Artikkelit

10.11.2025

Etelä-Afrikka: Ilmastotutkimuksen vahva osaaja

Etelä-Afrikka on Afrikan ilmastotutkimuksen veturi. Sen tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja merkittävää koko alalle. Ilmastotutkimus on myös kansallinen prioriteetti, sillä Etelä-Afrikka on erittäin haavoittuvainen ilmaston muutoksille. Tässä uutiskirjeessä kerromme lyhyesti tutkimusaiheista, toimijoista ja rahoituksesta sekä kutsumme Suomen korkeakoulu- ja tiedekentän mukaan Etelä-Afrikan Tiedefoorumiin. Kiinnostuneet voivat tilata pidemmän katsauksen Etelä-Afrikan ilmastotutkimuksesta TFK-asiantuntijalta.

Etelä-Afrikka on globaalisti merkittävä ilmastotutkimusmaa. Sen tutkimus on vahvasti poikkitieteellistä, kansainvälisesti viitattua ja sitä tehdään yhä useammin yhteistyössä eurooppalaisten, pohjoisamerikkalaisten ja globaalin etelän maiden tutkijoiden kanssa. Samalla Etelä-Afrikka toimii koko Afrikan ilmastotutkimuksen veturina. Sen tutkimuslaitokset, infrastruktuuri ja koulutusohjelmat tukevat myös mantereen muiden maiden kapasiteetin kehittämistä. Afrikkalainen ilmastotutkimus tuottaa tietoa ja ratkaisuja, jotka ovat keskeisiä globaalin ilmastotieteen kehitykselle erityisesti sopeutumisen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmista.

Etelä-Afrikka on myös aktiivinen vaikuttaja kansainvälisissä ilmastotieteen yhteistyöelimissä. Maan tutkijat ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n työryhmissä ja Etelä-Afrikka isännöi Afrikan Future Earth -sihteeristöä. Lisäksi se osallistuu aktiivisesti YK:n ilmastoneuvotteluihin ja Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) ilmastopalveluiden kehittämiseen. Näin Etelä-Afrikka tuo globaalin etelän näkökulmia kansainväliseen ilmastotieteeseen ja vahvistaa koko mantereen ääntä ilmastopolitiikassa. Lisäksi maa osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin sopeutumishankkeisiin, kuten Climate Support Programmeen ja NAP Global Networkiin, joissa kehitetään paikallisia ja alueellisia ilmastoresilienssin ratkaisuja. 

Etelä-Afrikan ilmastotieteiden vahvuus on erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva tutkimus. Sopeutuminen on Etelä-Afrikalle elinehto, sillä veden niukkuus, maatalouden haavoittuvuus ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt koettelevat sitä nyt ja tulevaisuudessa. Myös suuret sosioekonomiset erot tekevät ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisen vakavia. Tärkeitä osa-alueita ovat maatalouden resilienssi, vedenhallinta, kaupunkien ilmastokestävyys ja terveysvaikutukset. Näissä on tutkittu etenkin paikallisia sopeutumisstrategioita, yhteisölähtöisiä ratkaisuja ja ilmastokysymysten integrointia sektoripolitiikkaan. 

Ilmoita yhteistyökiinnostuksesi Tiedefoorumiin

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen lisäksi Etelä-Afrikassa tehdään merkittävää tutkimusta kaikilla muillakin ilmastotutkimuksen aloilla. Esimerkiksi ilmakehätieteiden painoarvo on kasvanut viime vuosina. Eteläafrikkalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset tuottavat vaikuttavaa tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista ja sääilmiöiden mallintamisesta ja osallistuvat kansainvälisiin hankkeisiin.  

Yksi esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä on Welgegundin mittausasema, joka syntyi Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja eteläafrikkalaisen North-West -yliopiston yhteistyöllä 15 vuotta sitten. Se on yksi edistyneimmistä asemista koko Afrikan mantereella ja tuottaa pitkäaikaista dataa, joka tukee päätöksentekoa esimerkiksi maataloudessa, ympäristöpolitiikassa ja ilmastonkestävyydessä. Aseman tuottama aineisto on ainutlaatuista myös maailmanlaajuisesti.

Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto matkustavat pääjohtaja Petteri Taalaksen ja Akateemikko Markku Kulmalan johdolla marraskuun puolivälissä Etelä-Afrikkaan aseman 15-vuotisjuhlallisuuksiin. Samalla järjestetään myös sidosryhmätilaisuuksia, joissa esitellään asemaa ja Suomea ilmasto- ja ympäristötieteiden maana.

Ympäristötieteiden teema jatkuu marraskuun lopulla järjestettävässä Etelä-Afrikan Tiedefoorumissa, jossa Suomen suurlähetystöllä on oma messuosasto. Kaikkia korkeakouluja ja valtion tutkimusinstituutteja, jotka haluavat toimintaansa esiteltävän osastolla, pyydetään ottamaan yhteyttä TFK-asiantuntijaan (veera.virmasalo@gov.fi). Esiteltävän toiminnan täytyy liittyä ympäristötieteisiin tai kestävyyskysymyksiin. Myös yksittäiset tutkijat, jotka haluavat löytää yhteistyökumppaneita Etelä-Afrikasta, voivat ottaa yhteyttä. 

Foorumissa järjestetään myös kaksi paneelikeskustelua, joissa käsitellään suomalais-eteläafrikkalaista tiede- ja korkeakouluyhteistyötä: 
•    South Africa and Finland Co-Creating Virtual Teaching for Human Capital Development -paneeliin osallistuvat UniPid, SANORD-verkosto, Stellenboschin ylopisto ja University of Namibia. Paneeli perustuu löyhästi TFK-rahoitettuun hankkeseen Virtual Studies for Global Sustainable Development in Southern African Collaboration. Hanketta vetää Itä-Suomen yliopisto. Kumppanit ovat Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä eteläisestä Afrikasta Namibian yliopisto, University of the Western Cape, Durban University of Technology ja Stellenbosch University.

•    From Climate Data to Educating Professionals with Environmental Insight – Reflections from Collaborations Between South Africa and Finland -paneeliin osallistuvat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, North-West University ja Johannesburgin yliopisto. Paneelissa keskustellaan Welgegundin mittausasemasta ja Johannesburgin ja Helsingin yliopistojen ilmastokasvatusyhteistyöstä. 

Suurin osa tutkimuksesta kansallisesti rahoitettua 

Juuri ilmestynyt bibliometrinen kirjallisuuskatsaus ehdottaa, että julkaisuissa mitattuna suurin osa Etelä-Afrikan ilmastotutkimuksesta on kansallisesti rahoitettua (Mantlana et al., 2025). Sopeutumista käsittelevistä, kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa julkaistuista artikkeleista valtaosan oli rahoittanut Etelä-Afrikan oma National Research Foundation (NRF). Tärkeimmät ulkomaiset rahoittajat olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa – ja vasta näiden jälkeen tuli EU Horisontti-ohjelmineen. Muita ulkovaltoja enemmän julkaisuja olivat tuottaneet myös Ranskan, Kanadan ja Kiinan rahoitukset. 

Vaikka suomalaisilla toimijoilla on ollut pitkään ilmastotutkimusyhteistyötä Etelä-Afrikan kanssa, Suomi on tällä hetkellä sekä suuria rahoittajamaita että muita Pohjoismaita heikommassa asemassa sikäli, että sillä on näitä vähemmän Etelä-Afrikka-yhteistyöhön sopivaa tai muuten ilmastomaakuvaa tukevaa korvamerkittyä rahoitusta, joka auttaisi profiloitumisessa merkittäväksi kumppaniksi. 

Pohjoismaista Ruotsi on yksi maailman suurimmista ilmastorahoittajista ja merkittävä toimija myös Etelä-Afrikassa. Maiden yhteistyötä vauhdittaa yhdessä NRF:n kanssa rahoitettava SASUF-verkosto. Tanska puolestaan on mukana Just Energy Transition Partnershipin (JETP) infrastruktuuri- ja energiahankkeissa ja näiden lisäksi se rahoittaa korkeakoulujen ilmastoyhteistyötä 4 miljoonan euron edestä. Norjalla taas on vahva asema Norjan tutkimusneuvoston ja Etelä-Afrikan NRF:n pitkäaikaisten yhteisten tutkimusohjelmien ansiosta. Kaikilla kolmella on myös stipendiohjelmat eteläafrikkalaisille maisteriopiskelijoille. Vaikka kahdenvälisten korkeakouluhankkeiden tai opiskelijoiden määrä ei ole suuri, ohjelmat vahvistavat mielikuvia ja luovat pitkäkestoisia suhteita. 

Suomella on kuitenkin monia vahvuuksia, jotka tekevät siitä kiinnostavan ilmastotutkimuskumppanin Etelä-Afrikalle. Suomella on vahvaa osaamista esimerkiksi ilmastodatan analytiikassa, paikkatietojärjestelmissä ja avoimen datan hyödyntämisessä, erityisesti julkisen sektorin digipalveluissa, sekä pedagogisessa kehittämisessä ja Ilmastokasvatuksessa.

Ilmakehätutkimuksessa Suomi on erittäin vahva aerosolien ja pilvien vuorovaikutusten mittaamisessa ja mallintamisessa. Tämän korkeatasoisen osaamisen ansiosta Suomi toimii eurooppalaisen ACTRIS ERIC -tutkimusinfrastruktuurin koordinoijana ja isännöi sen päämajaa. Suomalaiset tutkimusorganisaatiot – Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto – ovat keskeisiä toimijoita ACTRIS-verkostossa.

Akateemisen ilmastoyhteistyön rahoitusmahdollisuudet

Korkeakoulujen oman rahoituksen ohella suomalais-eteläafrikkalaiselle korkeakouluyhteistyölle helpoin kanava on ollut vuosittain hakuun tullut Opetushallituksen Team Finland Knowledge -hankerahoitus pienimuotoisille kaksivuotisille liikkuvuus- ja kehittämishankkeille. Hakukuulutus on yleensä julkaistu tammi -helmikuun aikana. 

Rahoitusta laajemmille konsortiohankkeille, liikkuvuudelle ja koulutuksen kehittämiselle on voitu hakea EU:n Horisontti Eurooppa ja Erasmus+-ohjelmista. Horisontti Euroopan vuoden 2025–2027 työohjelman pohjalta uusia hakukierroksia avautuu vaiheittain vuosina 2026 ja 2027. Ilmastotutkimukseen liittyvät haut löytyvät erityisesti klusterista 5 (ilmasto, energia ja liikkuvuus) sekä klusterista 6 (biotalous, luonnonvarat ja ympäristö). Hakujen määräajat sijoittuvat tyypillisesti kevääseen ja syksyyn. 

Suomen Akatemia ei tällä hetkellä rahoita EU:n ja Afrikan maiden yhteisiä ERA-NET-verkostoja, jotka tekisivät rahoituksiin kiinni pääsemisestä helpompaa kuin kaikille avoin kilpailu. Etelä-Afrikka-yhteistyöstä kiinnostuneiden ympäristötieteilijöiden kannattaa kuitenkin pitää silmällä Akatemian ja Etelä-Afrikan NRF:n hakukuulutuksia vuoden 2026 aikana.

Yhteistyötä voidaan rahoittaa myös järjestelyillä, joissa kumpikin osapuoli hankkii oman rahoituksensa. Eteläafrikkalaisille ovat NRF-rahoituksen lisäksi avoinna myös Afrikan Unionin rahoitushaut, Afrikan kehityspankin ACCF-rahasto ja CR4D-aloite, Green Climate Fund (GCF) -kumppanuudet ja Belmont Forumin ja African Climate Foundationin (ACF) haut. Kaikki nämä edellyttävät afrikkalaista päähakijaa, ja näiden saamaa rahoitusta voidaan pääsääntöisesti käyttää vain afrikkalaisten toimijoiden hyväksi, mutta suomalaiset tutkimusorganisaatiot voivat osallistua konsortioihin omalla rahoituksellaan, teknologiatoimittajina tai asiantuntijatyön kautta. Mahdollisiin rahoituslähteisiin kuuluvat korkeakoulujen omarahoitus, Suomen Akatemia sekä suomalainen säätiörahoitus (esimerkiksi Puistokatu 4 on koonnut yhteen globaaleista ilmasto- ja kestävyyskysymyksistä kiinnostuneita säätiöitä). Business Finland -rahoitus on mahdollista, kun yhteistyö edistää suomalaista vientiä.

Suurista kansainvälisistä säätiöistä Wellcome Trustilta voidaan lähitulevaisuudessa odottaa hakuja, joissa rahoitetaan ilmaston ja terveyden rajapintaan liittyvää tutkimusta – ja joissa rahoitusta voidaan myöntää suoraan sekä afrikkalaisille että ei-afrikkalaisille osapuolille.

Lisäksi ajankohtainen on Etelä-Afrikan Just Energy Transition (JET) Investment Plan, joka sisältää tutkimuskomponentteja, joihin suomalaiset toimijat voivat hakea yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hakeminen tapahtuu aloitteen verkkosivujen kautta https://jetfundingplatform.org.za/  

Keskeiset yliopistot ja muut toimijat

Etelä-Afrikan 26 julkisesta yliopistosta merkittävimmät ilmastotutkimuksen kannalta ovat Kapkaupungin, Pretorian, Witwaterstradin, Stellenboschin ja North-Westin yliopistot. Tarkempia tietoja kunkin yliopiston profiilista on saatavissa erikseen tilattavasta pidemmästä katsauksesta. (Tilaukset sähköpostilla veera.virmasalo@gov.fi)  

Vaikka kansainvälisen tason huippututkimus keskittyy historiallisesti etuoikeutettuihin yliopistoihin, myös apartheidin aikana heikommassa asemassa olleet yliopistot (historically disadvantaged universities, HDIs), esimerkiksi University of Fort Hare, University of Venda ja Walter Sisulu University, ovat viime vuosina vahvistaneet rooliaan ilmastotutkimuksen kentällä ja ne ovat entistä aktiivisempia globaaleissa verkostoissa, erityisesti sopeutumiseen keskittyvissä hankkeissa. Vaikka HDI-yliopistoilla on yhä merkittäviä rahoitushaasteita, niiden vahvuus on niiden kyky yhdistää tieteellinen tieto paikallisiin olosuhteisiin ja paikalliseen ja alkuperäiskansojen tietoon. 

Kansallisella tasolla vaikuttavat ilmastotutkimuksen kannalta tärkeät CSIR, SAWS ja SANSA. CSIR (Council for Scientific and Industrial Research) on Etelä-Afrikan suurin tutkimus- ja kehitysorganisaatio. Se toimii tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriön alla, julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa. SAWS (South African Weather Service) puolestaan on Etelä-Afrikan Ilmatieteen laitos ja SANSA (South African National Space Agency) Etelä-Afrikan kansallinen avaruusvirasto.

SANSA tukee ilmastotutkimusta satelliittidatan avulla ja ylläpitää avaruussääkeskusta, joka tuottaa tietoa aurinkomyrskyjen ja ionosfäärin vaikutuksista ilmastojärjestelmiin. SANSA osallistuu myös Etelämantereen tutkimukseen, joka on keskeistä ilmastomallien kehittämisessä. Lisäksi se edistää ilmastotiedettä koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. SANSA:n teknologinen kapasiteetti tekee siitä tärkeän toimijan Afrikan ilmastotiedon tuotannossa. 

Elias Hirvikoski, TFK-harjoittelija, Lusaka
Veera Virmasalo, TFK-asiantuntija, Pretoria

Lähteitä ja linkkejä 
Mantlana, B., Nondlazi, B. X., Naidoo, S., & Ramoelo, A. (2025). Insights on who funds climate change adaptation research in South Africa. Sustainability, 17(5), 1993. https://doi.org/10.3390/su17051993 
Etelä-Afrikan Tiedefoorumi https://www.sfsa.co.za/
Etelä-Afrikan ja EU:n Global Gateway-investointipaketti https://global-gateway-forum.ec.europa.eu/news/global-gateway-forum-team-europe-and-south-africa-mobilise-investment-package-inclusive-prosperity-2025-10-09_en
Etelä-Afrikan National Research Foundation (NRF) https://www.nrf.ac.za/nrf-for-researchers/funding/
Welgegundin mittausasema https://en.ilmatieteenlaitos.fi/welgegund-reseach-station
Just Energy Transition (JET) Investment Plan Funding Platform https://jetfundingplatform.org.za/ 
TFK-hankerahoitus https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/tfk-ohjelma 

Kuva: Redcharlie / Unsplash