Artikkelit

22.02.2024

Etelä-Afrikan korkeakoulut kestävyyden mestareita, mutta olosuhteet haastavat

Ei ole yllättävää, että Etelä-Afrikan erinomaiset korkeakoulut sijoittuvat afrikkalaisista korkeakouluista parhaiten myös YK:n kestävän kehityksen mittareita hyödyntävissä Times Higher Education Impact että QS Sustainability rankingeissa. Edellisessä maa pitää kahdeksaa ensimmäistä paikkaa ja toisessa kärkinelikkoa sekä yhteensä 7 paikkaa kymmenestä. Parhaat sijoittuvat globaalisti 100 parhaan joukkoon. Sen sijaan Etelä-Afrikan yleinen tilanne haastaa korkeakoulujen pyrkimyksiä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, sillä maa on edelleen lähes täysin riippuvainen hiilestä energiantuotannossa ja maailman suurimpia päästölähteitä.

Etelä-Afrikan yliopistojen yhteistyöjärjestö USAf on viime vuonna perustanut erityisen korkeakoulujen kestävyystyöryhmän, jotta hyviä käytäntöjä voidaan jakaa ja parantaa. Muiden muassa Stellenboschin (SU) ja Kapkaupungin (UCT) yliopistoilla on jo pitkään ollut Kestävän kehityksen raamiohjelmat, jotka pätevät kaikkeen opetukseen, tutkimukseen, operaatioihin ja hallintoon. Yliopistot ovat muiden yritysten lailla velvollisia maksamaan hiiliveroa, ja Kapin provinssin neljä yliopistoa joutuvat lisäksi raportoimaan päästönsä ja edistyksen niiden vähentämisessä. Näiden lisäksi myös Gautengin provinssissa sijaitsevat Johannesburgin ja Pretorian yliopistot ovat kiinnittäneet erityistä huomiota kestävyyspolitiikkaan, ja sijoittuvat parhaiten vuoden 2024 THE Impact –listauksessa. Kestävyysperiaatteita ja -käytäntöjä on leivottu mukaan opetukseen ja tutkimukseen, ja uusia kampuksia suunnitellaan ja rakennetaan kestävällä tavalla. Myös sosiaalinen kestävyys on tärkeää Etelä-Afrikan kaltaisessa eriarvoisessa maassa, ja opiskelijoiden että henkilökunnan oikeuksia pyritään tukemaan taloudellisilla kannustimilla sekä reilulla palkkapolitiikalla. 

Vihreä siirtymällä jo kiire

Samaan aikaan Etelä-Afrikan hitaasti kiiruhtava vihreä siirtymä aiheuttaa päänvaivaa yliopistoyhteisöille. Koska maan energiantuotanto perustuu edelleen 85 –prosenttisesti hiilivoimaloihin, ja koska Etelä-Afrikalla on runsaat hiiliesiintymät, joita se edelleen haluaa hyödyntää myös vientiin, maa on yksi maailman suurimmista saastuttajista kokoonsa nähden. Hiilivoimalat ovat hallinnon heikkouden ja vähentyneen globaalin investointihalukkuuden takia surkeassa kunnossa, ja energiaa ei riitä tämän hetken tarpeisiin. Etelä-Afrikalle ominainen sähkön jakelun säätely ’load-shedding’ tarkoittaa, että eri asuinalueet ovat vuorotellen säännöllisen etukäteen ilmoitetun aikataulun mukaan kokonaan ilman verkkosähköä. Viime vuonna ilman sähköä koko maassa oltiin jopa 6947 tuntia, ja näyttää siltä, että ennätys murskautuu tänä vuonna, sillä jo nyt sähköttömiä tunteja on 1009. 

Vaikka korkeakoulut ovat nopeassa aikataulussa rakentaneet vaihtoehtoista uusiutuvaa energiaa, kampuksilla hurisee tasaisesti myös dieselgeneraattorit, jotta opetus ja tutkimus voi jatkua keskeytymättä. Pretorian yliopisto raportoi äskettäin, että sen on pitänyt käyttää yli 80 miljoonaa randia (noin 4 MEUR) dieseliin saadakseen sähköä kampukselle. Päästöt luonnollisesti lisääntyvät samaa tahtia. Vaihtoehtoinen energiantuotanto käy myös korkeakoulujen taloudellisen kestävyyden päälle, kun toimintabudjetti hupenee hiilenä ilmaan. 

Etelä-Afrikan hallitus solmi Glasgowin COP26 jälkeen energiakumppanuuden (Just Energy Transition Partnership) EU:n, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa siirtymisestä vihreään energiaan. Kumppanuuden on tarkoitus generoida 8,5 miljardia dollaria siirtymän toteuttamiseksi. Etelä-Afrikalla onkin siirtymässä ajolähtö, sillä sen suurin vientialue EU vaatii tulevaisuudessa Etelä-Afrikan kompensoimaan suurimpien vientituotteiden (teräksen, raudan, sementin, vedyn ja lannoitteiden) hiilijalanjäljen lisäten näin tuotteiden hintoja. 

Kestävää kehitystä korkeakoulujen yhteistyössä

Myös muutamat muut eteläisen Afrikan korkeakoulut ovat ottaneet ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen edistämisen vakavasti. Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Mosambikin Eduardo Mondlane ja muutamien muiden yliopistojen yhteistyöhanke ’Planetary Utilisation of Sustainability PLUS’ piti äskettäin kokouksen Botswanassa ja keskusteli yhdessä tuotetusta kirjasta ’Climate Change Epistemologies in Southern Africa.’

Suomen korkeakouluilla on monia kestävyyttä edistäviä yhteistyöhankkeita eteläisen Afrikan korkeakoulujen kanssa. Vain muutamia mainitakseni ja muille rohkaisuksi: HAMK ja Aalto yliopisto ovat jo pitkään kehittäneet kestävämmän metsänkäytön opetusohjelmaa Etelä-Afrikassa metsänopetusta antavien instituutioiden kanssa ja viime vuodesta lähtien myös Sambiassa, lisäksi Aalto yliopisto yhdessä UCT:n ja SU:n kanssa tutkii antarktisen jään muutoksia. Novialla ja Oululla on yhteistyötä uusiutuvan energian alalla Sambian yliopistojen kanssa, sekä Sansibarilla sinisen talouden kestävyyshanke. Helsingin yliopisto kehittää ruokaturvaa Mosambikissa ja tutkii Akatemian hankkeessa myös kestävää metsänkäyttöä Etiopiassa, Madagaskarilla ja Mosambikissa. 

Huomatkaa, että TFK –kumppanuusrahoitushaku on taas auki. Suunnitelkaa rohkeasti kestävyyttä edistäviä yhteistyökuvioita alueen korkeakoulujen, täällä riittää intoa, osaamista ja haasteita. 

Teksti ja kuvat Iina Soiri, TFK eteläinen Afrikka

KUv: Pretorian yliopiston pääkampus on vihreä keidas, jota kastellaan talteen otetulla sadevedellä ja tehokkaalla vedenkierrätyksellä.