Artikkelit

Britannia vetää hyvin, mutta epätasaisesti sekä työntää heikosti

19.12.2024

Britannia vetää hyvin, mutta epätasaisesti sekä työntää heikosti

Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on jo lähes 7 miljoonaa. Heitä houkuttelevat erityisesti englanninkieliset maat. Niistä Britannia on toiseksi suosituin kohdemaa Yhdysvaltojen jälkeen. Australian, Kanadan ja Britannian houkuttelevuus näyttää kuitenkin jonkin verran vähentyvän erityisesti korkeiden lukuvuosimaksujen ja kohonneiden elinkustannusten vuoksi. Myös viestit kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän rajoittamisesta karsivat lähtöintoa. Yhdysvaltojen vetovoima on sen sijaan pitänyt pintansa kovassa maailmanlaajuisessa kilpailussa kansainvälisistä opiskelijoista.

Useiden selvitysten mukaan kansainväliset tutkinto-opiskelijat hakeutuvat entistä useammin huipputasoisiin korkeakouluihin lähialueillaan. Näin on tapahtunut erityisesti Aasiassa, jossa sekä tarjonta että korkeakoulutuksen laatu ovat parantuneet. Britannia on osannut vastata kysyntään myös rajojensa ulkopuolella ja brittiyliopistojen opetusta, erilaisilla kumppanijärjestelyillä eri puolilla maailmaa, suorittaa yli 600 000 opiskelijaa. 
Liikkuvien opiskelijoiden määrä väheni Covid-pandemian aikana eivätkä liikkuvuusluvut ole kaikkialla nousseet pandemiaa edeltäneelle tasolle. Britanniassa pandemian vaikutukset näkyivät hetkellisesti, silti kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut ennätyslukemiin. Opiskelijoita tulee entistä enemmän EU-maiden ulkopuolelta samalla kun EU-maista tulevien määrä on romahtanut. Brittiopiskelijoita ei saada innostumaan opiskelusta ulkomailla juuri lainkaan.  

Britannia on edelleen haluttu opiskelumaa

Kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista kovenee, mutta brittiyliopistoja edustava Universities UK International (UUKi) näkee, että brittiyliopistot voisivat houkutella entistä enemmän englanninkielisissä maissa opiskelusta kiinnostuneita, koska Australia ja Kanada ovat rajoittamassa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää ja Yhdysvaltojen mahdolliset politiikkamuutokset saattavat vähentää sen kiinnostavuutta kohdemaana. UUKi viittaa esimerkiksi kansainvälisen koulutusalan yrityksen International Education Specialist IDP:n lokakuussa julkaisemaan kyselytutkimusraporttiin, jonka mukaan kansainväliset tutkinto-opiskelijat harkitsevat entistä useampia kohdemaita ja ovat valmiita aloittamaan opinnot muuallakin kuin perinteisissä suosikkimaissa. 

IDP:n kyselyn mukaan sekä tutkinnon suorittamisen jälkeisillä mahdollisuuksilla maahanjääntiin, kohtuullisilla viisumimaksuilla ja viisumin saamisen edellytyksenä olevien säästöjen suuruudella on suuri merkitys opiskelumaan valinnassa.

Britannian Labour-hallitus on kertonut suhtautuvansa myönteisesti ja entistä pitkäjänteisemmin ulkomaisiin tutkinto-opiskelijoihin. Hallitus on esimerkiksi päättänyt säilyttää korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuden jäädä etsimään työllistymismahdollisuuksia Britanniasta 2-3 vuodeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen (Graduate Route). Yliopistot ovat erityisen tyytyväisiä vastaanottavuuden ja pitkäjänteisyyden lisäämiseen, sillä niiden talouden kannalta ennustettavuus on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden maksamilla lukuvuosimaksuilla katetaan myös kotimaisten opiskelijoiden opiskelukustannuksia ja tutkimusta. Lukuvuonna 2023/2024 kansainväliset tutkinto-opiskelijat maksoivat lukuvuosimaksuja yhteensä 11,8 miljardia, mikä tarkoittaa noin 23 % yliopistojen kokonaistuloista. Lukua on hyvä verrata esimerkiksi ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen, jota yliopistot saavat EU-alueelta yhteensä noin 11 % kokonaistuloista ja EU-alueen ulkopuolelta noin 10 % kokonaistuloista. Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisen vaikutuksen on arvioitu olleen yhteensä 41,9 miljardia puntaa ja vielä erilaisten kulujen jälkeenkin hyödyttäneen Britannian taloutta yhteensä 37,4 miljardilla punnalla lukuvuonna 2021/2022 (London Economics, The benefits and costs of higher education students to the UK economy: Analysis for the 2021-2022 cohort). 

Mistä brittiyliopistojen opiskelijat tulevat? 

Lukuvuonna 2022/2023 brittiyliopistoissa opiskeli 758 855 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Kasvua edellisvuotaan oli 12,8 %. EU:n ulkopuolelta tuli 663 355 ja EU:n alueelta 95 505 opiskelijaa. EU-kansalaisten määrä putosi terävimmin heti Britannian EU-eron jälkeen (53 %:lla suhteessa edellisvuoteen lukuvuonna 2020/2021) ja opiskelijamäärä vähentyminen on jatkunut. EU-maista tulevien uusien alempaa korkeakoulututkintoa opiskelevien määrä väheni 23,3 %:lla ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien määrä 13,5 %:lla edellisvuodesta. Kokonaisopiskelijamäärissä vastaavat vähennykset olivat 8,7 % ja 7,2 %. 

Suomesta tulevien opiskelijoiden aloittajamäärä ja kokonaismäärä on myös laskenut edelleen kaikilla tutkintotasoilla. Hakijamäärät ovat pudonneet jopa noin kymmenekseen suhteessa Britannian EU-eroa edeltävään aikaan. 

Laskusuunta näkyy myös opiskelijavaihtojen määrissä. Suomalaisten yliopistojen tutkinto-opiskelijat toteuttivat vuonna 2016 yhteensä 672 yli kolme kuukautta kestävää Britanniaan suuntautuvaa liikkuvuusjaksoa. Vuonna 2023 vastaava luku oli enää 210, joten määrä on laskenut 69 %:lla.
Kansainvälisten opiskelijoiden kokonaismäärä Britanniassa on kasvanut ennätyslukemiin EU-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ansiosta. Lukuvuonna 2022/2023 kansainvälisiä opiskelijoita oli noin 26 % kaikista yliopisto-opiskelijoista. Aloittajia tulee eniten Intiasta (126 600). Heidän määränsä on kymmenkertaistunut viidessä vuodessa. Nopeinta kasvu on kuitenkin ollut nigerialaisten opiskelijoiden määrässä (53 800) ja heistä tuli kolmanneksi suurin kansalaisuusryhmä intialaisten ja kiinalaisen (102 800) jälkeen. Seuraavaksi eniten opiskelijoita tuli Pakistanista, Yhdysvalloista, Hong Kongista, Bangladeshista, Malesiasta ja Arabiemiraateista. Tuoreiden viisumitilastojen perusteella näyttää, että lukuvuonna 2023/2024 kansainvälisten opiskelijoiden määrä saattaisi vähentyä. Muutokset näkyisivät vahvimmin esimerkiksi Nigeriasta, Sri Lankasta ja Bangladeshista tulleiden viisumihakemusten määrässä. Tämän oletetaan johtuneen erityisesti vuoden vaihteessa muuttuneista maahantulosäännöksistä, jotka eivät salli perheiden muuttamista maahan opiskelijan mukana sekä lähtömaiden muuttuneista tilanteista. 

Muutosta on tapahtunut myös siinä, mitä tutkintoa kansainväliset tutkinto-opiskelijat suorittavat. EU:sta tulevat opiskelivat usein alempaa korkeakoulututkintoa. EU:n ulkopuolelta tulevat taas enenevässä määrin korkeampia korkeakoulututkintoja, joten erityisesti ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa suorittavien määrät ovat kasvaneet. Ehkä koulutustarjonnan lisäämisen lisäksi se, että kasvava määrä kansainvälisten opiskelijoiden kiinnostuksesta kohdistuu muuhun kuin alempaan korkeakoulututkintoon, on osaltaan vähentänyt kilpailua kotimaisten opiskelijoiden kanssa. Kotimaisten opiskelijoiden määrä on säilynyt lähes samalla tasolla, vaikka samaan aikaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on noussut ennätyskorkeaksi. Ikäluokat ovat Britanniassakin pienenemässä ja kokonaismaahanmuuttoa halutaan hillitä, joten kotimainen kysyntä on laskemassa. Tässä jälleen yksi syy jatkaa aktiivista opiskelijarekrytointia Britannian ulkopuolella.

Britannia on myös osannut vastata kansainväliseen koulutuskysyntään laajentamalla kumppaneiden kanssa järjestettävää koulutusta Britannian ulkopuolella (Transnational education, TNE). Näissä järjestelyissä opiskeli lukuvuonna 2022/2023 yli 600 000 opiskelijaa eri puolilla maailmaa, eniten Kiinassa, Sri Lankalla ja Malesiassa. Kumppanijärjestelyjä on myös Euroopassa. Kolme neljäsosaa TNE-opiskelijoista on kirjoilla brittiyliopistoissa ja loput kumppaniorganisaatioissa. 

Kolmasosalla brittiyliopistojen akateemisesta henkilöstöstä on juuret muualla

Lukuvuonna 2022/2023 23,7 % brittiyliopistojen akateemisesta henkilökunnasta tilastoitiin kansainväliseksi henkilökunnaksi. Määrä kasvoi edellisvuodesta 4,9 %:lla. Eniten kv-henkilöstöä on insinööritieteissä ja teknologia-aloilla. Yleisin lähtömaa on Kiina (yli 7 165). Seuraavaksi eniten henkilöstöä tulee Italiasta (6 460), Saksasta (5 155), Irlannista (4 774), Yhdysvalloista (4 675), Intiasta (4 525), Kreikasta (3 910), Espanjasta (3 335), Ranskasta ja Nigeriasta (1 835). Suurin osa kv-henkilöstöstä on lähtöisin Euroopan maista (52,5 %), määrä on ainoa lievästi laskusuuntainen, sillä kaikkialta muualta, erityisesti Afrikasta ja Aasiasta sekä Lähi-idästä tulevan akateemisen henkilöstön määrä ja osuus on kasvussa. 

Suomalaisen akateemisen henkilökunnan määrä Ison-Britannian yliopistoissa on noin 350 ja pudonnut 9% lukuvuodesta 2018-19 lukuvuoteen 2022/2023. Useat heistä ovat kiinnittyneet yliopistoihin opintojen kautta, joten vähenevä suomalaisopiskelijoiden määrä voi tulevina vuosina heijastua henkilöstömäärän kehitykseen. 

Missä maissa britit tekevät korkeakouluopintoja?

Brittinuorten kiinnostus opiskella ulkomailla kääntyi laskuun lukuvuonna 2018/2019. Vuonna 2021 ainoastaan 2 % brittiyliopistojen kotimaisista opiskelijoista opiskeli osan tutkinnosta ulkomailla (26 410). Suosituimmat kohdemaat olivat Espanja, Ranska ja Yhdysvallat, joihin lähti kaikkiaan 43,9 % kaikista vaihtoon lähteneistä opiskelijoista. 

Työntövoimaa on haluttu lisätä kansallisen apurahaohjelman Turingin kautta. Se tukee vain Britanniasta ulospäin suuntautuvaa opiskelijaliikkuvuutta kaikilla koulutustasoilla. Ohjelma rakennettiin korvaamaan Erasmus-ohjelmaa, josta Britannia jäi pois EU-eron myötä. Yksi syy poisjääntiin saattoi olla se, että Britannia ei saanut rahoitusosuudelleen vastinetta kotimaassa pysyttelevien brittinuorten vuoksi. 

Britanniassa ei tilastoida ulkomailla opiskelevien kansalaisten määrää. Koska kansallisia apurahojakaan ei myönnetä tutkinto-opiskeluun ulkomailla, ei ulkomailla opiskelevien mittaluokkaa saa selville myöskään sitä kautta. 

Tilastopalvelu Vipusen mukaan suomalaista korkeakoulututkintoa suoritti vuonna 2022 yhteensä 312 Britannian kansalaista. Määrä on laskenut EU-eroa edeltävästä ajasta muutamalla kymmenellä. Syitä tähän voi olla monia, yksi niistä saattaa olla se, että EU-eron myötä britit ovat tulleet lukuvuosimaksuvelvollisiksi. 

Kuva ja teksti: Birgitta Vuorinen: Skills-ministeri Jacqui Smith avasi Parlamentissa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kunniaksi järjestetyn tilaisuuden. #WeAreInternational

HUOM. Birgitalla tekstin tueksi hyviä tilastotaulukoita, joita ei saatu tähän mukaan. Voit pyytää niitä suoraan Birgitalta. birgitta.vuorinen(at)gov.fi

Lähteitä:
https://careers.idp.com/news/Students-willing-to-pivot-destination-to-keep-their-study-dreams-alive
https://www.universitiesuk.ac.uk/universities-uk-international/insights-and-publications/uuki-blog/future-international-student-recruitment
https://www.hesa.ac.uk/data-and-analysis/students/where-from
https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/populationandmigration/internationalmigration/articles/reasonforinternationalmigrationinternationalstudentsupdate/november2024
file:///C:/Users/03039911/Downloads/Outlook%20for%20international%20student%20mobility%20-%20amidst%20a%20changing%20global%20macroeconomic%20landscape_March%202024.pdf
https://www.hesa.ac.uk/news/23-05-2024/students-transnational-education-2022-23 
https://www.hesa.ac.uk/data-and-analysis/staff/table-12 
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Tutkinto-opiskelijoiden%20kansainv%C3%A4linen%20liikkuvuus%20-%20vuosi.xlsb

TFK-erityisasiantuntija Birgitta Vuorinen, birgitta.vuorinen@gov.fi
 

Takaisin