities UK (UUK), joka on koonnut ’Opportunity, growth, and partnership: Blueprint for change’ -suunnitelman, edustaa 142 yliopistoa, jotka mm. vastaavat 94 %:sta kaikkien yliopistojen sisäänotosta. UUK:iin kuuluu sekä tutkimusorientoituneita ns. vanhoja yliopistoja, jotka on perustettu ennen 1600-lukua (University of Oxford, Cambridge University, University of Aberdeen, St. Andrews University, University of Glasgow ja University of Edinburgh), 1800-luvulla erityisesti luonnontieteiden ja insinööriosaamisen tarpeisiin rakennettuja ns. redbrick -yliopistoja (esimerkiksi University of Birmingham, University of Bristol, University of Leeds, University of Liverpool, University of Manchester ja University of Sheffield), sekä korkeakoulutuksen laajenemisen aikaan 1960-luvulla perustettuja ’uusia yliopistoja’, kuten Anglia Ruskin University, Birmingham City University, Oxford Brookes University, Coventry University, University of Plymouth, Sheffield Hallam University ja Northumbria University. Useat uusista yliopistoista ovat ennen vuotta 1992 polytechnic-nimellä toimineita korkeakouluja, jotka nyt tunnetaan ns. post-1992 yliopistoina. Vaikka kaikki UUK:n jäsenorganisaatiot ovat yliopistoja, usein niistä puhuttaessa tuodaan esille, mihin ryhmään kyseinen yliopisto kuuluu, eli millainen sen historia ja profiili on. 

Yliopistoilla on tutkinnonanto-oikeus kaikilla kolmella syklillä. Lisäksi yliopistot järjestävät korkeakouluopintoihin valmentavia koulutuksia (Access studies, Foundation year studies), jotka sijoitetaan Englannin, Pohjois-Irlannin ja Walesin kansallisen tutkintojen ja tutkinnon osien viitekehyksen (NQF) tasolle 3. Skotlannissa on oma viitekehys. Seuraavassa viitataan Englannin, Pohjois-Irlannin ja Walesin viitekehyksen tasoihin.  Alemmat korkeakoulututkinnot ovat 3- tai 4-vuotisia ja nimeltään Bachelor-tutkintoja (BA, BSc, BEng, LLB; NQF 6), lukuun ottamatta Skotlannissa myönnettävää Scottish Masters of Arts-tutkintoa (MA; NQF 6). Britanniassa on mahdollista suorittaa myös tutkintojen osia: vuoden mittaiset alemman tutkintotason opinnot, jotka johtavat Higher National Certificate (HNC) -todistukseen (NQF 4),  ammatillisesti ja käytännönläheisesti suuntautunut Foundation degree (FdA/FdSc; NQF 5), joka vastaa laajuudeltaan noin 2/3 alemmasta korkeakoulututkinnosta, ja josta jatketaan usein suorittamaan kokonainen tutkinto; tai vieläkin käytännönläheisempi ja työpaikkojen kanssa yhteistyössä usein suoritettava Higher National Diploma (HND; NQF 5), joka on laajuudeltaan niinikään noin 2/3 alemmasta korkeakoulututkinnosta. Toisen syklin opinnot ovat yleensä vuoden tai kahden mittaisia ja johtavat maisterin tutkintoon (MA, MSc, MEng; NQF 7), tai tutkintojen osia, jotka johtavat Postgraduate Certificate/Diploma -todistuksiin (PGCert and PGDip; NQF 7). Kolmannella syklillä suoritetaan tohtorin tutkintoja (PhD; NQF 8). Yliopistot tarjoavat myös Professional Doctorate -tutkintoja, jotka suoritetaan työn ohessa (esim. EdD, DBA, DClinPsy; NQF 8). 

Britanniassa suoritetaan vuositasolla noin miljoona korkeakoulututkintoa tai niiden osista muodostuvaa kokonaisuutta (1 053 060 lukuvuonna 2023/2024). Ensimmäisellä syklillä suurin osa oli Bachelor-tutkintoja (465 240 tutkintoa). Muita todistuksia myönnettiin yhteensä vain 90 600. Tohtorin tutkintoja myönnettiin 29 455, mikä on hieman alle 3 % kaikista tutkinnoista ja todistuksista. Noin 60 %:lla 25–34-vuotiaista on vähintään alempi korkeakoulututkinto. 

Keskimäärin hieman yli 6 % korkeakouluopinnot aloittaneista jättää korkeakouluopinnot vuosittain kesken. Läpäisy brittiyliopistoissa on kuitenkin OECD-vertailun mukaan keskimääräistä nopeampaa, jopa 67 % alemman korkeakoulututkinnon aloittaneista suorittaa tutkinnon tavoiteajassa ja kolme vuotta tavoiteajan jälkeen läpäisyprosentti on 84. 

Korkeakoulututkinto on sekä yksilölle että yhteiskunnalle tuottava sijoitus ja lisää hyvinvointia. Siksi hallitus etsii keinoja, joilla se saisi noin miljoona 18–24-vuotiasta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa nuorta opintojen tai työn imuun. Lisää kuvausta koulutusjärjestelmästä löydät lokakuussa julkaistusta TFK-artikkelista. https://artikkelit.okm.fi/fi/artikkelit/uk-reasons-to-be-cheerful-and-further-develop.html

Tutkimusinvestoinnit

Tutkimusinvestointeja kasvatetaan vuoden 2025/2026 20,4 miljardista punnasta 22,6 miljardin puntaan vuodessa budjettivuoteen 2029/2030 mennessä. 

Tiede-, innovaatio- ja teknologiaministeriö DSIT julkaisi lokakuun lopussa suunnitelman ministeriön kautta kulkevan tutkimusrahoituksen jakautumisesta eri toimijoiden kesken budjettivuodesta 2026/2027 budjettivuoteen 2029/2030. Tällä aikavälillä ministeriön on tarkoitus jakaa 58,5 miljardia puntaa. Suunnitelman on tarkoitus tuoda ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä tutkimusrahoituksen jakautumiseen. Suurin osa kauden rahoituksesta ohjataan UKRI:lle (38 miljardia). Missiolähtöisesti toimivan ARIA:n rahoitukseen on varattu 1,2 miljardia kauden aikana. Myös National Measurement System (550 miljoonaa puntaa) ja AI Security Institute (240 miljoonaa) saavat hyvän osuuden rahoituksesta. Kansallisille Akatemioille on tarkoitus jakaa yhteensä 900 miljoonaa. Lähiaikoina on tarkoitus julkaista lisää priorisointeja. Tiede-, innovaatio- ja tutkimusministeri Liz Kendall on todennut, että tutkimusrahoitusta on jaettu liian pirstaleisesti. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän priorisointia ja kohdistaa rahoitusta toimintaan, joka todennäköisimmin tuo lisää talouskasvua ja vahvistaa vahvuusalueita. Kansainvälisiä korkean tason osaajia houkutellaan sekä siihen tarkoitetun rahoituksen avulla (52 miljoonaa puntaa 12 yliopistolle) että maahantulomenettelyjen joustavoittamisella (Skilled Worker Visa, High Potential Individual Visa, Scale-up Worker Visa). 

Britannia haluaa olla mukana EU-tutkimusyhteistyössä. Horisontti Eurooppa - ja Kopernikus -ohjelmiin osallistumiseen ja seuraavaan puiteohjelmakauteen osallistumiseen varataan yhteensä 8,7 miljardia. 

Yliopistojen taloustilanne heikentynyt

Valtion osuutta yliopistojen koulutuskustannuksista on vähennetty 2010-luvulta lähtien. Samaan aikaan yliopistojen mahdollisuudet periä lukuvuosimaksuja ja ottaa haluamansa määrä opiskelijoita on parantunut. Yliopistot ovat tulleet entistä riippuvaisimmiksi sekä kotimaisten että ulkomaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista. Kotimaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuille on kuitenkin määritelty yläraja, joka ei riitä kattamaan koulutuskustannuksia. Vajetta katetaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lukuvuosimaksuilla, joille ei ole määritelty ylärajaa. Myös tutkimuksen tekemisen kustannukset ja yleinen kustannusten nousu sekä eräät hallituksen työvoimakustannuksia korottavat päätökset ovat heikentäneet yliopistojen taloustilannetta. 
Office for Students on ennakoinut, että ilman uusia yliopistojen talouskestävyyttä vahvistavia toimia, 72 % Englannin yliopistoista tulee tekemään alijäämäisen tuloksen lukuvuonna 2025/2026. Lukuvuonna 2024/2025 45 % Englannin yliopistoista oli alijäämäisiä. 

Mitä yliopistot ajattelevat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta?

UUK:n Blueprint for change ehdottaa toimenpiteitä viidellä eri osa-alueella: 
1) Yksilöiden koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Yliopistot ehdottavat, että 70 %:lle alle 25-vuotiaista tulisi saada vähintään viitekehystason 4 tutkinto, jotta heidän jatko-opiskelumahdollisuutensa paranisivat. Heikommasta taloudellisesta taustasta tuleville tulisi tarjota apuraha elinkustannuksiin. Yliopistot ehdottavat myös, että joidenkin aliedustetuista ryhmistä tulevien hakijoiden kohdalla, yliopistojen tulisi voida joustaa sisäänpääsyvaatimuksista

2) Tiivistyvä korkeakoulujen yhteistyö edellyttäisi yliopistojen mielestä joustavampaa säätelyä ja raportointikäytäntöjä. Yliopistot ehdottavat myös elinikäisen oppimisen tuen (Lifelong Learning Entitlement) kehittämistä sekä tukemaan tutkintojen osien suorittamista että eri koulutuksen tarjoajien yhteistyötä. 

3) Paikallisen kasvun tuottamiseksi yliopistoilla pitäisi olla avainrooli alueellisten kasvusuunnitelmien laatimisessa. Yliopistot kutsuvat Skills Englandia hyödyntämään paremmin yliopistoja koulutuksen, uudelleenkoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tarjoajina. Yliopistot kehottavat alueita ja keskushallintoa kehittämään insentiivejä, jotka tukisivat yliopistojen keskinäistä yhteistyötä sekä niiden yhteyksiä muiden alueen toimijoiden, erityisesti työelämän kanssa. Hallitukselta toivotaan pitkäaikaista sitoutumista korkeakoulujen innovaatiorahaston kehittämiseen. Rahasto tukee korkeakoulujen yhteistyötä yritysten kanssa. 

4) Yliopistojen tutkimusvahvuuksien turvaamiseksi pitäisi turvata tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyys. Hallitukselta toivotaan myös kunnianhimoisen tutkimusintensiteettiä osoittavan määrällisen tavoitteen asettamista (osuus BKT:stä). Yliopistot ehdottavat missiolähtöistä innovaatiorahoitusta tukemaan hallituksen asettamia prioriteetteja ja teollisuusstrategiaa. Yliopistot toivovat, että tutkimusrahoittajien ei tulisi vaatia yliopistoilta kuin enintään 20 % omarahoitusosuutta. 

5) Yliopistot toivovat, että niille laaditaan maailmanlaajuisen kansainvälisen yhteistyön strategian (Global Strategy for Universities). Ne ehdottavat mm. yliopistojen ja hallituksen tiivistä yhteistyötä alueilla, joissa molemmat tahot näkevät rekrytointimahdollisuuksia. Osaajien houkuttelemiseksi yliopistot toivovat, että akateemisen henkilöstön, yrittäjien ja teknisen henkilöstön maahanmuuton kustannuksia kohtuullistettaisiin. 
Jotta yliopistot voisivat toimia Britannian kasvun tukena ja toteuttaa luonnoksessa ehdotetut toimet, niiden taloudelliset toimintaedellytykset tulee turvata, säätelyä virtaviivaistettava ja yliopistojen vaikuttavuuden arviointia tehostettava. Yliopistot ehdottavat lukuvuosimaksujen sitomista inflaatiokehitykseen, opetuskustannusten valtionosuuden säilyttämistä, kansainvälisiä opiskelijoita koskevan politiikan pysyvyyttä sekä mallin kehittämistä talousvaikeuksissa olevien yliopistojen tukemiseksi. 

Yliopistot katsovat, että niiden tulisi itse johtaa muutosprosessia, mutta ne tarvitsevat maan hallituksen tuen muutosta tukevan kulttuurin aikaansaamisessa, sekä kansallisia ja alueellisia insentiivejä korkeakoulujen välisen kokemusten jakamiseen ja yhteistyön tiivistämiseen. Yliopistot ehdottavat mm., että yliopistojen yhteiset palvelut tulisi vapauttaa arvonlisäverosta. Yliopistot ehdottavat myös muutosta tukevan rahaston perustamista. Office for Student:n tehtäviä ehdotetaan tarkasteltavan uudestaan ja siltä toivotaan enemmän tukea vaikeuksissa olevien yliopistojen tukemiseen. Universities UK tarjoutuu kehittämään vaikuttavuusarviointia yhdessä maan hallituksen ja sidosryhmien kanssa ja toivoo myös hallitukselta toimia vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä. 

Osaan UUK:n raportin toimenpide-ehdotuksista on jo vastattu. Hallitus on julkaissut post 16-koulutuksen kehittämissuunnitelman. Keskustelu OfS:n tehtävien uudelleentarkastelusta on käynnistynyt ulkoisen arvioinnin pohjalta. Hallitus on ilmoittanut, että kotimaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen ylärajaa on tarkoitus nostaa. Niitä on myös tarkoitus jatkossa tarkastella uudelleen ja tehdä tarvittaessa indeksikorotuksia. Heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville on ehdotettu elinkustannusapurahaa. Englannissa sen rahoitus on kuitenkin tarkoitus kattaa yliopistojen maksamalla kansainvälisten opiskelijoiden veroluonteisella maksulla, joten yliopistojen toive niiden taloudellisen tilanteen parantamisesta ei näin saanut tukea. Tiedeministeriö on julkistanut aiempaa pidemmälle ulottuvan suunnitelman tutkimusrahoituksen jakautumisesta eri toimijoiden kesken, mikä lisää tutkimusrahoituksen kokonaisuuden läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta. Yliopistot ja maan hallitus ovat tehneet yhteisiä matkoja alueille, josta yliopistot rekrytoivat opiskelijoita, ja joissa ne vahvistavat opetusyhteistyötä, rakentavat kampuksia tai kehittävät muita tapoja lisätä maksullista koulutustarjontaansa Britannian ulkopuolella. Hallitus on myös luvannut tuottaa korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategian. Sen julkaisua on siirretty alkukesästä syksyyn ja näyttää, että sen julkistus siirtyy edelleen. Toivotaan, että strategian julkistus odottaa hyviä uutisia mm. EU:n ja UK:n välisistä keskusteluista UK:n palaamisesta Erasmus +-ohjelmaan. 

Lopuksi

UUK:n luonnos kasvusuunnitelmaksi korostaa yliopistojen roolia kasvun ja muutoksen tekijöinä. Yliopistot ovat valmiita uudistumaan ja kehittämään yliopistoyhteistyötä ja yhteyksiä ympäröivän yhteiskunnan kanssa, jos ne saavat siihen sekä alueiden että hallituksen tukea. 
UUK:n luonnos korostaa toisilta oppimista. Vaikka suomalaisten ja Britanniassa toimivien yliopistojen toimintaympäristö on erilainen, ja sitä myötä myös tarvittavat toimet ovat erilaisia, voisi suomalaisilla yliopistoilla ja brittiyliopistoilla olla toisilleen annettavaa kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen liittyvä kokemusten vaihtaminen ja tutkimusyhteistyö voisivat olla yhteisesti kehitettäviä teemoja. Suomalaisilla ja brittiyliopistoilla on ollut pitkään toimivat ja tiiviit yhteydet ja niiden, kuten muidenkin kansainvälisten suhteiden ylläpitäminen, on sekä koulutuksen että tutkimuksen laadun kannalta keskeistä. Koulutus ja tutkimus hyötyisivät myös toimista, joilla saataisiin nuoria tutkijoita kiinnostumaan rajat ylittävästä tutkimusyhteistyöstä ja osallistumaan kansainvälisiin tutkimushakuihin kilpaillun rahoituksen kotiuttamiseksi. Mikäli Britannian Erasmus+ -assosiaatio toteutuu, olisi myös tärkeää saada korkeakoulut hyödyntämään jälleen maidemme väliset vaihtomahdollisuudet täysimääräisesti. 

Lähteet:

https://www.universitiesuk.ac.uk/what-we-do/policy-and-research/publications/features/opportunity-growth-and-partnership?utm_campaign=homepage&utm_medium=below-banner&utm_source=website
https://www.universitiesuk.ac.uk/what-we-do/policy-and-research/publications/economic-impact-higher-education
https://institute.global/insights/public-services/data-decoded-uk-higher-education-immigration-and-financial-sustainability
https://www.qaa.ac.uk/the-quality-code/qualifications-frameworks#
https://www.hesa.ac.uk/data-and-analysis/students/outcomes#:~:text=Table_title:%20Number%20of%20qualifications%20Table_content:%20header:%20%7C,%7C%20Undergraduate:%20529%2C390%20%7C%20Total:%20919%2C970%20%7C 
https://www.officeforstudents.org.uk/news-blog-and-events/press-and-media/bold-and-transformative-action-needed-to-address-financial-sustainability-ofs/#:~:text=The%20analysis%2C%20which%20updates%20the%20OfS's%20annual,would%20have%20fewer%20than%2030%20days'%20liquidity 

Lisätietoja: TFK-asiantuntija Birgitta Vuorinen, birgitta.vuorinen@gov.fi

KUVA Birgitta Vuorinen: University of Plymouth elää niin kuin opettaa. Yliopiston esittelyssä toistui kestävyysosaamisen lisäksi merenalaisen teknologian ja merenkulkualan osaaminen.