Artikkelit
10.11.2025
Kiinan vaikutus kasvaa arktisella alueella
Kiinan vaikutus arktisella alueella kasvaa sekä kaupallisesti että tieteellisesti, mikä näkyy uuden arktisen merireitin avaamisena ja lisääntyneinä tutkimusinvestointeina. Kiina toimii arktisessa neuvostossa tarkkailijana ja keskittyy erityisesti ilmastonmuutokseen, meribiologiaan ja geofysiikkaan liittyvään tutkimukseen, jota se toteuttaa pääosin omien instituuttiensa ja jäänmurtajiensa avulla. Vaikka Kiina ei pidä arktista aluetta strategisena painopisteenään, se näkee alueessa merkittäviä taloudellisia ja geopoliittisia mahdollisuuksia, mutta arktisten toimijoiden varauksellisuus saattaa hidastaa sen tavoitteiden toteutumista.
Lokakuussa 2025 ensimmäinen rahtilaiva saapui Englannissa sijaitsevaan Felixstoween uutta Kiinan ja Euroopan välistä arktista merireittiä pitkin. Reitti lyhentää rahtilaivojen matkan noin 20 päivään; Suezin kanaalia kulkeva reitti kestää noin 40 päivää. Reitin operaattori suunnittelee säännöllisten reittien alkavan Kiina-Eurooppa-välillä kesällä 2026. Arktisen alueen perinteisten toimijoiden lisäksi juuri Kiina onkin hiljalleen hivuttanut itseään arktisen alueen toimijaksi osana sen kasvavaa globaalia vaikutusvaltaa.
Kiinan arktinen toiminta nojaa pääosin vuonna 2018 julkaistuun Kiinan arktiseen strategiaan, jossa se esittää ”napapiirin silkkitien” rakentamista. Kiina kutsuu strategiassa itseään lähiarktiseksi tai lähes arktiseksi (”near-Arctic”) valtioksi. Vuonna 2019 Kiinan ja Suomen kumppanuuden toimeenpanosuunnitelmassa nostettiin esille mahdollinen yhteistyö arktisella alueella, erityisesti tutkimuksen ja meriteknologioiden saralla. Tämän jälkeen yhteistyö on kehittynyt suunniteltua hitaammin, ja päivitetyssä, vuodet 2025 – 2029 kattavassa toimeenpanosuunnitelmassa arktista aluetta ei enää mainita. Länsimaiden sijasta Kiina onkin kasvattanut arktista toimijuuttaan pääosin Venäjän kanssa. Kiina toimii arktisessa neuvostossa tarkkailijana, ja sen toiveena on mahdollisimman laaja yhteistyö kaikkien neuvoston toimijoiden kesken. Kiinan osallistumisessa arktiseen neuvostoon korostuu ennen kaikkea tutkimukselliset intressit.
Kiinan arktisen tutkimuksen tärkein toimija on Kiinan polaaritutkimusinstituutti, joka toimii kansallisena arktis- ja antarktistutkimuskeskuksena. Instituutti pääosin koordinoi ja mahdollistaa monipuolista arktista tutkimusta, mutta itse tutkijat tulevat yleensä kiinalaisista yliopistoista. Instituutin tutkimus keskittyy perus- ja soveltavaan tutkimukseen STEM-aloilla. Keskus tutkii erityisesti meribiologiaa, revontulia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Instituutin alla toimii kuusi eri tutkimusasemaa, joista viisi toimii Antarktiksella ja yksi Huippuvuorilla. Tämän lisäksi kiinalaisilla on yksi jaettu tutkimuskeskus Islannissa. Instituutilla on lisäksi useita jäänmurtajia, jotka mahdollistavat tutkimusmatkojen tekemisen. Instituutin alla toimii myös Kiinan ja Pohjoismaiden välinen arktisen tutkimuksen keskus. Keskus järjestää vuosittaisia konferensseja, joihin osallistuu suomalaisiakin tutkijoita.
Kiina on kehittänyt omaa polaaritutkimustaan moneen suuntaan. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana kiinalaiset tutkijat ovat julkaisseet erityisesti geofysikaalisista aiheista, kuten globaalin lämpenemisen vaikutuksista hapen määrään Pohjoisessa jäämeressä ja tekijöistä, jotka johtavat Pohjoisen jäämeren vesien happamoitumiseen. Islannin tutkimusasema on puolestaan erikoistunut revontulien ja avaruus sään tutkimiseen. Yleisesti voidaan sanoa, että kiinalaisten painopiste arktisessa tutkimuksessa on ilmaston muutoksen ja sen vaikutusten ymmärtäminen.
Arktisen lisäksi Kiinalla on ollut myös pitkään tutkimuksellisia intressejä Antarktiksen suuntaan. Kiina on kiinnostunut erityisesti Antarktiksen kalastus- ja kaivosmahdollisuuksista.
Kiina on tehnyt jäänmurtajiensa avustuksella 13 arktista tutkimusmatkaa. Tutkimusmatkat ovat mahdollistaneet sekä siviili- että sotilassektorin tutkimuksen. Tutkimusmatkojen päätarkoitus on ollut ilmastodatan kerääminen, mutta tämän ohella niillä on kerätty monipuolisesti muunlaista dataa muun muassa kuvaamalla merenpohjasta. Lisäksi retkillä on oletettavasti kerätty myös sotilaallista tiedustelutietoa, ja esimerkiksi kokeiltu miehittämättömiä sukellusaluksia. Kiinan arktisessa tutkimuksessa sotilaallinen sekä siviilitutkimus siis osin sekoittuvat. Samalla on huomattava, että tämä siviili- ja sotilasdatan yhteiskerääminen on tyypillistä myös useille muille arktisille toimijoille.
Kiina pyrkii myös vahvemmin mukaan kansainvälisiin arktisen tutkimuksen verkostoihin ja on jo aktiivinen jäsen Arktisessa yliopistossa. Arktisia alueita koskeva kiinalaistutkimus toteutetaan kuitenkin yleensä täysin kiinalaisten tutkimusryhmien voimin, ilman ulkomaalaisia kirjoittajia. Tämän lisäksi suuri osa arktista aluetta koskevista artikkeleista on julkaistu kiinalaisissa journaaleissa. Kiinan tutkimuspanos tematiikka koskien on kasvanut selvästi 2000-luvun aikana. Kun vielä vuosina 2000 – 2009 kiinalaiset tutkimukset vastasivat vain noin kahta prosenttia vertaisarvioiduista Pohjoista jäämerta koskevasta tutkimuksesta, oli vuosina 2020 – 2024 kiinalaisten tutkimusten osuus noussut jo kymmeneen prosenttiin, jättäen edelleen vain Yhdysvallat. Kiinalaiset ovat kirjoittaneet paljon erityisesti Pohjoisen jäämeren keskiosasta ja Gakkelin harjanteesta. Gakkelin harjanne on meren pohjassa oleva vuoristo Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojenrajalla. Alue on tärkeä Kiinan geopoliittisille intresseille, sillä Kiina on kiinnostunut kalastuksesta alueella. Tämän lisäksi Gakkelin harjanteella on vedenalaisia kuumavesilähteitä, jotka saattavat pitää sisällään suuria määriä kriittisiä mineraaleja, joista Kiina on kiinnostunut.
Yleisesti voidaan sanoa, että Kiina on kasvava toimija arktisella alueella. Kiinalaiset tutkijat tekevät yhä suuremman osuuden arktista aluetta koskevasta tutkimuksesta, ja Kiina on tehnyt myös merkittäviä sijoituksia tulevaan tutkimukseen, muun muassa rakentamalla uusia jäänmurtajia. Kiina on investoinut arktiseen tutkimukseen, sillä se näkee kaupallisia ja strategisia mahdollisuuksia arktisella alueella. Tulevia mahdollisuuksia nähdään rahtilaivojen kulkemisessa arktisella merireitillä, sekä pidemmällä tulevaisuudessa mahdollisesti myös arktisesta kalastuksesta sekä merenalaisten mineraalien louhimisesta. Arktinen merireitti mahdollistaa myös kauppareitin, joka vähentää Kiinan riippuvuutta Malakansalmen läpi kulkevista rahtilaivoista. Kiinalla on useita suunnitelmia arktisen suhteen, mutta suunnitelmat ovat kehittyneet hitaasti, sillä etenkin läntiset arktisen alueen maat eivät ole olleet yhtä innokkaita laajentamaan yhteistyötä Kiinan kanssa. On myös huomattava, että Kiina ei itse näe arktista oman turvallisuutensa painopistealueena, ja niinpä sen investoinnit arktisella ovat olleet maltilliset. Joka tapauksessa kasvavana suurvaltana Kiina on selvästi vahvistanut asemaansa arktisessa politiikassa, sen kaupallisessa hyödyntämisessä sekä aluetta koskevassa tutkimuksessa. Kiinan asema arktisella alueella vaikuttaa myös vahvistuvan lähitulevaisuudessa. On kuitenkin mahdollista, että arktiset valtiot alkavat jossain vaiheessa rajoittaa Kiinan vaikutusvaltaa, joka vaikeuttaen merkittävästi Kiinan arktisten tavoitteiden saavuttamista.
Teksti: Leo Valkama/EDUFI harjoittelija/ PEK
Kuvateksti: Kiinan Xuelong (”Lumilohikäärme”) -jäänmurtajan komentosillalla. Kuva: Olli Suominen