Artikkelit

10.11.2025

Intian arktinen strategia ja kolmas napa-alue

Ilmastomuutoksen mittavat vaikutukset koskettavat Intiaa rajusti jo nyt, sulavan arktisen alueen rikkaudet houkuttavat. Nopeasti katsottuna Intia on kaukana arktisesta alueesta – Intialla on kuitenkin Arktinen Strategia – miksi? Globaalisti arktinen alue ja sen muutokset vaikuttavat voimakkaasti koko maapallolla – eikä vähiten Intiassa. Muuttuva ilmasto, jäätiköiden sulaminen ja sen aiheuttama merenpinnan nousu ja monet vaikutukset vesistöihin koskettavat jo nyt dramaattisemmin muita kuin varsinaisia arktisen alueen maita. Intia panostaa napa-alueiden tutkimukseen, mukaan lukien Himalaja, jonka jäätikköalueita pidetään yleisesti kolmantena napa-alueena. Suomen kanssa tutkimusyhteistyötä on tehty pitkään. Tutkimus ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka Arktisessa yhteistyössä kiinnostaa niin Intiaa kuin muitakin maita. Luonnonvarat ja avautuvat merireitit nähdään merkittävänä mahdollisuutena. Toisaalta Intialla on myös vahvaa geopoliittista kiinnostusta Arktiseen yhteistyöhön. 

Intian Arktinen Strategia

Globaalisti arktinen alue ja sen muutokset vaikuttavat voimakkaasti koko maapallolla – eikä vähiten Intiassa. Muuttuva ilmasto, jäätiköiden sulaminen ja sen aiheuttama merenpinnan nousu koskettavat jo nyt dramaattisemmin muita kuin varsinaisia arktisen alueen maita. Intia painottaa molempien napa-alueiden ja Himalajan jäätikköalueiden tutkimuksen tärkeyttä viitaten IPCC:n raporttiin: Special Report on Oceans and Cryosphere (2019). Intia näkee itsensä kolmen napa-alueen valtiona ja on läsnä pysyvine tutkimusasemineen näillä kaikilla. Intian arktinen strategia, julkaistu maaliskuussa 2022 nimellä India’s Arctic Policy: Building a Partnership for Sustainable Development, rakentuu kuuden peruspilarin varaan: tiede ja tutkimus, taloudellinen ja inhimillinen kehitys, liikenne ja yhteydet, hallinto ja kansainvälinen yhteistyö, valmiuksien kehittäminen sekä ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu. Strategia painottaa vahvasti kansainvälistä yhteistyötä ja sitoutumista ilmastotutkimukseen, mutta ottaa huomioon myös taloudelliset, poliittiset ja strategiset näkökohdat. Intia pyrkii tasapainottamaan ilmastomuutospolitiikkaansa, energiatarpeitaan ja geopoliittisia suhteitaan arktisen yhteistyön kautta.

Intian läsnäolo arktisella alueella ei ole uusi ilmiö. Jo vuonna 1920 Intia osallistui alueen toimintaan, mutta pysyvämpi tutkimus alkoi vuonna 2007 ensimmäisen tutkimusretkikunnan myötä ja vuonna 2008 perustetun tutkimustukikohdan kautta. Vuonna 2014 perustettiin mittausasemia ja vuonna 2016 avattiin Arktinen ilmakehälaboratorio Norjan Gruvebadetiin. Intia on tehnyt tähän mennessä 13 tutkimusretkeä arktiselle alueelle ja sillä on käynnissä 23 keskeistä tutkimushanketta. Intia on mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa, kuten Arctic Science Committee, Ny-Ålesundin Science Managers -komitea, Arktinen yliopisto ja Aasian Polar Sciences Forum. Intia sai Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenyyden vuonna 2013, ja asema uusittiin Rovaniemellä vuonna 2019.

Etelämantereella Intialla on kaksi pysyvää tutkimusasemaa: Dakshin Gangotri ja Maitri. Uusi asema, Maitri-II, on parhaillaan rakenteilla ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2029. Intian Etelämantereen tutkimusohjelma keskittyy ilmastonmuutokseen ja geologisiin ilmiöihin. Himalajan alueella, Kolmannella Navalla, Intia seuraa jäätiköiden vetäytymistä tarkasti. Esimerkiksi Gangotri-jäätikkö vetäytyy 19.9 metriä vuodessa, ja HKH-alueen keskimääräinen vetäytymisnopeus on 14.9 metriä vuodessa. Sulaminen vaikuttaa suoraan Intian vesivaroihin, erityisesti Ganga- ja Brahmaputra-jokien altaisiin, jotka ovat koti sadoille miljoonille ihmisille ja tuottavat yli 40 % maan BKT:sta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Intiassa eivät ole enää tulevaisuuden uhkia, vaan nykyhetken todellisuutta.

Jäätiköiden sulaminen aiheuttaa tulvia, juomaveden saannin epävarmuutta, sanitaatio-ongelmia ja lisää riskiä luonnonkatastrofeille kuten maanvyörymille ja GLOF-ilmiöille (jäätikköjärvien purkautuminen). Lisäksi ilmaston lämpeneminen laajentaa tartuntatautien, kuten malarian ja denguekuumeen, esiintymisaluetta. Intia on käynnistänyt useita ohjelmia, kuten National Action Plan on Climate Change (NAPCC), National Vector Borne Disease Control Programme ja National One Health Mission, vastatakseen näihin haasteisiin.

Geopoliittisesti Intia pyrkii vahvistamaan yhteistyötä erityisesti Venäjän kanssa, jonka arktinen rantaviiva kattaa 53 % alueesta ja jossa asuu puolet arktisen alueen väestöstä. Intia tuo noin kolmanneksen öljystään Venäjältä ja suunnittelee myös LNG:n kuljetusta Koillisväylää pitkin. Strategisesti Intia nähdään vaihtoehtona Kiinalle Venäjän kumppanina, joka voi tarjota markkinoita, rahoitusta ja työvoimaa. Tämä voisi tukea myös Intian länsikumppaneiden intressejä ja tasapainottaa Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa arktisella alueella.

Arktisen alueen luonnonvarat ja avautuvat merireitit houkuttavat

Arktinen alue tarjoaa valtavia taloudellisia mahdollisuuksia. Alueella arvellaan olevan 13 % maailman löytämättömistä öljyvaroista, 30 % maakaasuvaroista sekä merkittäviä määriä harvinaisia maametalleja, kuten niobiumia, platinaryhmän alkuaineita ja REE-mineraaleja. Pelkästään Grönlannin alueella on neljäsosa maailman harvinaisista maametalleista. Lisäksi alueella on hiiltä, kipsiä, timantteja, sinkkiä, lyijyä, kultaa ja kvartsia. Intia kannustaa yksityisiä yrityksiään liittymään Arctic Economic Council -neuvostoon ja osallistumaan sen työryhmiin, jotka käsittelevät sinistä taloutta, merikuljetuksia, investointeja, infrastruktuuria ja vastuullista luonnonvarojen kehitystä.

Kuljetusreittien osalta Intia kehittää Chennai–Vladivostok-merikuljetusväylää, joka kulkee Etelä-Kiinan meren kautta ja pyrkii rajoittamaan Kiinan vaikutusvaltaa. Lisäksi International North–South Transport Corridor (INSTC) toimii vaihtoehtona Kiinan Polar Silk Road -hankkeelle ja Suezin kanavalle. Intia tunnistaa arktisen merireitin potentiaalina, jolla voi korvata perinteisiä kuljetusreittejä tulevaisuudessa.

Suomen ja Intian yhteistyö

Suomen näkökulmasta Intian arktinen strategia tarjoaa mahdollisuuksia syventää tieteellistä ja poliittista yhteistyötä. Suomi on ollut aktiivinen kumppani Intian ilmastotutkimuksessa jo vuodesta 2004, jolloin Himalajan juurelle perustettiin yhteinen ilmastotutkimusasema Ilmatieteen laitoksen ja TERI:n kanssa. Yhteistyö on laajentunut aerosolien, ilmanlaadun ja kasvihuonekaasujen tutkimukseen, ja mukana ovat olleet myös mm. Helsingin yliopisto, IIT Madras, IIT Delhi ja University of Hyderabad. Suomen Akatemia on rahoittanut yhteistutkimushankkeita Intian tiedeministeriöiden kanssa, ja tutkijaliikkuvuus on ollut aktiivista.

Merkittävin yhteishanke on CryoSCOPE, EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama 9,2 miljoonan euron tutkimusprojekti, jossa tutkitaan jäätiköiden, lumen ja ikiroudan muutoksia. Hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos, ja siihen osallistuu 19 partneria kahdeksasta maasta, mukaan lukien Intia. CryoSCOPE yhdistää satelliittihavainnot, kenttämittaukset ja tekoälypohjaiset mallinnustekniikat, ja sen tavoitteena on parantaa ilmastomallien tarkkuutta, vesivarojen ennustettavuutta ja kehittää riskienhallintatyökaluja esimerkiksi jäätikköjärvien purkaustulvien varalta.

Suomelle Intian strategia tarjoaa myös geopoliittisen ulottuvuuden. Intian halu tasapainottaa Kiinan vaikutusta arktisella alueella voi tukea Suomen ja muiden Pohjoismaiden pyrkimyksiä säilyttää alueen vakaus ja monenkeskinen yhteistyö. Intian yhteistyö Norjan kanssa Blue Economy -alueella ja Tanskan kanssa Green Strategic Partnership -puitteissa osoittaa, että Intia hakee aktiivisesti myös kahdenvälisiä kumppanuuksia vahvistaakseen vaikutustaan Arktisella alueella. Tämä avaa mahdollisuuksia myös Suomelle vahvistaa rooliaan arktisessa diplomatiassa ja tieteellisissä verkostossa. Suomen rooli on vahva erityisesti ilmastotutkimuksessa.

Vuonna 2025 järjestetty Arctic Circle India Forum toi yhteen Arktisen alueen ja Kolmannen Navan asiantuntijat. Vuoden 2024 Polar Dialog yhdisti ensimmäistä kertaa Arktisen, Antarktisen ja Himalajan alueet keskustelemaan "Cryospheric Corridor" -yhteistyöstä, joka kattaa resilienssisuunnittelun, katastrofienhallinnan, varoitusjärjestelmät, ihmisten haavoittuvuuden sekä taloudelliset ja geopoliittiset ulottuvuudet. Keskusteluissa korostettiin napa-alueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteisiä tutkimusaloitteita.

Intia kasvattaa merkitystään globaalin kestävän kehityksen vaikuttajana

Intian arktinen strategia ei ole vain tieteellinen ohjelma, vaan se on osa laajempaa kansallista visiota, jossa yhdistyvät ilmastotiede, geopoliittinen analyysi, resurssiturvallisuus ja kansainvälinen diplomatia. Muutokset arktisella alueella ja ilmastomuutos vaikuttavat Intiaan voimakkaasti monella tavalla. Intia ei ole enää vain tarkkailija, vaan aktiivinen globaali toimija, joka pyrkii vaikuttamaan arktisen alueen kehitykseen – sekä omien kansallisten intressiensä että globaalin kestävyyden näkökulmasta. Suomelle tämä tarjoaa mahdollisuuden syventää yhteistyötä tutkimuksessa ja olla mukana vaikuttamassa sekä arktisen alueen tulevaisuuteen että globaaliin kestävään kehitykseen.

LINKKI Intian Arktiseen strategiaan

Teksti: Liisa Toivonen

Kuva: Liisa Toivonen. Monsuunisateet muuttuvat yhä ennustamattomammiksi. Sateiden ajankohdan ja määrän vaihtelu vaikuttaa mm maatalouteen erittäin voimakkaasti. Rankkasateet, tulvat ja pitkät kuivat jaksot vaativat uudenlaisia kestäviä viljelyslajikkeita ja varautumista ennustamattomiin muutoksiin.