Artikkelit

22.02.2024

Brasilia siirtyilee vihreään - Ilmasto, ympäristö ja Amazon politiikan ja tutkimuksen keskiössä

Amazonin sademetsä hengittää paitsi maapallon hiilidioksidipäästöjä, myös hyvin monimuotoista ihmiselämää. Amazonin suojelu on keskeisessä asemassa niin globaaliin ilmastokriisiin vastaamisessa kuin biodiversiteetin suojelussa. Ilmasto, ympäristö ja Amazon kuuluvat myös Brasilian tutkimus- ja innovaatiorahoittajien prioriteetteihin, maan pyrkiessä vahvistamaan rooliaan globaalien ilmastotoimien sparraajana.

Brasilia on palannut ilmastokriisistä huolehtijoiden pöytään. Dubaissa vuoden 2023 lopulla järjestetyssä COP28-ilmastokokouksessa Brasilia julistautui virallisesti COP30 järjestäjäksi. Tapahtuma on tarkoitus järjestää marraskuussa 2025 Parán osavaltion pääkaupungissa Belémissä, joka tunnetaan myös porttina Amazonin sademetsään. Tuomalla päättäjät lähelle Amazonia ja sen yhteisöjä pyritään lisäämään alueen näkyvyyttä ja globaalin yhteisön tietoisuutta alueesta. Niin Brasiliassa kuin globaalistikin Amazonin sademetsä ja sen suojelu on keskeisessä asemassa ilmastokriisiin vastaamisessa. Vuonna 2023 Amazonin metsäkato kääntyi laskuun, mutta samaan aikaan sademetsää piinasi historiallinen kuivuus, joka eristi kyliä, vauhditti metsäpaloja ja aiheutti mm. kalojen ja delfiinien massakuolemia.

Amazonin sademetsä tunnetaan kansainvälisesti ”maapallon keuhkoina”, mutta alue on huomattavasti moniulotteisempi, mikä luo haasteensa myös kestävien ratkaisujen rakentamiselle. Amazonin alue asuttaa 30 miljoonaa ihmistä ja 10 % maailman tunnetusta lajistosta. Amazon kuuluu myös usean eri valtion hallinnon alaisuuteen: noin 60% sademetsästä on Brasilian alueella, mutta se levittäytyy myös Bolivian, Kolumbian, Ecuadorin, Guyanan, Perun, Venezuelan ja Surinamin alueille. Vuonna 1978 Amazonin valtiot perustivat hallitusten välisen Amazonin yhteistyöorganisaation ACTO:n, jonka tarkoituksena on edistää alueen kestävää kehitystä. Eri valtioiden tavoitteiden yhteensovittaminen on ollut kuitenkin haasteellista. Samaan aikaan alueella on paljon niin kaupallisia kuin laittomiakin toimijoita, joiden intressit ovat usein ristiriidassa alueen hyvinvoinnin kanssa. Amazon on myös koti ainakin 385 eri alkuperäiskansalle, joiden elämään alueen erilaiset jännitteet vaikuttavat kaikista konkreettisimmin. Kyseessä on siis kompleksi alue, joka hengittää paitsi maapallon hiilidioksidipäästöjä, myös hyvin monimuotoista ihmiselämää. 

Julkinen ja yksityinen sektori jakavat huolen ilmastokriisin syventymisestä

Vuonna 2023 Brasilian hallitus uudelleen rakensi ja aktivoi ilmasto- ja ympäristötoimintojaan. Hallitus perusti uudelleen ministeriöiden välisen ilmastonmuutoskomitean, kansallisen
ilmastorahaston ja kansallisen REDD+ komission. Hallitus julkaisi myös uuden toimintasuunnitelman Amazonin metsäkadon pysäyttämiseksi 2030 mennessä. Suunnitelmassa painotetaan kestävää tuotantoa, ympäristövalvontaa, kestävää maa- ja aluesuunnittelua sekä normatiivisia ja taloudellisia välineitä. 

Brasilia myös uudelleen aktivoi vuonna 2022 lakkautetun Amazon Fund-rahaston, jonka käyttöä em. toimintasuunnitelma ohjaa. Amazon Fund on Brasilian kehityspankin BNDES:n hallinnoima REDD+-mekanismi, jonka kautta kerätään lahjoituksia ja rahoitetaan toimia metsäkadon ehkäisemiseksi, monitoroimiseksi ja vähentämiseksi sekä Amazonin suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi. Rahoitettavat projektit voivat olla valtion, osavaltioiden, kuntien, yliopistojen, kolmannen sektorin tai kansainvälisten toimijoiden toteuttamia. Ennen lakkauttamista rahastosta oli rahoitettu 120 projektia, joista 60 oli saatu päätökseen. Rahaston varainkeruussa Brasilia on pyrkinyt vetoamaan erityisesti globaalin pohjoisen vastuuseen ilmastonmuutoksesta, ja rahaston suurimpiin rahoittajiin kuuluvatkin mm. Norjan ja Saksan valtiot. Brasilian osalta rahastolle on lahjoittanut varoja kansallinen öljy-yhtiö Petrobras.

Vuoden 2023 syyskuussa Brasilian teollisuusalojen keskusliitto (CNI) järjesti São Paulossa kansainvälisen innovaatiokonferenssin, jonka keskiössä oli ekoinnovaatiot ja vihreä siirtymä. Hybriditapahtuma kokosi yhteensä n. 16000 henkilön yleisön. Erilaisissa paneelikeskusteluissa korostui Brasilian pyrkimys nousta johtavaan asemaan vihreässä siirtymässä ja Brasilian todettiin myös jo kivunneen globaalin innovaatioindeksi GII:n kärkeen Latinalaisessa Amerikassa, sijoittuen heti Chilen jälkeen. Ympäristö, oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi nähtiin keskeisinä talouskasvun elinehtoina, niin yksityisten kuin julkistenkin toimijoiden puolesta. Konferenssin keskusteluissa korostui myös korkeakoulujen rooli vihreää siirtymää edistävän osaamisen vahvistajina.

Brasilia tunnistaa jälleen myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa

Ilmastohuoli näkyy Brasiliassa myös tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeakoulutuksen rahoituksessa ja prioriteeteissa. Kansallinen innovaatiorahoittaja Finep panostaa tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen Amazonin alueella ja pyrkii houkuttelemaan alueelle ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviä, paikallisyhteisöjen elinkeinoja kehittäviä biotalousinnovaatioita. Myös kansainvälisen korkeakouluyhteistyön saralla Brasilia kannustaa yhteistyöhön erityisesti Amazonin alueen korkeakoulujen kanssa. Kansallinen tutkimuksen ja teknologisen kehityksen rahoitusinstituutti CNPq sekä eri osavaltioiden tutkimus- ja innovaatiorahoittajat (FAP:t), joista erityisesti Sao Paulon osavaltion FAPESP, rahoittavat useita tutkimuslaitoksia ja -projekteja, joissa edistetään niin paikallista kuin globaaliakin ilmaston ja ympäristön tutkimusta. 

Yksi keskeinen kansallinen aloite on Brasilian kansallisen tutkimusrahoitussäätiöiden neuvoston (CONFAP) ja CNPq:n rahoittama Amazon 10+-aloite, jonka tavoitteena on tukea trooppisten metsien tieteellistä tutkimusta sekä korkeakoulutusta ja teknologista kehitystä Amazonin alueella, luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä alueen kestävää ja osallistavaa kehitystä. Ensimmäinen rahoitushaku järjestettiin vuonna 2022, jolloin rahoitettiin 39 hanketta 20 eri osavaltiossa yhteensä n. 7,8 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä ohjelmassa on haku auki 29.4.2024 saakka, ja ulkomaalaiset tutkijat voivat omalla rahoituksellaan osallistua hakuun yhdessä brasilialaisen yhteistyökumppanin kanssa. Haun tavoitteena on Amazonin sosio-biodiversiteettia koskevan tieteellisen tiedon lisääminen ja laajentaminen.  

Lisäksi Brasilia osallistuu ympäristökestävyyttä edistäviin, tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä rahoittaviin EU-kumppanuuksiin. Vuonna 2024 sekä Suomi että Brasilia ovat mukana The Sustainable Blue Economy Partnership (SBEP) -kumppanuuden toisessa kansainvälisessä rahoitushaussa. SBEP pyrkii edistämään ilmastoneutraalia, kestävää ja tuottavaa meritaloutta. Tällä hetkellä ohjelmassa on avoinna haku Unified paths to a climate-neutral sustainable, and resilient blue economy: engaging civil society, academia, policy and industry, jonka ensimmäinen vaihe päättyy 10.4.2024. Suomesta ohjelmaa rahoittaa Suomen Akatemia ja maa- ja metsätalousministeriö.  

Euroopan Unioni osallistuu Amazonin alueen kehittämiseen myös Global Gateway -ohjelman kautta, jonka puitteissa on suunnitteilla hanke 4 miljoonan alueen asukkaan digitaalisen verkottumisen mahdollistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on edistää myös väestön pääsyä terveydenhuollon ja koulutuksen piiriin sekä sademetsän suojelua digitaalisten yhteyksien kautta.

COP30-ilmastokokous tulee suuntaamaan maailman katseet Brasiliaan vuonna 2025. Kokous tarjoaa erinomaisen monitieteellisen foorumin myös Suomen tutkimusyhteisölle yhteistyön aktivoimiseksi ja tiivistämiseksi Etelä-Amerikassa mm. Amazonian ja Antarktiksen alueiden tutkijoiden kanssa. 

Teksti: Emilia Heilakka, EDUFI:n TFK-harjoittelija ja Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija, Suomen São Paulon konsulaatti

Kuva: Brasilian elinkeinoelämän keskusliitto CNI:n kansainvälisessä ekoinnovaatiokongressissa keskusteltiin syyskuussa 2023 kestävistä ratkaisuista ja niihin liittyvästä osaamisesta. Johanna Kivimäki.

Lähteitä
•    https://www.maaproject.org/amazon-governance/ 
•    https://www.tropicalforestalliance.org/en/insights/blogs/exploring-governance-amazon-biome 
•    https://otca.org/en/about-us/ 
•    https://www.estadao.com.br/economia/governanca/brasil-evento-desmatamento-ambicao/ 
•    https://www1.folha.uol.com.br/cotidiano/2023/08/mais-da-metade-dos-indigenas-brasileiros-vive-na-amazonia-legal-segundo-censo.shtml 
•    https://ocaa.org.br/nova-politica-nacional-pode-impulsionar-comercio-exterior-de-produtos-da-amazonia/ 
•    https://www.amazonfund.gov.br/en/home/ 
•    https://amazonaid.org/resources/about-the-amazon/peoples-of-the-amazon/ 
•    https://www.amazoniamaisdez.org.br/ 
•    https://euraxess.ec.europa.eu/worldwide/lac/news/amazon10-initiative-call-support-scientific-expeditions-amazon-region
•    https://bluepartnership.eu/