Artikkelit

22.01.2025

Kaakkois-Aasiassa Suomen koulutus tunnetaan, mutta tutkimus- ja innovaatioyhteistyössä on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia

Kaakkois-Aasiassa talous jatkaa kasvuaan, ja esimerkiksi yhdysvaltalaiset yritykset satsaavat alueen datatalouteen miljardien edestä. Alueen majakkavaltio Singapore loistaa paitsi innovaatio- ja tiedevertailuissa myös Suomi-tuntemuksessaan. Runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia on useilla aloilla kuten terveydessä, ilmastontutkimuksessa, energiassa ja laskennallisissa menetelmissä. Osaajien houkuttelun ja työperäisen maahanmuuton saralla Vietnam ja Filippiinit erottuvat joukosta, mutta myös Thaimaa ja Malesia tarjoavat korkeakouluille laadukkaita yhteistyömahdollisuuksia.

Päättynyt vuosi 2024 oli allekirjoittaneen ensimmäinen vuosi Singaporen asemapaikalla, ja niinpä iso osa ajasta kului yrityksiin ymmärtää alueen maiden erityispiirteitä korkeakoulutuksen ja tieteen saralla. Suhteiden luominen keskeisiin korkeakoulu- ja innovaatioektorin toimijoihin oli myös tavoitelistan kärjessä. Itselle ehkä yllättävä havainto oli, että monessa maassa Suomi tunnetaan hyvin, eikä vähiten vahvan koulutusmaineemme takia. Suomen luisu PISA-tuloksissa ei aiheuta Kaakkois-Aasiassa aivan samanlaista kulmien kohottelua kuin meillä, sillä Suomen koulutusjärjestelmän erityispiirteitä ja systeemisiä vahvuuksia osataan edelleen arvostaa. Suomi luetaan koulutuksen referenssimaihin, jota seurataan monella keskeisellä koulutuksen osa-alueella.

Singaporessa ollaan nopeita oppimaan

Alueen maista erityisesti Singapore nousee esiin maana, jossa Suomi tunnetaan tarkoin, onhan Singapore seurannut Suomea aktiivisesti monella eri alalla kuten koulutuksessa, innovaatioissa, energiaratkaisuissa, merenkulussa sekä startup-sektorilla. Suomen korkeat sijoitukset innovaatiovertailuissa ja dynaaminen startup-ekosysteemi on noteerattu, ja myös digitaaliset ratkaisut, kyberturvallisuus ja datan hallinta ovat Singaporea kiinostavia teema-alueita. Suomen asema pienenä ja kehittyneenä rule based -yhteiskuntana tekee meistä luonnollisen verrokin monella eri sektorilla ja mittarilla.

Valtiosihteeri Mikaela Nyladerin vierailu Singaporessa huhtikuussa aktivoi ministeriöiden välistä vuorovaikutusta, ja MoE ehdottikin virtuaalidialogin järjestämisestä mm. koulutusteknologioista, opettajien ammatillisesta osaamisesta sekä monikulttuurisuudesta luokkahuoneissa. Ensimmäiset päivät dialogille on sovittu helmikuulle.

Innovaatiot tuovat kasvua ja vakautta

Tapaamisissa ja tapahtumissa Singaporen tutkimus- ja innovaatiokentän keskeisten toimijoiden (National Research Foundation, A*Star, Temasek) kanssa nousivat esiin erityisesti terveyssektori, ilmastonmuutos (micro climate), merenkulku, kaupunkisuunnittelu sekä energia, joihin linkittyvät laskennalliset resurssit kiinnostavat kovasti Singaporessa. Singapore on jo nyt Top10-maiden joukossa Lumi-tietokoneen laskenta-ajan hyödyntämisessä. Tätä yhteistyötä halutaan tiivistää ja syventää, ja luvassa onkin Tieteellisen laskennan keskuksen (CSC) A*Star IHPC:n (Institute of High Performance Computing) ja kansallisen laskentakeskuksen NSCC:n (National Supercomputing Center) kanssa solmimien MoU-sopimusten uusiminen vuoden alkupuolella. Samaan aikaan Singaporen pitkälliset ja ajoittain kimurantitkin neuvottelut liittymisestä Horizon Europe -ohjelmaan ovat edenneet loppuvaiheeseensa, ja virallinen liittymissopimus allekirjoitettaneen lähitulevaisuudessa. Tämä avaa singaporelaisille ja suomalaisille tutkijoille uusia yhteistyömahdollisuuksia eurooppalaisten tutkimushankkeiden kautta. 

Temasekin ja NRF:n johtajat kommentoivat tapaamisissa, että he seuraavat tarkasti innovaatiointensiivisiä Pohjoismaita ja tekevät mielellään yhteistyötä pohjoismaisten rahoittajien ja säätiöiden kanssa — vaikka Temasekin ensimmäinen Euroopan toimisto perustettiinkin päättyneenä vuonna Pariisiin. Singaporen rahastojen yhteinen nettovarallisuus on yli 1000 miljardia euroa, ja kaupunkivaltio onkin suurin ulkomainen investoija (Foreign Direct Investment) alueen maista Malesiassa, Indonesiassa ja Vietnamissa. Singaporelaiset asiantuntijat toteavat, että heille aktiivinen investoiminen Kaakkois-Aasiaan on paitsi taloudellinen myös turvallisuuspoliittinen valinta; aluetta halutaan vakauttaa investoimalla erityisesti kasvua ja innovaatioita tuottaviin sektoreihin (FinTech, terveys, datatalous ja energia). Myös Suomen kannattaa olla hereillä Singaporen suhteen houkuteltaessa ulkomaisia investointeja maahamme.

Singaporen korkeakoulut hakevat aktiivisesti yhteistyötä

Vuoden aikana toteutuneet vierailut Singaporen yliopistoissa ilahduttivat havainnolla, että Suomi paitsi tunnetaan, niin korkeakoulujemme kanssa myös haetaan aktiivista yhteistyötä. Erityisen intensiivistä vuorovakutus oli NTU:n (Nanyang Technological University), SMU:n (Singapore Management University), SIT:n (Singapore Institute of Technology) sekä Nanyang Polytechnikin kanssa. Myös NUS:lla on tiivistä yhteistyötä Suomeen, eikä maiden välistä tutkimuksen vuorovaikutusta heikennä lainkaan se, että Singaporen Suomen suurlähettiläs Cheong Koon Hean toimii professorina SUTD:ssa, joka on Aallon läheinen kumppani. Intensiivisen vuorovaikutuksen innoittamana lähetystö järjesti keskutelutilaisuuksia mm. suurteholaskennan sovelluksista globaalien haasteiden ratkaisussa, kansainvälisyyden merkityksestä korkeakoulutuksessa, tutkimustulosten kaupallistamisesta sekä innovaatiopolitiikasta tutkijanuran vahvistamisen näkökulmasta. Myös Suomen ja Singaporen läheistä yhteistyötä musiikin korkeakoulutuksessa huomioitiin erillisellä sessiolla.  

Vuoden aikana vahvistui traditioksi hyödyntää NRF:n joka tammikuu isännöimä Global Young Scientist Summit (GYSS) järjestämällä sen kyljessä paneeli kaupungissa vierailevien suomalaisten väitöskirjaopiskelijoiden ja Millennium-palkinnon voittajien kanssa. Tämä tiivisti myös lähetystön, NRF:n ja NTU:n keskinäisiä suhteita, allekirjoittihan NTU sopimuksen Technology Acadamy Finlandin kanssa, ja NRF sunnittelee tekevänsä samoin. Molempien edustajat olivat myös Suomessa pidetyssä Millennium-palkintotilaisuudessa marraskuussa.

Opiskelijahoukuttelu kiinnostaa suomalaisia korkeakouluja

Opiskelijahoukuttelun osalta korkeakoulujen mielenkiinto kohdistui kuluneena vuotena Indonesiaan (Jakarta, Yogyakarta) ja Vietnamiin (Hanoi, Ho Chi Minh City), joissa TFK yhdessä paikallisten lähetystöjen ja useiden korkeakoulujen kanssa kiersi sekä European Higher Education Fare -messuilla että Study in Finland -tapahtumissa loka-marraskuun aikana. Lisäksi järjestetiin koulutusaiheiset verkostoitumistilaisuudet paikallisten lähetystöjen isännöiminä Bangkokissa (2), Kuala Lumpurissa ja Jakartassa. Hanoissa pidettiin yhdessä lähetystön ja Study in Finlandin kanssa verkostoitumistlaisuus Suomessa opiskelleille alumneille. 

Havainnot näistä tapahtumista osoittivat, että Suomi on suosittu ja tunnettu kohdemaa, ehkä aivan erityisesti Vietnamissa, jossa korkeakoulujemme messupöydät olivat ruuhkaisimpia Ranskan ja Irlannin ohella. Taustalla on pitkä kehitysyhteistyö Suomen ja Vietnamin välillä, jonka ansiosta Suomi on onnistunut ylläpitämään hyvää maakuvaa ja kyennyt hyödyntämään vuosikymmenten aikana tehtyjä panostuksia. Maiden välisestä vahvasta siteestä kertoo Ho Chi Minh Cityssä toimiva Vietnamin ainut julkinen kansainvälinen koulu, Vietnam-Finland International School (VFIS), joka tiivisti vuoden aikana yhteistyötään suomalaisten korkeakoulujen kanssa. 

Työperäisessä maahanmuutossa avautuu sektoreiden yli käyviä yhteistyömahdollisuuksia 

Vietnam ja Filippiinit on kirjattu hallitusohjemaan työperäisen maahanmuuton kumppanimaina Intian ja Brasilian ohella. Tapaamiset työperäisestä maastamuutosta vastaavien ministeriöiden (MOLISA Vietnam, DMW Filippiinit) kanssa osoittivat, että näissä maissa työperäinen maastamuutto on merkittävä teollisuuden haara ja siihen suhtautuminen on pragmaattista: peräti 2,3 miljoonaa Filippiiniläistä työskentelee ulkomailla, näistä 56% on naisia. Filippiineiltä lähtöisin olevat työntekijät kotiuttavat kotimaahansa valuuttoja vuosittain peräti 25-37 miljardia euroa (lähteestä riippuen), mikä muodostaa noin 10% maan bruttokansantuotteesta. Myös Vietnamissa työperäinen maahanmuutto on organisoitua: 650 000 työntekijää työskentelee ulkomailla. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Saksan ja Japanin kanssa. 

Ministeri Satosen matkaan osallistuneen koulutusdelegaation tapaamiset ammatillisesta ja korkeakoulutuksesta vastaavissa virastoissa (VAVET Vietnam, TESDA & CHED Filippiinit) samoin kuin terveysalan johtavissa yliopistoissa (Hanoi Medical University, HCMC University of Medicine and Pharmacy, University of Perpetual Help, Manila) osoittivat, että monilla on jo vuosikausia toimineita Transnational Education -ohjelmia sekä työllistymispolkuja kumppanimaiden suuntaan. Manilassa järjestettiin kahteen otteeseen työperäiseen maahanmuuttoon liittyviin koulutustarpeisiin (oppisisältöjen räätälöinti, lisäkoulutus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) liittyviä keskustelutilaisuuksia yhdessä suomalaisten koulutustoimijoiden, Business Finlandin ja Work in Finlandin kanssa.

Filippiinien ammatillisesta koulutuksesta vastaava virasto TESDA ilmaisi halukkuutensa allekirjoittaa sopimus ammatillisen koulutuksen kehittämisestä sekä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutuksellisista teemoista. Yhtenä vaihtoehtona keskusteluissa nousi esiin kaupunkien ja alueiden sopimukset, jotka osallistaisivat työperäiseen maahanmuuttoon kytkeytyvät koulutustoimijat, rekrytointifirmat ja sairaalat sekä hoitolaitokset keskenään. TESDA:lla on vastaavia sopimuksia Kanadan provinssien (mm. Manitoba, Halifax) kanssa. 

Malesia ja Thaimaa omaavat potentiaalia laadukkaaseen korkeakouluyhteistyöhön

Malesia erottuu Kaakkois-Aasian maiden joukossa Singaporen tavoin korkeakoulujen vahvalla sijoittumisella kansainvälisissä vertailuissa. Universiti Teknologi Petronas, University of Malaya ja Sunway University, esimerkiksi, sijoittuvat kansainvälisissä vertailuissa samoille sijoille suomalaisten kärkiyliopistojen kanssa. University of Malayan kansainvälisistä asioista vastaava dekaani totesi tämä johtuvan viimeisen 15 vuoden aikana tehdyistä määrätietoisista taloudellisista satsauksista kärkiyliopistojen laadulliseen kehittämiseen. University of Malayalla on tutkimusyhteistyötä Suomen kanssa erityisesti terveysalan tutkimuksessa. Sunway oli avoimen kiinnostunut kehittämään lisäyhteistyötä olemassaolevien hankkeidensa lisäksi usealla eri sektorilla.

Myös Thaimaassa on useita laadukkaita yliopistoja, joilla on jo yhteistyötä Suomen kanssa. Esimerkiksi Chulalongkornilla ja King Mongkut’s University of Technologylla on käynnissä olevia yhteishankkeita. Lisäksi Thaimaassa vaikuttaa useita suomalaisia koulutusvientitoimijoita. Thaimaan opetusministeriö ilmaisi tapaamisessa halukkuutensa käydä dialogia ammatillisessa koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa. Thaimaan opetusministeriöllä on myös halukkuutta kehittää yhteistyötä STEM-aineiden opetuksessa.

Teksti: Mika Tirronen
Kuva: HCMC University of Medicine and Pharmacy