Artikkelit

30.05.2024

Energiaa ja ravintoa Latinalaisen Amerikan yhteistyöhön Suomen TFK-viikolta

TFK-verkostomme oli toukokuussa jälleen yhteisellä Suomi-kiertueella vieraillen Helsingin lisäksi Vaasan korkeakouluissa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, jossa osallistuimme myös Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäiville. Latinalainen Amerikka ja erityisesti Brasilia oli tämän kevään kiertueen yksi hittikumppaniehdokas, josta riitti puhetta jokaiseen tapaamiseen. Geopoliittisen asetelman muuttuessa maailman 9. suurin talous, joka haluaa kantaa vastuuta globaalien haasteiden ratkaisusta, alkaa näyttäytyä Suomessakin entistä kiinnostavampana toimijana niin globaalin korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kuin konkreettisen yhteistyönkin näkökulmasta.

TFK-verkoston Suomi-viikoilla keskustelemme korkeakoulutus- ja tutkimussektorin tuoreimmista uutisista ja linjauksista, tutustumme korkeakoulujen prioriteetteihin ja yhteistyöintresseihin ja jaamme ajankohtaisia kuulumisia ja yhteistyömahdollisuuksia asemamaistamme. Tämän lisäksi nämä yhteiset ja melko intensiivisetkin roadtripit tarjoavat tärkeän mahdollisuuden TFK-asiantuntijoiden väliseen ajatusten vaihtoon ja vertaistukeen. 
Tällä kertaa pääsimme Helsingissä keskustelemaan kansallisten rahoittajiemme kanssa rahoitusmahdollisuuksista niin Suomessa ja EU:ssa kuin asemamaissamme. Pohdimme myös sitä, miten parhaiten voisimme yhdessä edistää suomalaisten korkeakoulujen globaalia yhteistyötä ja pääsyä vahvemmin kiinni kansainväliseen rahoitukseen.

EU-rahoitus avaa kiinnostavia mahdollisuuksia myös Latinalaisen Amerikan kumppanuuksille. Erasmus +-rahoitusta on tarkoitus suunnata yhä enemmän juuri LAK-alueen suuntaan vastaamaan suomalaisten korkeakoulujen kasvavaan kysyntään. Yksittäiset tutkijat kaikista LAK-maista voivat osallistua myös Horizon Europe -ohjelman MSCA-tutkijaliikkuvuusohjelmiin ja hakea Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitusta. Lisäksi esim. Brasilia rahoittaa tutkijavaihtoa ERC-rahoitteisten tutkijaryhmien kanssa Euroopassa. Myös suurin osa LAK-alueen instituutioista voi vastaanottaa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta, pois lukien mm. Brasilia, Chile, Meksiko ja Uruguay, joiden odotetaan lähtökohtaisesti rahoittavan oman osallistumisensa ohjelmaan. Suomi osallistuu esimerkiksi Brasilian kanssa samoihin EU-rahoituskonsortioihin, jotka keskittyvät vesiturvaan, monitieteelliseen läpimurtoihin pyrkivään ICT-alojen tutkimukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kestävään meritalouteen. 

Brasilia hallinnoi myös omaa multilateraalia tutkimusrahoitusohjelmaa, Amazon+10-aloitetta, jonka rahoitukseen osallistuu Brasilian kansallisten ja osavaltioiden rahoittajien lisäksi tähän mennessä Iso-Britannia, Sveitsi ja Saksa. Aloitteen tavoitteena on tukea trooppisten metsien tieteellistä tutkimusta ja teknologista kehitystä, luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä Amazonin alueen kestävää ja osallistavaa kehitystä. Aloite tukee tutkimushankkeita, jotka tähtäävät biodiversiteetin säilyttämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, alkuperäiskansojen suojeluun, urbaaneihin haasteisiin sekä biotalouteen alueen talouskehityspolitiikkana. Ohjelma on avoin kansainvälisille tutkijoille omalla rahoituksella.

Korkeakoulujen kanssa keskusteltiin ilmastosta, biotaloudesta, energiasta ja ravinnosta

Tällä kertaa Suomen viikko tarjosi mahdollisuuden keskustella Helsingissä myös korkeakoulujemme kiinnostuksesta osallistua Brasiliassa São Paulossa toukokuussa 2025 järjestettävään Sitran Maailman kiertotalousfoorumiin ja Belemissä marraskuussa 2025 järjestettävään globaaliin COP-30 ilmastokokoukseen sekä yhteistyön kehittämisestä ko. aihepiirien ympärillä. 

Vaasassa nousi esiin erityisesti LAK-alueen yhteistyöpotentiaali energiasektorilla. Novian energia-alan yhteistyö Chilen kanssa on hyvä esimerkki kumppanuudesta, jolla on potentiaalia tuottaa kumppanikorkeakoulujen lisäksi merkittävää lisäarvoa kumppanimaiden kahdenväliselle yhteistyölle Chilen pyrkiessä mm. maailman johtavaksi vihreän vedyn tuottajaksi. Myös Brasilialla on suurta potentiaalia yhteistyöhön uusiutuvan ja puhtaan energian alalla. Brasilian sähköntuotanto on yksi maailman puhtaimmista ja sillä on valtava potentiaali erityisesti bioperustaisen energian tuotantoon. Energia-alan koulutus ja tutkimus on Brasiliassa korkeatasoista ja hyvin resursoitua. Myös brasilialaiset energiateknologiayritykset ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisten korkeakoulujen kanssa. 

Seinäjoella LAK-alueen yhteistyöpotentiaalista keskusteliin erityisesti ruokaturvallisuuden, elintarviketeknologian ja kestävän maatalouden aloilla, joilla Brasilian yhteistyöpotentiaali maailman yhtenä suurimpana maataloustuottajana nousi esiin. Brasilia löytyy maailman huipulta maataloustutkimuksessa ja maassa on myös dynaaminen maatalous- ja ruokateknologian startup-ympäristö. 

Kevätpäivillä Latinalaista Amerikkaa neljästä eri näkökulmasta 

KV-kevätpäivillä piti kiirettä, kun allekirjoittanut oli puhumassa Brasilian ja Latinalaisen Amerikan näkökulmista neljässä eri sessiossa. Strategista kansainvälistymistä koskevassa sessiossa keskityttiin korkeakoulujen kansainvälistymisstrategioiden valmisteluun ja siinä huomioitaviin seikkoihin. Latinalaisen Amerikan osalta huomiot keskittyivät lähinnä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimintaympäristöön liittyviin seikkoihin, joita on hyvä huomioida kumppanuuksia rakennettaessa. Isossa kuvassa alueella on paljon kiinnostusta ja potentiaalia kansainväliseen korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyöhön, mutta toisaalta esim. poliittiset muutokset, rahoituksen epävakaus ja esim. yhteisen kielen puute voivat osaltaan hankaloittaa kestävien kumppanuuksien luomista. Yhtäällä alueella on kovatasoisia yliopistoja, joiden kumppanuuksista kilpaillaan ja toisaalla taas instituutiota, joiden ensisijainen tarve on kapasiteetinvahvistaminen. Suomi on myös hyvin kaukana ja liikkuvuus on erityisesti alueelta katsottuna erittäin kallista. 

Olemme Suomessa määrittäneet omat tarpeemme kansainvälisyydelle, joita on hyvä peilata myös kumppaneidemme tarpeiden, poliittisten linjausten ja yhteistyön ehtojen valossa. Esimerkiksi Brasiliassa tavoitellaan Suomen tavoin oman väestön korkeakoulutusasteen nostamista ja osaajien pitämistä omassa maassa. LAK-alueella tätä nykyä harvemmin kansallisesti rahoitetaan kokonaisten tutkintojen suorittamista ulkomailla tai tällainen rahoitus kohdistuu vain strategisesti tärkeille aloille, jolloin apuraha on myös sidottu ainakin osittain maahan palaamiseen opintojen päätyttyä. Sitä enemmän rahoitetaan lyhytaikaisempia liikkuvuusjaksoja osana opiskelijoiden tutkintoja kotimaassaan. Ja toisaalta rahoitusta on tarjolla myös kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuusjaksoille LAK-alueen suuntaan. Erilaiset säätiöt ja agentuurit tarjoavat toki edelleen apurahoja myös kokonaisten tutkintojen suorittamiseen ulkomailla, mutta yhteistyö niiden kanssa edellyttää usein myös vastaanottavan korkeakoulun rahallista panosta. 

Kevätpäivillä keskusteltiin myös globaaliverkostojen tulevaisuudesta. Latinalaisen Amerikan yhteistyön näkökulmasta globaaliverkostojen puute on näkynyt ennen kaikkea Suomessa koordinoitujen kontaktiverkostojen sekä yhteistyön siemenrahoituksen puutteena. Mikäli olemassa olevaa yhteistyötä halutaan vahvistaa ja uusia kumppanuuksia konkretisoida, ovat nämä molemmat ensiarvoisen tärkeitä elementtejä. Globaaliverkostojen kautta suomalaisen korkeakoulusektorin kansainvälinen osaaminen ja strateginen toimijuus on vahvistunut, mitä olisi syytä hyödyntää strategisesti niin korkeakoulujen omien kuin kansallistenkin kansainvälisten linjausten suunnittelussa. 

BRICS-maiden välistä tiede- ja korkeakouluyhteistyötä ruotivassa paneelissa pohdittiin geopoliittisen polarisoitumisen vaikutuksia eri maiden yhteistyöhön ja myös pohjoisen maailmankatsomuksemme suhteellista kapeutta. Kuten globaalilla kentällä, Brasilia näyttäytyy myös BRICS:n sisällä sinä kumppanina, joka pitää ovet auki ja tekee yhteistyötä kaikkien kanssa. BRICS:n rinnalla Brasilia pyrkii tiede- ja korkeakouluyhteistyössä edistämään erityisesti Globaalin Etelän näkökulmaa, jossa painottuu yhteistyö ja vahva historiallinen side Afrikan kanssa, sulkematta kuitenkaan pois Globaalia Pohjoista. Tavoitteena tässä on etelän ehdoin määriteltyEtelä-Etelä-Pohjoinen-yhteistyö. 

Kevätpäivillä järjestettiin myös Brasiliaan maaliskuussa suuntautuneen OKM:n, OPH:n ja korkeakoulujen delegaatiomatkan seurantakeskustelu, johon osallistui joidenkin delegaation osallistuneiden korkeakoulujen ja OPH:n lisäksi muita Brasilian yhteistyöstä kiinnostuneita korkeakoulujen edustajia. Osallistujat kokivat vierailun silmiä avaavaksi ja sen todettiin päivittäneen osallistujien tilannekuvaa Brasilian korkeakoulu- ja tutkimusympäristöstä ja yhteistyömahdollisuuksista, joista jäi pääosin positiivinen kuva. Yhteistyötä pyritään edistämään mm. koulutusyhteistyön, kuten kaksoistutkintojen, liikkuvuuden ja hankeyhteistyön sekä tutkimuksen saralla. Brasilia todettiin edelleen kiinnostavaksi myös opiskelija- ja tutkijahoukuttelun näkökulmasta. 
--
Kaiken kaikkiaan tämän kevään TFK-Suomi-vierailulla vahvistui käsitys siitä, että Latinalainen Amerikka ja erityisesti Brasilia on Suomelle entistä tärkeämpi kumppani, joka on kulttuurisesti lähellä, mutta fyysisesti kaukana. Toisin sanoen: LAK-kumppanuudet kiinnostavat, mutta niiden vahvistaminen edellyttää rahoitusta ennen kaikkea kohtaamisia mahdollistavaan liikkuvuuteen. 

Tulevia tapahtumia: 
•    13.6.2024: Niille, joita kiinnostaa kuulla lisää Amazon+10-aloitteesta ja verkottua brasilialaisten tutkimusrahoittajien ja tutkijoiden kanssa, voi suositella osallistumista Sustainability Research and Innovation -kongressin sessioon Implementing an Interinstitutional Research Facility for a Green Transition in the Amazon: The Amazonia+10 Initiative (Helsingin yliopiston päärakennuksella 13.6.2024 klo 15:45). Lisätietoja: https://sricongress.org/ 
•    19.6.2024: Jos haluat korkeakoulusi edustajana osallistua TFK-LAK-toiminnan suunnitteluun, voit osallistua korkeakoulujen TFK-LAC-HEIs-verkoston Teams-tapaamiseen 19.6. klo 14:30-16:00. Laita sähköpostia: johanna.kivimaki@gov.fi  
•    19.6.-20.6.2024: TFK-LAK-erityisasiantuntija vierailee Amazonin alueella sijaitsevan Paran osavaltion pääkaupungissa Belemissä tavaten tutkimus- ja koulutusalan auktoriteetteja ja -rahoittajia ja vieraillen yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. Belemissä järjestetään seuraava globaali ilmastokokous COP-30 marraskuussa 2025. Olethan yhteydessä (johanna.kivimaki@gov.fi), jos korkeakoulullasi on jotain viestejä tai yhteistyötoiveita mukaan matkaan! 
 

Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija asemapaikkana Sao Paulo

Kuva: Tiina Vihma-Purovaara: Vaasan yliopiston pelikoneet innoittivat erityisasiantuntijat kokeilemaan klassikoita. Vasemmalta Johanna Kivimäki, Mika Tirronen ja Sari Tojkander