Artikkelit

22.01.2025

Joko Brexitin voisi unohtaa?

Iso-Britannia on ensimmäinen ja ainoa maa, joka on eronnut Euroopan Unionista. Sitä, mihin kaikkeen Britannian EU-ero vaikuttaa, on voitu osittain ennakoida, mutta osa eron seurauksista on tullut epäilemättä puolin ja toisin yllätyksenä. Vaikka perusasetelma on selkeä, Britannian uudenlainen asema suhteessa EU-maihin ja EU:n yhteisiin työvälineisiin, kuten EU:n ohjelmiin, vaatii edelleen työtä. Tätä keskustelua on käytävä sekä EU:n sisällä, EU:n ja Britannian välillä että kahdenvälisesti. Vuosi 2024 oli tutkimusyhteistyön edistämisen vuosi. Tulisiko vuodesta 2025 liikkuvuuden edistämisen vuosi?

Kaikki Britannian EU-erolle asettamat tavoitteet eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi maahanmuutto Britanniaan on odotusten vastaisesti kokonaisuutena kasvanut, virkamiestyön määrä ei ole vähentynyt EU-byrokratian vaatiman työn vähennyttyä, joten valtionhallinnossa toimivien määrää ei ole saatu vähennettyä suunnitellusti. Myös EU:ssa ero työllistää edelleen. Britannian taloudellinen kehitys ei sekään ole ollut ennakoidun mukaista. Kehitykseen vaikuttavat mm. myös Covid-pandemia sekä Euroopassa käytävä sota, joten puhtaasti EU-erosta johtuvia vaikutuksia on vaikea arvioida.
 
Ensimmäisinä eron jälkeisinä vuosina Britannia vahvisti rooliaan muussa monenvälisessä yhteistyössä (esim. G7 ja Aukus) ja loi aktiivisesti kahdenvälisiä suhteita sekä EU:n ulkopuolisten että Euroopan Unionin maiden kanssa. Kahdenvälisiä suhteita raamitettiin nopeaan tahtiin erilaisilla yhteisymmärrysasiakirjoilla. Britannia kehitti vauhdikkaasti kansallista lainsäädäntöä, kansallisia käytäntöjä ja ohjelmia. 

Vuosi 2024 oli tutkimusyhteistyön vauhdittamisen vuosi
Korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa muutos on näkynyt erityisesti Euroopan Unionin maiden ja Britannian välisen opiskelijaliikkuvuuden vähenemisenä ja tutkimusyhteistyön rahoitusta koskevissa muutoksissa. Britannia rakensi omat versionsa, Turing – ja Taith –ohjelmat, liikkuvuuden tukiohjelmiksi ja kehitti vastinrahoitusmekanismin EU:n tutkimusohjelmiin osallistumiseksi. Takataskussa oli myös kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä tukemaan suunniteltu Pioneer-ohjelma, joka oltaisiin otettu käyttöön, mikäli Britannia ei olisi onnistunut assosioitumaan EU:n tutkimusohjelmiin.

EU:n ja Britannian väliset erosopimuksen toteuttamiseen liittyvät keskustelut etenivät kuitenkin kokonaisuutena siten, että myös Britannian assosioitumisesta Horisontti Eurooppa – ja Kopernikus –ohjelmiin voitiin sopia ja vuosi 2024 alkaa positiivisessa tunnelmassa. Tammikuusta 2024 lähtien brittitutkijat ovat voineet osallistua sekä Horisontti Eurooppa –että Kopernikus –ohjelmiin ilman kansallista vastinrahoitusta ja ottaa myös vetovastuuta tutkimusprojekteista. Useat brittiorganisaatiot, esimerkiksi suomalaisia rehtorineuvostoja vastaava UUKi, British Council ja Suomen Akatemian ja Business Finlandin vastinpari UKRI järjestivät sekä Britanniassa että eri EU-maissa viime vuoden aikana tapahtumia, joiden tarkoituksena oli vahvistaa korkeakoulujen kahdenvälisiä kumppanuuksia ja vauhdittaa brittitutkijoiden mahdollisuuksia saada EU-ohjelmarahoitusta. Myös EU:n edustusto Britanniassa, EU-delegaatio, on omilla tilaisuuksillaan ja verkostojensa avulla edistänyt tutkimusyhteistyötä.

Rahoittajaorganisaatiot tarjoavat rahoitusta hakemusten kirjoittamiseen ja kumppanuuksien rakentamiseen liittyviin matkakustannuksiin. Tyytyväisyys assosiaation toteutumisesta on sekä EU:n jäsenmaissa että Britanniassa suurta. Muutaman vuoden kestänyt epävarmuus ohjelmayhteistyön jatkumisesta ja väliaikainen rahoitusratkaisu näkyivät notkahduksena, mutta nyt brittiosallistuminen ohjelmassa on palaamassa entiseen mittaluokkaan. Esimerkiksi vuonna 2024 brittitutkijat saivat toiseksi eniten ERC Synergy Grants –projekteja johdettavakseen.

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Saamme Lontoossa säännöllisesti EU-delegaatiolta informaatiota EU:n ja UK:n suhteista. Britannian TFK-asiantuntijan työn olennaisena osana on vuoropuhelu EU-delegaation ja muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Esimerkiksi vuonna 2024 osallistuin lähes kymmeneen EU-delegaation järjestämään keskusteluun koulutus-, tiede –ja digikokoonpanoissa. Tapaamme pohjoismaiden kesken joka toinen viikko puolisen tuntia Teamsissä vaihtaaksemme tietoa ja yrittääksemme yhdessä ymmärtää brittipolitiikan koukeroita. Sen lisäksi olen yhdessä Norjan ja Ruotsin kollegan kanssa järjestänyt erilaisia tilaisuuksia. Niistä suurin voimannäyte taisi olla marraskuussa järjestämämme Pohjoismaisen ministerineuvoston tukema arktisen tutkimuksen seminaari Advancing Arctic Research – Collaboration through Data, Infrastructure, and Connectivity, joka oli jatkoa viime vuonna järjestetylle Tipping points –teemaiselle arktiselle seminaarille. Kolmen suurlähettilään ja noin 70 osallistujan seminaari sai mukavasti näkyvyyttä ja luvassa on myös sarjan kolmas osa tänä vuonna, todennäköisesti marraskuussa. 

Brittinäkökulman ymmärtämisessä auttavat esimerkiksi UUKin järjestämät seminaarit. Viime vuonna osallistuin kahteen korkeakoululainsäädäntöä ja liikkuvuutta koskevaan seminaariin. Osallistuin myös useisiin rahoittajaorganisaatioiden info- ja verkostoitumistilaisuuksiin sekä opetusministeriö DfE:n että tiedeministeriö DSITin briiffeihin. Olen oppinut paljon kymmenissä erilaisissa Think tankien webinaareissa ja keskustelutilaisuuksissa sekä päässyt verkostoitumaan eri jäsenmaiden ja ministeriöiden järjestämissä tilaisuuksissa, erilaisissa Diplomatic Societyssä sekä myös brittiparlamentin APPG International Students ryhmässä. Tätä osaamista ja tietoa olen pyrkinyt siirtämään Suomeen näiden uutiskirjeiden ja noin joka toinen viikko korkeakouluille ja sidosryhmille jaettavien ajankohtaiskatsausten kautta sekä erityisesti syksystä 2022 lähtien toimineen korkeakoulujen UK-verkoston kautta. UK-verkosto on tavannut yli 20 kertaa, niistä 6 vuonna 2024, jolloin keskustelimme mm. tutkimuksen turvallisuudesta, viisumisäännöksistä, Skotlannista ja Britannian osallistumisesta EU-ohjelmiin. Vuodelle 2025 olen ottanut tavoitteeksi pistää opittua paperille ja tavoitteena on kirjoittaa laajahko raportti, jossa olisi sekä tilannekuvaa toimintaympäristöstä että ajatuksia yhteistyömahdollisuuksista koulutuksessa ja tutkimuksessa. 

Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös suomalaisia opiskelijoita Britanniassa edustava ISO ry ja tutkijoiden Finnish Science Society. Erilaisilla vetovastuilla järjestettiin kaksi webinaaria Britanniassa opiskelusta ja tutkimisesta kiinnostuneille. Myös Opetushallituksen kanssa järjestetty webinaari liittyi liikkuvuuteen, mutta suunta oli toinen. Talent Boost –työtä teimme myös ministeri Sari Multalan Lontoon vierailulla, jolloin hän tapasi noin 100 suomalais- ja brittinuorta Young Professionals –tilaisuudessa ja sai kertoa Suomesta opiskelumaana ja maana, johon voi työllistyä. 

Miten vauhdittaa kahdenvälistä yhteistyötä?

Suomen NATO-jäsenyys on muuttanut Britannian ja Suomen välistä puolustusyhteistyötä ja sen lisäksi jäsenyys on vahvistanut Suomen näkyvyyttä Britanniassa. Näkyvyys voisi tukea myös mahdollisuuksia lisätä tutkimusyhteistyötä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan, maanpuolustuksen että kaksikäyttöteknologioiden alueilla. Esimerkiksi Suomeen perustettu uusi VTT:n Diana tutkimuskeskus ja Imperial College Londonin yhteydessä toimiva Diana-keskus ovat luonteva lähtökohta. Kävimme Suomen Akatemian pääjohtajan Paula Eerolan ja johtaja Floora Ruokosen sekä OKM:n johtaja Erja Heikkisen Lontoon vierailulla marraskuussa 2024 tutustumassa keskukseen. Lontoon Diana-keskuksessa tehtävä tutkimus- ja innovaatiotoiminta on laaja-alaista ulottuen kaksikäyttöteknologioista käyttäytymistieteisiin ja lääketieteeseen. 

Suomen ja Britannian ulkoministerit allekirjoittivat toukokuussa 2024 julistuksen Britannian ja Suomen välisestä strategisesta kumppanuudesta. Julistus sisältää useita koulutusta ja tutkimusta koskevia kirjauksia ja listan aloista, joilla yhteistyötä olisi mahdollista vahvistaa. Molempien maiden suurlähettiläät sekä eri ministeriöt vastaavat julistuksen toimeenpanosta ja seurannasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tiivistyvää vuoropuhelua erilaisista politiikkatoimista ja hyvien kokemusten vaihtoa eri toimijoiden välillä. 

Keskeisenä keskusteluteemana tulee olemaan liikkuvuuden edistäminen, jonka vähäisyys on ehkä huolestuttavin asia tällä hetkellä. Mikäli emme saa opiskelijoiden, harjoittelijoiden, tutkijoiden ja henkilöstön välistä liikkuvuutta lisättyä, tulevat korkeakoulujen välisen yhteistyön, liikkuvuuden, tutkimu- ja yritysyhteistyönkin kantavat pilarit, ihmisten väliset kontaktit, olemaan ohuempia. Britannia on toistaiseksi kieltäytynyt assosioitumasta Erasmus + -ohjelmaan, mutta EU-jäsenmaiden näkökulmasta ovet ovat edelleen auki. Euroopan Unionissa keskustellaan parhaillaan myös jäsenmaiden mahdollisesta ehdotuksesta EU:n ja UK:n välisen nuorisoliikkuvuuden edistämiseksi. Kun Britannian Labour-hallitus on myös kertonut tarkastelevansa uudelleen EU-suhdettaan, uskallan toivoa, että keskustelu liikkuvuuden edistämisestä voisi hieman edistyä vuonna 2025. 

Vuonna 2024, Euroopan Unionin ja Britannian sekä Suomen ja Britannian välisiä kahdenvälisiä suhteita edistettiin OKM:n hallinnonalan vierailujen yhteydessä. Britanniassa vierailivat vuonna 2024 tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, valtiosihteeri Elina Laavi, ylijohtaja Sirkku Linna ja johtaja Erja Heikkinen. Britanniassa vieraili myös Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola ja johtaja Floora Ruokonen. Useat Akatemian lippulaivat ovat näkyneet messuilla ja eri tilaisuuksissa. Myös CSC:llä on Britanniassa hyvä verkosto ja yhteydenpito on tiivistä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat jatkaneet hyviä kumppanuuksiaan. Brittiyliopistot ja suomalaiset yliopistot ovat yhdessä mukana kahdessa Eurooppalaiset yliopistot –verkostossa. 

Vuonna 2025 toivoisin, että kahdenvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden edistämiseksi suomalaiset korkeakoulut lisäisivät sekä omaa että Suomen näkyvyyttä yhteisillä esiintymisillä Britanniassa. Olemme esimerkiksi korkeakoulujen ja sidosryhmien UK-verkostossa suunnitelleet Lontooseen yhteistä alumnitapahtumaa. Olemme vuoden lopussa rakentaneet Team Finland –ohjelmaa ja siinä on useita teemoja, joiden yhteydessä olisi hyvä tuoda esiin korkeakoulujen osaamista. Toivottaisin Lontooseen mielelläni tervetulleeksi myös rehtoraattien edustajia - erikseenkin, mutta mieluummin yhdessä. 

Olen Lontoossa suomalaisten korkeakoulujen ja valtionhallinnon asialla. Esittäkää ideoita ja toiveita, pyytäkää tietoa. Olkaa aktiivisesti yhteydessä, tulkaa mukaan korkeakoulujen ja sidosryhmien UK-verkostoon. 

Lisätietoja: TFK-asiantuntija Birgitta Vuorinen. 

Kuva: Suomelle on tärkeää edistää sekä kahdenvälisiä suhteita Britannian kanssa että tukea Britannian ja EU:n välistä yhteistyötä. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja EU-suurlähettiläs Pedro Serrano keskustelivat lokakuussa 2024 EU:n ja UK:n korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyöstä. Kuva Birgitta Vuorinen.