Artikkelit

16.12.2025

Brasiliassa visioidaan teknologista riippumattomuutta, tieteen omavaraisuutta ja sosiaalista tasa-arvoa vuodelle 2035

Visiointi on ajankohtaista nyt myös Brasiliassa, jossa seuraavan kymmenen vuoden strategiat tieteelle, teknologialle ja innovaatioille (TTI) sekä koulutukselle ovat viimeisiä konsultaatioita ja äänestyksiä vaille valmiit. Brasilian tavoitteena on Suomen tavoin kasvattaa TTI-investointeja, nostaa väestön koulutustasoa ja erityisesti lisätä tohtorintutkintojen ja innovaatioiden määrää. Kunnianhimoisessa tähtäimessä on brasilialainen yhteiskunta, jota määrittää teknologinen riippumattomuus, tieteen omavaraisuus ja vaikuttavuus sekä sosiaalinen tasa-arvo.

Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön inspiroimana tässä uutiskirjeessä tarkastellaan Brasiliaa tähän mennessä visioitujen Suomen tavoitteiden ikkunasta: Millaiset korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansalliset tavoitteet Brasilialla on? Miltä maa näyttäytyy nuorten koulutustason ja koulutusmahdollisuuksien vinkkelistä? Miten maassa panostetaan osaajiin, huippututkimukseen ja TKI-toimintaan? Millainen on näkymä Brasilian tieteen kansainvälisyyteen ja vastuullisuuteen? 

Visiointi on ajankohtaista nyt joulukuussa 2025 myös Brasiliassa, jossa seuraavan kymmenen vuoden strategiat tieteelle, teknologialle ja innovaatioille (TTI) sekä koulutukselle ovat viimeisiä konsultaatioita ja äänestyksiä vaille valmiit. Kansallinen TTI-strategia 2024–2034 (ENCTI) luovutettiin Presidentti Luis Inácio Lula da Silvalle 4. joulukuuta, minkä jälkeen järjestetään vielä muutaman viikon julkinen kuuleminen ennen strategian virallistamista. Brasilian edustajainhuone puolestaan hyväksyi 10. joulukuuta uuden kansallisen koulutussuunnitelman 2025–2035 (PNE), joka menee seuraavaksi senaatin arvioitavaksi, jonka odotetaan hyväksyvän suunnitelman vielä vuoden 2025 puolella. Molemmat strategiat ovat pitkällisten ja laajojen osallistavien prosessien ja kuulemisten tuloksia. 

Brasilian talouskasvu on ollut viime vuodet vahvaa ja sen ennustetaan nousevan mahdollisesti maailman 8. suurimmaksi taloudeksi jo vuonna 2026. Korkeakoulutuksen ja tieteen saralla Brasilia painii kuitenkin osin samankaltaisten haasteiden kanssa kuin Suomi, vaikkakin hieman eri asteikoilla. Tämän myötä myös tavoitteet kuulostavat osittain tutuilta. 

TTI-investointeja teknologisen riippumattomuuden ja tieteen omavaraisuuden vahvistamiseksi

Vuodesta 2023 lähtien Brasilia on tehnyt merkittäviä investointeja tieteeseen ja korkeakoulutukseen, korjaten aiempien hallitusten mittavien leikkausten aiheuttamaa rahoitusvajetta. Liittovaltion rahoituksen saaminen maan kokoon sopivalle tasolle on kuitenkin iso tehtävä. Brasilian TKI-investoinnit ovat n. 1,19 % BKT:sta (2023), josta n. puolet on julkista rahoitusta ja puolet yksityistä. Tavoitteena on nostaa maan TKI-investoinnit 2 %:iin BKT:sta vuoteen 2034 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään edistämään erityisesti yritysten innovaatioita, vähentämään maan teknologista riippuvuutta ja vahvistamaan tieteen omavaraisuutta.  

Brasilian TTI-strategian tavoitteet jäsentyvät neljän pilarin alle: kansallisen TTI-järjestelmän laajentaminen ja integraatio; uudelleenteollistamiseen tähtäävä yritysten innovaatiotoiminta; teknologisen suvereniteetin strategiset hankkeet; sekä tiede ja innovaatiot sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Strategiassa tunnistetaan alueita, joilla Brasilialla on jo globaalia johtajuutta, kuten maataloustieteet, biotalous ja terveys, sekä aloja, jotka vaativat intensiivisiä toimia, kuten tekoäly, puolijohteet, kvanttiteknologiat ja energiamurros. Keskeisimpiä kartoitettuja haasteita ovat vakaan rahoituksen tarve, lainsäädännön nykyaikaistaminen, yritysten innovaatioiden edistäminen ja maan sisäisen alueellisen epätasa-arvon vähentäminen. 

Osana kansallista TTI-strategiaa, vuoden 2024 lopulla Brasilia julkaisi kansallisen tekoälysuunnitelman, joka lupasi mittavia investointeja tekoälyyn, ml. n. 4 miljardin euroa vuosille 2024–2028. Suunnitelma keskittyy Brasilian teknologisen autonomian ja suvereniteetin lisäksi ihmiskeskeiseen ja eettiseen lähestymistapaan, sosiaaliseen tasa-arvoon ja tekoälykapasiteetin vahvistamiseen. Suunnitelman puitteissa on jo perustettu mm. 14 uutta soveltavan tekoälyn tutkimuksen keskusta, joista 11 on jo toiminnassa. 

Nuoret korkeakoulutuksen piiriin ja tutkijanuralle

Yksi Brasilian tärkeimmistä tavoitteista on väestön koulutustason nosto sekä nuorten saaminen koulutuksen piiriin. Vain 24 %:lla nuorista aikuisista on korkea-asteen koulutus, ja vain 1 %:lla on maisterin tutkinto. Samaan aikaan niiden 18–24-vuotiaiden osuus, jotka eivät opiskele eivätkä työskentele, on korkea, 25 prosenttia. Myös 25 % ensimmäistä alempaa korkeakoulututkintoaan suorittavista opiskelijoista keskeyttävät opintonsa Brasiliassa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Samaan aikaan, korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on maassa alhaisempi kuin niillä, joilla on vain toisen asteen tutkinto. 

Uuden kansallisen koulutussuunnitelman kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa Brasilian 25–34-vuotiaiden nuorten koulutettujen osuus 40 %:iin väestöstä vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttäisi 15 %:n nousua, mihin pyritään mm. lisäämällä aloituspaikkoja niin lähi- kuin etäopetuksessa ja luomalla mekanismeja keskeytyksen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on poistaa esteitä julkisten koulujen oppilaiden ja haavoittuvassa asemassa olevien opiskelijoiden pääsyltä korkeakoulutukseen ja edistää näiden pysymistä opintojen parissa. Tukea pyritään tarjoamaan erityisesti myös naisten korkeakoulutukselle STEM-aloilla sekä perheellisille opiskelijoille. Myös korkeakoulujen opettajia täydennyskoulutetaan inklusiiviseen lähestymistapaan. 

Myös opetuksen laatua pyritään parantamaan mm. nostamalla maisteri- tai tohtorintutkinnon suorittaneiden korkeakouluopettajien osuutta 95 %:iin, josta vähintään 70 % olisi tohtoreita. Myös regulaatiota, ohjausta ja arviointia pyritään kehittämään. Yhteiskunnan tarpeisiin pyritään vastaamaan paremmin edistämällä tieteidenvälisten ja transdisiplinaaristen ohjelmien perustamista ja kytkemällä opintoja vahvemmin tutkijanuraan, yhteiskunnallisiin tarpeisiin, julkispolitiikkaan ja työelämään. Opintoihin pyritään kytkemään myös enemmän harjoittelua työelämässä sekä kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta. 

Myös tohtoreiden määrässä Brasilia on takamatkalla. Maassa on yksi tohtori 100000 asukasta kohden, mikä on kolme kertaa vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Tavoitteena on lisätä tohtorien määrää reilusti 20 tohtoriin 100000 asukasta kohden vuoteen 2035 mennessä. Hallitus toteuttaa jo erilaisia toimia ja ohjelmia saadakseen lisää nuoria tutkijanuralle ja houkutellakseen myös brasilialaisia tutkijoita palaamaan ja jäämään maahan. Tutkijanuran houkuttavuutta on pyritty lisäämään. Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen apurahoja on korotettu ja määriä lisätty ja rahoitusta on lisätty myös kansallisille tutkimusryhmille. Lisäksi pyritään vahvistamaan tutkimusinfrastruktuureja sekä lisäämään maisteri- ja tohtorikoulutusta strategisilla aloilla. Myös tiedeviestintää ja tieteen popularisointia pyritään edistämään tieteellisen uran arvostuksen nostamiseksi. 

Kansainvälistymistä laadun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi

Brasilia pyrkii lisäämään kilpailukykyään globaalissa tieteessä ja korkeakoulutuksessa ja kansainvälistyminen ymmärretään yhä vahvemmin laadun takeena. Enää ei lähetetä nuoria opiskelemaan tutkintoja ulkomaille, vaan pyritään edistämään tasapainoisempaa, molemmin suuntaista kansainvälistymistä, mm. kehittämällä omaa englanninkielistä opetustarjontaa. Tässä on vielä tekemistä, kun kansainvälisten opiskelijoiden osuus on maan korkeakouluissa vain n. 2 prosenttia. Brasilia tekee myös omaa osaajahoukuttelua tarjoten stipendejä erityisesti LAK-alueen opiskelijoille ja tutkijoille. Myös opinto-ohjelmien kansainvälistymistä tuetaan, josta esimerkkinä vuonna 2025 julkaistu rahoitusohjelma CAPES Global, jolla pyritään tasoittamaan maan sisäistä alueellista epätasa-arvoa tukemalla erityisesti niiden alueiden korkeakouluja, jotka eivät vielä ole vahvasti kansainvälistymisen tiellä.

Brasilian kansallinen TTI-observatorio on suositellut myös maan kansainvälisen tiedeyhteistyön maantieteellistä ja temaattista moninaistamista tasapainon, näkyvyyden ja autonomian lisäämiseksi. Suosituksiin kuuluu myös tuen lisääminen korkean globaalin ja/tai paikallisen vaikuttavuuden aloille sekä vahvempi osallistuminen kansainvälisiin huippuosaamisen verkostoihin ja transformatiivisiin ohjelmiin.

Brasilian korkeakoulu- ja TTI-strategioissa ei nosteta Suomen tapaan esiin kansainvälisen yhteistyön vastuullisuutta, vaan vastuullisuus näkyy ennen kaikkea tutkimuksen kansallisen sosiaalisen vastuun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden korostamisena. Brasilian korkeakouluilla on vahva autonomia, maa on viime vuosina edistynyt tutkimuksen integriteetin saralla ja myös akateeminen vapaus on maassa vahvistunut. Tutkimuksen turvallisuuteen liittyvä keskustelu on maassa kuitenkin vasta aluillaan, mutta siihenkin on geopoliittisessa paineessa lähdetty viime aikoina useissa brasilialaisissa tiedeinstituutioissa aktivoitumaan. 

Kirjoittaja: Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija, Suomen konsulaatti São Paulossa

Kuva Johanna Kivimäki: Näkymä São Paulon yliopiston kampukselta

Lähteet: 
OECD (2025). Education at a Glance 2025, Brazil. https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2025/09/education-at-a-glance-2025-country-notes_9749f4ff/brazil_7ad18a24/d42263a0-en.pdf   
CAPES (22.5.2024). “Brasil precisa aumentar número de doutores” https://www.gov.br/capes/pt-br/assuntos/noticias/brasil-precisa-aumentar-numero-de-doutores#:~:text=O%20Brasil%20tem%20dez%20doutores,:%2029%20e%20300%2C%20respectivamente.
GCEE (2025.) Th¬e Brazilian Landscape of Science, Technology and Innovation in Artificial Intelligence. file:///C:/Users/03236137/Downloads/CGEE_Brazilian_Landscape_of_STI_AI.pdf
MCTI (4.12.2025.) “Estratégia Nacional de CT&I impulsiona novo ciclo de desenvolvimento e soberania no Brasil”. https://www.gov.br/mcti/pt-br/acompanhe-o-mcti/noticias/2025/12/estrategia-nacional-de-ct-i-impulsiona-novo-ciclo-de-desenvolvimento-e-soberania-no-brasil
Ministério de Educação (10.12.2025.) “Câmara dos Deputados aprova relatório do novo PNE.” https://www.gov.br/mec/pt-br/assuntos/noticias/2025/dezembro/camara-dos-deputados-aprova-relatorio-do-novo-pne
OCTI (Heinäkuu 2025.) Informe Temático - Panorama da CT&I brasileira. https://60wg4.r.sp1-brevo.net/mk/cl/f/sh/1t6Af4OiGsDg0mBEPGIEyLi1XRFMId/NuNczDLBrUCP