Artikkelit

28.03.2025

Britannia – saarivaltiossa vesi puhututtaa

Iso-Britanniassa vettä löytyy teekupista kello viisi, Etelä-Englannin turkooseilta rannoilta, kaupunkien läpi virtaavista joista, tehdas- ja datasaleista sekä taivaalta satavan jäätävän tihkun muodossa, vielä näin maaliskuussakin. Vesi, sen saatavuus ja käyttö ovat olleet ajankohtaisia aiheita myös uutisotsikoissa viime aikoina. COP 30:n lähestyessä puhe kääntyy myös entistä useammin ilmastokysymyksiin ja ainakin toistaiseksi saavuttamattomissa oleviin nettonollatavoitteisiin. Haastattelimme UK Centre for Ecology and Hydrology UKCEH:n tutkijaa, tohtori Virginie Kelleriä ja kysyimme, mitkä ovat vesialan tutkimuksen vahvuuksia Britanniassa ja millaista yhteistyötä UKCEH:llä on suomalaisorganisaatioiden kanssa.

Verkottunut vesialan tutkimus

Britannian rantojen ja sisävesien tilanne on hälyttävä, ja muun muassa River Trust –järjestö on koettanut kiinnittää huomiota jokien ja kosteikkojen heikkoon tilanteeseen. Rehevöitymiseen ja saastumiseen liitetään usein myös Britannian yksityiset vesiyhtiöt, joita on syytetty infrastruktuurin rapistumisesta, heikkolaatuisen juomaveden jakelusta ja tulvien aiheuttamien likavesien pääsystä luontoon. Laivaliikenne ympäröivillä merialueilla on vilkasta, eikä onnettomuuksiltakaan säästytä. Britannian itärannikolla maaliskuun alussa tapahtuneen öljysäiliöaluksen ja rahtialuksen törmäyksen ympäristövaikutukset eivät ole vielä selvillä.

Britanniassa vesialaan liittyvää tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä on paljon. Tutkimuksen ja innovaatioiden rahoittajaorganisaatio UKRI:ssa vesitutkimusta koordinoi Natural Environment Research Council (NERC). UKRI/NERC myös ylläpitää tietokantaa, johon on koottu alan tutkijoita (Water Research Directory UK). Vuonna 2015 perustettu yhteistyöfoorumi The UK Water Partnership kokoaa alan toimijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. UK Water Industry Research UKWIR on 25 vuoden ajan vauhdittanut Britannian ja Irlannin vesialan yritysten tutkimustoimintaa. Useilla yliopistoilla on vesialan tutkimusosaamista ja opetusta. 

Yksi Britannian tunnetuimmista vesialan tutkimusorganisaatioista on UK Centre for Ecology and Hydrology, UKCEH.  Yli 700 tutkijaa työllistävän tutkimuslaitoksen laajaan tutkimusalueeseen kuuluvat maaperä, vesi ja ilmasto sekä niiden vuorovaikutus. UKCEHi:lla on sekä monenkeskistä että kahdenvälistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. UKCEH tekee yhteistyötä esimerkiksi Britannian Ilmatieteen laitoksen kanssa (MET office) osallistuen mm. tulva- ja kuivuusennusteiden luomiseen sekä sisävesiekologian tutkimiseen. UKCEH:illa on myös mittava kansainvälinen yhteistyöverkosto ja pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä Intiassa, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Vuonna 2024 UKCEH perusti Länsi-Afrikan toimipisteen Ghanaan. 

Vesialan monipuoliset tutkimustarpeet

Tähän uutiskirjeeseen haastattelimme tohtori Virginie Kelleriä, joka on yksi UKCEH:ssä työskentelevistä vesi- ja ympäristötutkijoista. Keller on erikoistunut laajamittaiseen vesimallintamiseen, kuten veden laatumittauksiin sekä veden tarpeeseen ja saatavuuteen. Hän on tutkinut myös ihmisten aiheuttamien seurausten soveltamista vesimallintamiseen. Yksi esimerkki tällaisesta mallintamisesta on kotitalouskemikaalien vaikutus pintavesien saastumiseen. 

Kysyimme Virginie Kelleriltä vesitutkimuksen ajankohtaisista aiheista ja mahdollisista Britannian ja Suomen yhteisistä kiinnostuksen kohteista vesialan tutkimuksessa. Keller korosti brittiorganisaatioiden laaja-alaista vesitutkimusosaamista veden laadun tutkimisesta mikromuovien kautta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vesiympäristöissä. Keller piti tärkeänä veteen liittyvien sosioekonomisten sekä politiikkavaikutusten tarkastelua. Hän mainitsi keskeisenä teemana myös veteen ja vesistöihin liittyvän lainsäädännön kehittämisen niin EU:ssa kuin Britanniassakin sekä ekosysteemeihin, kuten kosteikkoalueisiin keskittyvän tutkimuksen.

Virginie Keller kertoi Suomen ympäristökeskus SYKE:n ja UKCEH:in olleen mukana useassa eurooppalaisrahoitteisessa tutkimusprojektissa. Yhdessä näistä on mallinnettu makean veden ravinnepitoisuuksia. Kyseiseen tutkimukseen on saatu rahoitusta mm. UKRI:lta. Sekä UKCEH että SYKE ovat myös mukana kahdeksan Euroopan suurimman ympäristökeskuksen muodostamassa PEER-verkostossa, joka edistää ekologista kestävyyttä.

Lisäksi, Keller nosti esiin GOVAQUA-hankkeen, joka on EU:n ja UK:n yhteisrahoitteinen, kuudessa maassa toteutettava projekti. Se keskittyy sektorirajat ylittäviin ratkaisuihin, jotta nykyisiä vesivarojen hallinnon haasteita pystyttäisiin ratkaisemaan tehokkaammin mm. digitaalisten tiedonjaon ratkaisujen avulla. Suomen ja Britannian lisäksi mukana ovat Espanja, Ranska, Romania ja Alankomaat, joissa kaikissa sijaitsee living lab –tyylillä toteutettava, joen valuma-alueella sijaitseva tutkimuspiste, jossa dataa kerätään olemassa olevasta ekosysteemistä.

Keller totesi, että suomalaisten kanssa tehty yhteistyö on ollut sujuvaa. Hän kehuu suomalaistutkijoiden ammattitaitoa ja aktiivisuutta ja mainitsee, että suomalaiset tutkimuskeskukset ovat hyvin verkottuneita, mm. valtionhallintoon, mikä helpottaa tiedon levittämistä ja tutkimusten edistämistä.
Kysyessämme tämänhetkisistä haasteista vesitutkimuksessa, Keller otti esiin ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat, jotka ovat usein monimutkaisia sekä hankaloittavat ennusteiden tekemistä. Eritoten lisääntyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat uhkia ja muuttavat vesitutkimukselle asetettavia tarpeita. Lisäksi maapallon kasvava väkiluku ja jatkuvasti kehittyvät teknologiat ja datakeskukset sekä veden elektrolyysiä hyödyntävät vedyn tuotantolaitokset asettavat uusia vaatimuksia veden tarpeelle, esimerkiksi energiatuotannossa.

Pienistä puroista 

Britannian lasketaan tarvitsevan 5 miljardia vesilitraa lisää päivittäin vuonna 2050. Tämä tulee vaatimaan lisäinvestointeja ja uudistuvia käytäntöjä, jotta puhdasta vettä on riittävästi saatavilla ja vesistöjen ja ympäristön kunnosta voidaan huolehtia riittävällä tasolla. Lokakuussa 2024 Britannian ja Walesin hallitukset asettivat riippumattoman komission selvittämään, kuinka järvialueiden, jokien ja merien kuntoa voidaan kohentaa. Komission on määrä antaa ehdotuksensa vuoden 2025 aikana. Ehdotukset tulevat toimimaan mm. lainsäädännön uudistamisen pohjana. Hallitus ei kuitenkaan ole jäänyt odottamaan komission ehdotuksia. Helmikuussa 2025 hyväksyttiin laki, joka antaa viranomaisille paremmat edellytykset puuttua vesihuollosta vastaavien yritysten laiminlyönteihin.

Britanniassa on kuultu positiivisia uutisia myös kosteikkoympäristöjen tervehdyttämisestä. Dorsetissa, Lounais-Englannissa vapautettiin euroopanmajavia luontoon ensimmäistä kertaa yli neljäänsataan vuoteen. Aikanaan saarivaltiossa sukupuuttoon metsästetty laji on elintärkeä kosteikkojen lajiston monipuolistamisessa, sillä patojen rakentaminen luo oivalliset elinolosuhteet erilaisille pieneliöille, hyönteisille, linnuille ja sammakkoeläimille ja rikastuttaa näin lajistoa laajalti. 

Teksti: Harjoittelija Salli Sarvela ja TFK-erityisasiantuntija Birgitta Vuorinen, Lontoo
Kuva: River Ouse tulvii Yorkin keskustassa Yorkshiressa tammikuussa 2023. Salli Sarvela

Sources: 
https://www.ceh.ac.uk/staff/virginie-keller
https://www.ukri.org/what-we-do/browse-our-areas-of-investment-and-support/water/
https://www.theukwaterpartnership.org/
UK Centre for Ecology & Hydrology
Governance Innovations for a Transition to Sustainable and Equitable Water Use in Europe (GOVAQUA) | Ecologic Institute
Euroopan kasvavat vesiongelmat vaativat politiikan ja hallinnan uudistamista | Suomen ympäristökeskus
England’s ludicrous experiment in privatised water is coming to a messy end | Adam Almeida | The Guardian

Britain’s ‘broken’ water system: a history of death, denial and diarrhoea

Wild beavers make historic return to England at Dorset nature reserve
Beaver wild release: a milestone for nature recovery in England – Natural England
Ecology Map | The Rivers Trust
https://www.gov.uk/government/calls-for-evidence/independent-commission-for-water-call-for-evidence
https://www.gov.uk/government/news/new-law-to-ban-bonuses-for-polluting-water-bosses