Artikkelit
28.03.2025
Intian taistelu vedestä koskee kaikkia yhteiskunnan sektoreita – sen voittamiseksi kehitetään kiireellä osaamista
Joka vuosi vietetään maailman vesipäivää muistutuksena siitä, että vesi pitää elämää yllä ja vesivarojen viisas hoitaminen varmistaa meille elämisen mahdollisuudet myös tulevaisuuden. Intiassa, jossa on yli 17% maailman väestöstä, mutta vain 4% maailman makeanveden varoista, vesiturvan voimakas kehittäminen on välttämättömyys maan koko tulevaisuudelle. Intian Central Water Commission raportin (2023) mukaan Intian vuotuinen veden saatavuus per henki on laskenut 5,177 m3:sta vuonna 1951 jo 1,486 m3:seen vuonna 2021. Ajatushautomo NITI Aayog on arvioinut, että vähintään 21 kaupunkia (yhteensä yli 100 miljoonaa ihmistä) tulee kärsimään pohjaveden loppumisesta vuoteen 2030 mennessä. Samalla yli 70% Intian pintavesistä on saastunutta, lisäksi suurilla alueilla veden käyttö on täysin kestämättömällä pohjalla. Uusia innovaatioita kehitetään sekä vesien puhdistamiseen että sen tehokkaampaan käyttöön ja jakeluun. Suuri makeanveden käyttäjä on maatalous, jonka tarpeisiin kehitetään mm. älykkäitä kastelujärjestelmiä ja uusia viljelymenetelmiä. Veden merkitys nousee myös kasvavan vetytalouden myötä. Vesi on tulevaisuudessa yhä enemmän myös osana kansainvälisiä konflikteja. Intia pyrkii vastaamaan Kiinan patohankkeiden aiheuttamaan uhkaan kehittämällä omaa pato- ja vesivoimaosaamistaan.
Intialla on käsissään historiansa suurin vesikriisi, lähes 600 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta tai äärimmäisestä veden puutteesta. Globaalisti YK:n arvion mukaan 2,2 miljardia ihmistä (27% maailman väestöstä) oli ilman kunnollista juomavettä vuonna 2022.
Intialle Himalajan vuoristoalue toimii ”vesitornina” varastoimalla vettä lumeen ja jäähän ja vapauttamalla sitä, aina kun lunta ja jäätä sulaa vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Kiihtyneen sulamisen vaikutuksiin tulisi sopeutua parantamalla vesiresurssien hallintaa, tehokasta hyödyntämistä, suunnittelua sekä veden säästämistä. Niin kutsuttu kolmas napa-alue (Third Pole) varastoi enemmän jäätä ja lunta kuin mikään muu alue Antarktiksen ja Arktisen alueen ulkopuolella. Ilmastomuutoksen vaikutuksesta yhä suurempi osa sateesta tulee lumen sijaan vetenä.
Vuoristoalueiden kryosfääri on maapallon ekosysteemeistä herkimpiä ilmastomuutokselle. Sekä tulvat että kuivuus lisääntyvät ilmastomuutoksen myötä. Maanvyörymät tulevat entistä yleisemmiksi ikiroudan sulaessa. Näillä alueilla vedestä riippuvainen teollisuus, erityisesti vesivoiman tuotanto, vaatii entistä paremman infrastruktuurin rakentamista.
On arvioitu, että veden käytön nopea kasvu ja resurssien huono hallinta edustavat tulevien vuosikymmenien aikana suurempaa riskiä kuin jäätiköiden sulamisen aiheuttamat muutokset. Paremman tutkimustiedon saaminen alueen jäätiköistä onkin erittäin tärkeää. Jäätiköiden muutoksista saadaan tietoa lähinnä satelliittien avulla, Intiassa sääasemia ei ole yli 4000 metrin korkeudessa, missä suurin osa sen jäätiköistä sijaitsee. Suomi tekee Intian kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä kryosfääritutkimuksessa, mittausmenetelmien kehittämisessä ja ratkaisujen löytämiseksi jäätikköalueiden säilymisen hyväksi. Suomen Ilmatieteenlaitos ja Helsingin yliopisto tekevät yhteistyötä mm. IIT Delhin, IIT Madrasin, Intian Ilmatieteen laitoksen (IMD Indian Meteorological Department) kanssa. Suomella ja Intialla on myös yhteisiä mittausasemia.
Vesi geopolitiikan ytimessä – vihreä energiasiirtymä kiristää kilpailua vesivaroista
Intiassa pelätään Kiinan joulukuussa 2024 hyväksymän vesivoimakapasiteetiltaan maailman suurimman padon rakentamisen vaikutuksia. Kiinassa joen patoaminen vesivoiman tuotantoon on osa vihreän energiasiirtymän mukaista suunnitelmaa luopua hiilivoiman käytöstä. Kiinan viisivuotissuunnitelman (2021-2025) tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista energialähteistä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä. Kiinan vihreällä tavoitteella on kuitenkin mittavat ja vähemmän vihreät seuraukset alajuoksulla oleviin maihin. Patohanke antaa Kiinalle entistä suuremman mahdollisuuden vaikuttaa alajuoksun maiden vesivaroihin. Maanjäristyksille herkällä alueella sijaitseva valtava patohanke aiheuttaa alajuoksun alueille myös merkittävän onnettomuusriskin. Tiibetistä alkunsa saavan Yarlung Zangpo joki laskee Intian puolella virtaavaan Brahmaputraan, joka tuo vettä miljoonille Intialaisille jatkaen kulkuaan Bangladeshiin. Intia arvioi Kiinan suuren patohankkeen olevan selkeä uhka Intialle, sekä veden vähenemisenä alajuoksulla että mahdollisten massiivisten vedenjuoksutusten tai onnettomuuksien ennakoimattomina tulvavaikutuksina. Intialla on laajamittainen suunnitelma riskien hallitsemiseksi alueella. Intian puolelle suunnitteilla on nopealla aikataululla sekä mittava vesivarastohanke, että siihen liittyen useita pato- ja vesivoimalahankkeita. Tähän Intia hakee osaamista myös Suomesta. Intialaiset vesiasiantuntijat kävivät Suomessa 2024 lopulla tutustumassa mm. Suomen vihreän vesivoiman hankkeisiin, energian varastointiin ja energiaverkkoihin. Suunnitteilla on mm. osaajien kouluttamista pitkäjänteisessä yhteistyössä Suomalaisten kanssa.
Kiinan ja Intian välillä ollut yhteisymmärryssopimus (MOU) koskien Brahmaputra ja Sutlej jokien vesitietojen jakamisesta on päättynyt. Kumpikaan maista ei ole myöskään allekirjoittaneet YK:n (unece.org) vesistöyleissopimusta. On hyvä muistaa, että Suomi on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa YK:n vesistöyleissopimuksen syntyyn, sen taustalla ovat nk. Helsingin säännot vuodelta 1966. Suomen asemasta kertoo myös se, että YK:n rajavesien käyttöä koskevat puitesopimukset (1992 ja 1997) ovat Suomen alullepanemia.
Vetytalous
Vesiosaamisesta puhuttaessa ei voi ohittaa vihreää vetytaloutta nousevana alana, jonka mahdollisuuksia myös Intia tutkii. Hallitus on lanseerannut Kansallisen vetystrategian (National Green Hydrogen -mission) vuonna 2023, sen tavoitteena on tehdä Intiasta vihreän vedyn ja sen johdannaisten tuotannon, käytön ja viennin globaali keskus. Hankkeeseen on budjetoitu mittavia summia ja Strategic Interventions for Green Hydrogen Transition Programme (SIGHT) tarjoaa taloudellisia kannustusmekanismeja kehittämiseen. ensimmäinen vihreän vedyn tehdas avattiin toimintaan toukokuussa 2024.
Intian pahenevaan vesiongelmaan haetaan ratkaisuja uusista teknologioista
Intian hallitus aloitti jo 2007 erityisen Vesiteknologiahankkeen (Water Technology Treatment) WTI vauhdittamaan edullisia, testattuja ja skaalattavissa olevia ratkaisuja. Hanke on tukenut yli 300 projektia, joissa on kehitetty uutta teknologiaa juomaveden käsittelyyn, likavesien puhdistamiseen, suolan poistoon merivedestä, sensori teknologiaa, politiikkatoimia ja osaamisen kehittämiseen. Yhtenä esimerkkinä suolanpoistomenetelmien kehittämisestä on aurinkoenergialla toimiva käänteinen osmoosi (reverse osmosis RO) Gujaratissa, jolla rannikkoalueen asukkaille saadaan makeaa vettä sen sijaan, että sitä tuotaisiin tankeilla. Andaman- ja Nicobar saarilla kokeillaan menestyksekkäästi energiatehokasta aurinkoenergiaa hyödyntävää membraani tislaukseen (membrane distillation) perustuvaa suolanpoistomenetelmää. Tamil Nadussa kehitetään suolanpoistomenetelmää pohjavedestä, joka perustuu deionisaatioon (capacitive deionization CDI). WTI:n avulla kehitetään myös erilaisia vedenpuhdistusmenetelmiä, ratkaisuja veden tehokkaampaan käyttöön ja säästöön.
Intia tekee laajaa kahdenvälistä yhteistyötä vesiosaamisessa mm. USA:n, Ison Britannian, Ranskan, Saksan, Israelin, Suomen ja koko EU:n kanssa. EU yhteistyössä erityisinä teemoina ovat olleet vesi-energia-ruoka -yhteys sekä kaupunkialueiden vesi-resilienssi. Suomalaiset vesialan yritykset toimivat erityisesti jokien ja merien vedenpuhdistuksessa (esim. RiverRecycle), ympäristövahinkojen torjunnassa vesialueilla (esim. Lamor oy), muita Intiassa toimivia suomalaisyrityksiä ovat mm. hapettamalla veden puhdistusta helpottava Sansox sekä maalla ja vedessä toimivia ruoppauslaitteita valmistava Aquamec. Lisääkin vesialan yrityksiä markkinoille mahtuisi.
Indo Nordic Water Forum tekee tunnetuksi suomalaista vesiosaamista
Suomen suurlähetystö järjesti yhdessä Indo Nordic Water Forumin (INWF) kanssa kolmannen Spring Water Summitin Delhissä 12.3.2025. Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala ja Suomen suurlähettiläs Kimmo Lähdevirta puhuivat tilaisuudessa. Päävastuu järjestelyistä oli suurlähetystön vesiasiantuntija Antti Herlevillä. Tapahtumassa puhujina oli pohjoismaiden suurlähettiläitä, vesialan asiantuntijoita ja yrityksiä. Suomi toi puheissaan esille kokonaisvaltaisen vesienhallintastrategian tuloksellisuutta, johon ovat vaikuttaneet merkittävästi pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen ja hyvä hallinto. Puheissa korostettiin veden kierrättämistä, energiatehokkuutta sekä tehokkaampaa ja kestävää vesien hallintaa. Kiinnostavana teemana keskusteltiin älykkäistä ratkaisuista vesien hallinnassa ja digitalisaation tuomista uusista mahdollisuuksista, sekä veden hinnastata puhtaan veden hävikkiin vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi Intiassa lähes 40% tuotetusta puhtaasta vedestä menetetään hävikkinä sekä 4) Vesi osana kiertotaloutta.
Tapahtuman päätarkoitus on tuoda esiin pohjoismaista osaamista vesialalla ja löytää yhteistyömahdollisuuksia intialaisten toimijoiden kanssa. Yritysten väliset keskustelut olivat vilkkaita ja Suomen näkyvyys pääjärjestäjänä joka vuosi oli erittäin hyvä. Osallistujia oli 140.
Intia luottaa teknologiaan, sosiaalisesti hyväksyttyihin innovaatioihin ja kansainväliseen yhteistyöhön
Tekoäly (AI) ja esineiden internet (IoT) tarjoavat uusia mahdollisuuksia älykkääseen jakeluun. Yhtenä esimerkkinä veden hävikkiä verkostossa mittaavat sensorit ja vedenpainetta ja jakelua optimoivat menetelmät.
Intian start-up toiminta kasvaa vauhdilla ja valtio myös allokoi rahoitusta yrityshautomoiden ja start-up toiminnan kehittämiseen. Toiveena on yksityistää innovaatiotoiminta ja vauhdittaa monipuolisesti kehitystä. Vesialan start-up toiminta on aktiivista esimerkiksi IIT Madrasissa. Esimerkkinä start-up yritys Solinas, joka on kehittänyt jätevesiviemärien puhdisturobotin.
Intian tiede- ja teknologiministeriön alainen Department of Science and Technology (DST) pitää vesialan kehittämisen tärkeimpinä painopistealoina:
1. Digitaaliset ja älykkäät esineiden internetin ja tekoälyn mahdollistamat ratkaisut reaaliaikaiseen mittaamiseen, analytiikkaan ja älykkääseen vedenjakeluun
2. Hajautettu vesihuolto
3. Jätevesien uudelleenkäyttö
4. Avoin, yhteentoimiva vesitietosovellus suunnittelua ja läpinäkyvyyttä edistämään
5. Julkisten, yksityisten ja akateemisten toimijoiden yhteistyö
6. Vesilukutaidon parantaminen kaikilla kouluasteilla
Intia ja Suomi allekirjoittivat yhteisymmärryssopimuksen 2020 maiden välisestä yhteistyöstä ympäristön ja biodiversiteetin suojelemiseksi. Virtuaalisessa pääministeritapaamisessa vuonna 2021 sovittiin kestävän kehityksen kumppanuudesta ja siihen liittyen uusien teknologioiden kehittämisestä. Yhteistyössä korostettiin erityisesti jätevesien käsittelyä, sanitaatiota ja vesihuollon kehittämistä.
Teksti ja kuva: TFK erityisasiantuntija Liisa Toivonen, New Delhi