Artikkelit

10.11.2025

Britannia – ei-arktinen arktinen

Britannia ei ole arktisen alueen valtio, mutta sen poliittisella, turvallisuuspoliittisella, kaupallisella ja tutkimuksellisella kiinnostuksella arktiseen alueeseen on pitkät perinteet. Britannia julkaisee neljänneksi eniten arktista tutkimusta Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan jälkeen. Tutkimuksenkin avulla Britannialla on arktista vaikutusvaltaa ilman arktista sijaintia.

UK:n arktinen tutkimus ja yhteistyö

Vaikka Britannia ei ole arktisen alueen valtio, on se arktisen tutkimuksen johtavia maita. Kansallisesti arktista tutkimusta tuetaan erityisesti tutkimusrahoittaja UKRI:n Natural Environment Research Councilin (NERC) kautta. Vuosien 2013 ja 2023 välillä se on rahoittanut arktista tutkimusta 56 miljoonalla punnalla infrastruktuuri-investointien lisäksi. 

Britannian järjestelmässä vielä melko tuore toimija, Advanced Research and Invention Agency ARIA, on ilmoittanut pyrkivänsä rakentamaan ilmaston keikahduspisteiden varoitusjärjestelmän. Tutkimushankkeeseen on ilmoitettu käytettävän 81 miljoonaa puntaa ja työssä on mukana 26 tutkijatiimiä, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. 

NERC kokoaa arktisen ja antarktisen alueen tutkimustietoa. NERCin rahoittama ja British Antarctic Survey BASin hallinnoima UK Polar Data Centre (UK PDC) koordinoi Britanniasta rahoitettavassa tutkimuksessa kertyneen ilmastodatan hallintaa ja tukee tutkijoita heidän navigoidessaan sekä kansalliseen että kansainväliseen dataan liittyvien säädösten ja politiikkojen kokonaisuudessa.  

NERCin lippulaivaprojekteja ovat mm. arktisten alueiden tutkimukseen rakennettu yli 200 miljoonaa puntaa maksanut SS Sir David Attenborough sekä tutkimusalukset RSS James Cook sekä RSS Discovery. Ylpeyksiin kuuluu myös Huippuvuorilla Ny-Ålesundissa sijaitseva arktinen tutkimuskeskus. Brittiläisen laivanvalmistajan Cammel Lairdin rakentamassa RSS Sir David Attenboroughssa käytettiin myös suomalaisosaamista: aluksen jääominaisuuksia testattiin yhteistyössä suomalaisen Aker Arcticin kanssa. Jo muutaman vuoden jäitä puhkonut alus lähti jälleen lokakuussa Plymouthista kohti Etelä-Mannerta - BASin vähähiilisen strategian mukaisesti biopolttoainetta tankissaan.

Merkittävät investoinnit arktiseen tutkimukseen eivät ole ainoastaan nostaneet Britannian arktisen tutkimuksen kärkimaihin, vaan ovat tehneet siitä tärkeän, ellei välttämättömän, yhteistyökumppanin. Julkaisujen volyymikin on mittavaa: Britannia julkaisee eniten arktista tutkimusta Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan jälkeen.

Brittitutkijoiden työ keskittyy erityisesti neljään teemaan: meritiede, jääpeitetutkimus, ilmakehän kemia ja arktisen alueen muutosten sosioekonomiset vaikutukset. Muutokset arktisella alueella vaikuttavat entistä selkeämmin saarivaltio Britanniaan säähän ja ilmastoon, joten kiinnostus arktisten alueiden muutosten vaikutuksiin ilmastomuutoksessa on tullut entistä kiinnostavammaksi tutkimusaiheeksi myös Britanniassa. 

Noin 70 yliopistoa ja tutkimuslaitosta tekee arktista tutkimusta Britanniassa. Kolmetoista brittiorganisaatiota kuuluu arktisen alueen yliopistoverkostoon UArcticiin. Verkostossa on mukana myös Cambridgen yliopiston Scott Polar Research Institute SPRI, joka on sekä museo että aktiivinen tutkimusyksikkö. SPRI:n vahvuudet ovat ympäristötieteissä, sosiaalitieteissä ja kulttuurintutkimuksessa.  SPRI tekee myös jäätutkimusta. 

Tutkimusyhteistyö kansanvälisen politiikan välineenä

Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä edistetään myös Arktisessa neuvostossa, jossa Britannia on tarkkailijajäsenenä. Tämän lisäksi Britannia kuuluu kansainväliseen tiedekomiteaan.  

Britannian vahva osaaminen ja keskeinen asema kansainvälisellä näyttämöllä toimivat väylänä pehmeälle vaikutusvallalle. Tutkimusyhteistyön keskeistä roolia korostetaan puolustusyhteistyön rinnalla eri politiikka-asiakirjoissa. Britannian hallituksen ensimmäinen arktisen politiikan viitekehys julkaistiin vuonna 2013. Parlamentin ylähuone (House of Lords) totesi vuonna 2023 julkaistussa arktisen alueen 10 vuoden strategiassa tutkimuksen olevan UK:n tärkein pehmeän vaikutusvallan lähde alueella. Britannian edellinen, konservatiivipuolueen hallitus, toi esille kansanvälisen tutkimusyhteistyön tärkeyden kaudellaan valistuneessa arktisten politiikan viitekehyksessä. 

Britannian prioriteetteja ovat kansainvälinen yhteistyö, ilmasto- ja ympäristötavoitteet, turvallisuus ja taloudelliset tavoitteet.  Yhteistyötä toteutetaan Arktisen neuvoston kautta kuten aiemminkin, ja hallitus pyrkii osallistumaan neuvoston toimintaan entistä aktiivisemmin ja vahvistamaan kahdenvälisiä suhteitaan neuvoston jäsenmaiden kanssa. Ilmastoon ja ympäristöön liittyen hallitus nosti esille asemaansa aktiivisena yhteistyökumppanina tutkimuksessa. 

Hallitusvastuussa oleva Britannian työnväenpuolueen hallitus ei ole julkaissut omaa arktisen tutkimuksen strategiaa, vaan on sitoutunut olemassaolevaan viitekehykseen. Viime vuoden lokakuussa pidetyssä Arctic Circle Assembly kokouksessa alueesta vastaava ulkoministeriön ministeri Stephen Doughty korosti hallituksen sitoumusta kansainvälisyyteen sekä multilateraalisuuteen. Lisäksi hallitus on sitoutunut antamaan lisärahoitusta Arktisen neuvoston työryhmien toimintaan. 

Pohjoismaista yhteistyötä arktisen tutkimusyhteistyön syventämiseksi 

Suomen, Norjan ja Ruotsin suurlähetystöt ovat yhdessä järjestäneet Lontoossa kaksi seminaaria Arktisen alueen tutkimuksesta. Ensimmäinen seminaari syksyllä 2023 toteutettiin yhteistyössä UArctic -verkoston kanssa. Seminaarin teemana olivat ilmaston keikahduspisteet ja radikaalit ehdotukset tilanteen korjaamiseksi. Toisessa seminaarissa syksyllä 2024 keskusteltiin mm. tutkimusdatan jakamisesta sekä infrastruktuuriyhteistyöstä. Tilaisuus järjestettiin yhdessä British Antarctic Survey BASin kanssa. Parhaillaan pohditaan mahdollisuutta järjestää kolmas seminaari, jossa pohdittaisiin erityisesti mahdollisuuksia tukea uran alkuvaiheessa olevia arktisen alueen tutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita.  Tilaisuuksien tavoitteena olisi edellisten tapaan nostaa esiin ja vahvistaa Pohjoismaiden ja Britannian välistä yhteistyötä arktisessa tutkimuksessa. 

Teksti: Birgitta Vuorinen ja Claudio Rivera Pöyhönen. Kuva: Birgitta Vuorinen

Lähteitä: 
https://www.polarregions.co.uk/post/the-uks-relationship-with-the-arctic-eac-report-published/ 
https://committees.parliament.uk/event/18602/formal-meeting-oral-evidence-session/
Natural Environmental Research Council’s (NERC) Environmental Data Service 
https://www.bas.ac.uk/wp-content/uploads/2024/03/2239182604BAS-Strategy-2024-2034-1.pdf 
https://www.spri.cam.ac.uk/about/sprireview/2024/
https://www.aria.org.uk/opportunity-spaces/scoping-our-planet/forecasting-tipping-points