Artikkelit
23.04.2025
Kiinan kasvava rooli koulutus- ja TKI-sektoreilla näkyy myös EU-maiden toiminnassa
Kiina on nousemassa koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian suurvallaksi. Tarve kasvaneelle ymmärrykselle Kiinan muutoksista tiedostetaan, mutta Kiinan rajoitettu toimintaympäristö ei juuri mahdollista erilaisia innovatiivisia toimintamalleja koulutus- ja tiedesektorin intressien edistämiseen. Varsinkin isommat EU-jäsenmaat ovat voineet paikata tätä puuttuvaa liikkumavaraa kasvattamalla koulutus- ja etenkin TKI-sektorilla toimivien diplomaattien määrää sekä asettamalla asiantuntijoita vastaamaan kapea-alaisesti yksittäisistä, keskeisistä tutkimussektoreista. Suomen toiminta ja henkilöstöresurssit ovat Alankomaita lukuun ottamatta pitkälti linjassa lähimpien vertaismaiden kanssa.
Kiinan toimintaympäristön tilannekuvan sekä sen asettamien haasteiden ja rajoitusten vuoksi EU-maiden koulutus- ja tiedeyhteistyön edistämiseen tähtäävässä toiminnassa on nähtävissä monia samankaltaisuuksia. Kiinan rakettimainen nousu tieteen ja tutkimuksen suurvallaksi on tehnyt sektorista hyvin keskeisen osan suurlähetystöjen toimintaa, jonka vuoksi käytännössä kaikilla hiemankaan isommilla EU-mailla on Kiinassa sektorista vastaavia asiantuntijoita, jotka pääosin eivät ole maansa ulkoministeriön virkakierrossa. Koska Kiinassa koulutus ja tutkimus kytkeytyvät yhä tiukemmin myös puoluevaltion poliittisiin, ideologisiin ja taloudellisiin intresseihin, on tämä johtanut siihen, että kaikkialla koetaan kuitenkin myös tarvetta ja painetta kytkeä sektorin seuranta sisäisesti tiukemmin osaksi suurlähetystöjen muiden sektoreiden toimintaa. Haasteellisessa toimintaympäristössä Suomi toimii läheisessä yhteistyössä useiden verrokkimaiden kanssa.
Päivittäisessä työssä niin koulutus- ja tiede- kuin muillakin sektoreilla toimivien diplomaattien toimintatavat ovat kaikkialla hyvin samanlaisia, mikä johtuu pitkälti Kiinan kulttuurista sekä sen poliittisen toimintaympäristön asettamista haasteista ja rajoituksista. Kiinassa edustustojen toiminta nähdään edelleen varsin suppeasti pelkästään valtiollisten yhteyksien ylläpitäjänä, eikä pyrkimys suoraan yhteistoimintaan tai yhteydenpitoon tutkimusyhteisön tai kansalaisyhteiskunnan suuntaan Kiinassa ole juuri mahdollista, vaan kaikkien eri toimijoiden aina suurlähetystöistä korkeakouluihin ja yksityisen puolen koulutusyrityksiin tulee toimia varsin tiukasti asetettujen raamien puitteissa. Iso osa suurlähetystöjen päivittäisestä toiminnasta onkin tilannekuvasta raportointia sekä korkeakoulujen avittamista ja tukemista paikallisviranomaisten kanssa toimiessa. Niin tapahtumajärjestelyissä kuin korkeakoulu- ym. vierailuissakin suurlähetystöt ja edustustot ovat monilta osin Kiinan viranomaisten armoilla sikäli, että he tarvitsevat Kiinan viranomaisten myötävaikutusta.
Erojakin maiden tavoissa toimia Kiinassa kuitenkin on. Sanonnan mukaisesti ne piirtävät, joilla on liitua - puuttuvaa liikkumavaraa ja mittavan paikallisbyrokratian aiheuttamia hidasteita on etenkin isoissa jäsenmaissa pyritty paikkaamaan kasvattamalla sektorin parissa toimivien henkilöiden määrää. Isommilla EU-jäsenmailla on oma virkamiehensä tai peräti monikossa omat virkamiehensä koulutuksesta perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden kautta valmiiseen teknologiaan ulottuvan jatkumon kaikille eri vaiheille. Monilla TKI-aloilla – esimerkiksi avaruus- ja maatalousalat – on tämän lisäksi monesti erityisvirkamiehiä, jotka tehtävässään toimivat ensisijaisina vastinpareinaan sektorillaan toimivat Kiinan valtion erityisvirastot (esimerkiksi Kiinan kyberavaruushallinto CAC).
Erityisesti tutkimus- ja innovaatiopuolella etenkin isommilla eurooppalaisilla/EU-mailla on suurlähetystön ohella myös Kiinan muissa osissa sijaitsevissa pääkonsulaateissaan töissä sektorin kanssa työskentelevää väkeä. Shanghai lähialueineen on talouden ohella merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja teknologian alueellinen keskittymä. Esimerkiksi Kiinan tekoälyvallankumouksen kehtona pidetään Shanghain naapurissa sijaitsevan Zhejiangin maakunnan pääkaupungin Hangzhoun alueen yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Roolinsa vuoksi Shanghain pääkonsulaateissa toimiikin monesti taloudesta ja kaupasta vastaavien diplomaattien ohella myös TKI-sektorin asiantuntijoita.
Isompien resurssiensa mahdollistamana isoilla eurooppalaisilla mailla on myös mahdollisuuksia osallistua aktiivisemmin esimerkiksi opiskelijahoukutteluun rekrytointimessuilla tai pienempiin, sektorikohtaisiin tiede- ja tutkimusalan tapahtumiin. Näin ollen isompien EU-maiden läsnäolo esimerkiksi China Education Expon kaltaisilla rekrytointimessuilla on selvästi Suomea ja verrokkimaita näkyvämpää, eivätkä Suomi ja lähimmät verrokkimaamme välttämättä saa edes kutsua kaikkiin hyvin spesifeitä sektoreita koskeviin tapahtumiin kuten Kiinan avaruuspäiville.
Henkilöresurssien ohella toisena merkittävänä erona niin yleisesti pienempien EU- kuin myös samanmielisten maiden keskuudessa näyttäytyy se, miten suurlähetystöjen TKI-sektorin toiminnan keskiössä oleva tutkimus on eri maissa paritettu yhteen vaihtelevissa kokoonpanoissa muiden edellä mainitun jatkumon aiheiden kanssa. Joissakin maissa toimitaan kuten Suomessa, yhdistäen koulutus ja tutkimus saman katon alle. Toisaalla tutkimussektorin seuranta ja etujen ajaminen on selvemmin yhdistetty esimerkiksi innovaatioihin ja etenkin teknologiaan. EU-maiden vastinparien joukossa tyypillisin tehtävänimike onkin kēxué yǔ jìshù cānzàn – tiede- ja teknologianeuvos. Aiemmin mainittu yhteistoiminnan tiivistäminen edustustojen eri sektorien välillä näkyy kuitenkin kaikkialla selvästi vähintään niin, että yhteistoimintaa etenkin tiede- ja teknologiasektoreista vastaavien välillä on tiivistetty niissäkin maissa, joissa tehtäviä ei ole yhdistetty saman henkilön portfolioon.
Lisäksi jäsenmaiden toiminnoissa on eroja suurlähetystöjen toimintaa tukevien, mutta niiden toiminnasta enemmän tai vähemmän erillisten valtiollisten tai puolivaltiollisten organisaatioiden toiminnassa. Yleisesti ottaen näiden organisaatioiden toimintaedellytyksiä Kiinassa rajoittaa kuitenkin jossain määrin se, että Kiina katsoo niiden de facto toimivan pitkälti jäsenmaidensa ulkoasiainhallinnon jatkeena, mutta ei myönnä niiden työntekijöille edes sitä vähäistä accessia erilaisiin merkityksellisiin tapaamisiin ja tapahtumiin, joka varsinaisille diplomaateille on mahdollista.
Panostusten osalta jälleen kerran erityisesti isommat EU-jäsenmaat nousevat esiin. Esimerkinomaisesti voitaneen mainita Italian Uni-Italia -yhdistys sekä Saksan DAAD. Lähimmistä Suomen kumppanimaista esiin nousee erityisesti Alankomaat, jonka elinkeino- ja ilmastopolitiikkaministeriön alaisen Netherlands Innovation Network in China -verkoston tehtävänä on edistää tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä Alankomaiden ja Kiinan välillä sekä yliopisto- että yrityssektoreilla. Verkostolla on toimistot Kiinassa kolmessa eri toimipisteessä. Lisäksi ministeriön alaisuudessa toimivat myös Netherlands Business Support Offices, jotka maiden välisen kaupan edistämisen ohella tukevat tarvittaessa omalla maantieteellisellä toimialueellaan myös tiede- ja koulutussektorin asioiden hoitamista. Myös Ruotsin STINT (Stiftelsen för internationalisering av högre utbildning och forskning) on mainitsemisen arvoinen toimija suurlähetystöjen toimintaa tukevista organisaatioista puhuttaessa. Nimensä mukaisesti Ruotsin valtioneuvoston perustaman STINT:in tavoitteena on edistää ruotsalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä.
Teksti ja kuva: Olli Suominen. Kuva: Panostusten osalta etenkin Alankomaiden suurlähetystö näyttäytyy Kiinassa koulutus- ja tiedesektoreilla kokoaan suuremmalta toimijalta.