Artikkelit

22.10.2024

Kolumbiassa opettajakoulutus nähdään koulutuksen laadun kivijalkana ja ratkaisuja etsitään myös teknologiasta

Brasiliassa ja Latinalaisessa Amerikassa opettajien yhteiskunnallinen arvostus on heikkoa, mutta ammattiliitot ovat vahvoja ja opettajat kokevat oman työnsä tärkeäksi. Niin Brasiliassa kuin Kolumbiassakin pyritään kehittämään opettajien koulutusta erityisesti syrjäseutujen opetuksen laadun parantamiseksi, myös teknologiaratkaisuin. Useiden parhaillaan keskustelussa olevien uudistusten läpimeno ja vaikutukset tullaan näkemään vasta myöhemmin.

Latinalaisessa Amerikassa koulutus on tyypillisesti jakautunut voimakkaasti yksityisen ja julkisen sektorin oppilaitoksiin. Esimerkiksi Brasiliassa ja Kolumbiassa peruskoulutuksen osalta julkinen sektori kouluttaa maiden lasten enemmistön, mutta koulutuksen laadussa on parantamisen varaa ja laatu vaihtelee suuresti myös kaupunkien ja syrjäseutujen välillä. Yksityistä peruskoulutusta taas pidetään pääasiassa erittäin tasokkaana, mutta hyvin kalliina. Koulutuksen laadun erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä alkavat tasoittua toisen asteen teknisessä koulutuksessa, josta molemmissa maissa vastaa yksityisten toimijoiden lisäksi vahvat kansalliset instituutit, Brasiliassa liittovaltion instituutit ja Kolumbiassa kansallinen koulutuspalvelu SENA. Brasiliassa myös julkiset yliopistot ovat tyypillisesti yksityisiä tasokkaampia ja myös Kolumbiassa monet julkiset yliopistot nousevat vertailujen kärkeen yksityisten rinnalle. Myös opettajien koulutustasossa on paikoin suuriakin eroja yksityisen ja julkisen sektorin välillä erityisesti peruskoulutuksessa. Tässä uutiskirjeessä keskitymme erityisesti julkisen sektorin opettajien koulutukseen ja sen julkishallinnolliseen kehittämiseen.

Brasiliassa investoidaan opettajakoulutukseen

Brasilia käyttää noin 5,5% BKT:staan koulutukseen. Brasilian koulutusjärjestelmässä on noin 55 miljoonaa opiskelijaa, joista n. 46,2 miljoonaa opiskelee perus- ja keskiasteen koulutuksessa ja yli 9 miljoonaa korkeakouluissa. Brasilian kouluissa työskentelee n. 2,2 miljoonaa opettajaa. Brasilialainen peruskouluopettaja työskentelee 13% enemmän yhden koulupäivän aikana ja kaksi kertaa suuremmissa luokkahuoneissa kuin OECD-maissa keskimäärin. Lisäksi opettajien palkkataso on OECD:n keskimääräistä palkkatasoa huomattavasti huonompi. 

Brasilian nykyisen opetusministeriön (MEC) päätavoitteena on vahvistaa koulutusjärjestelmää parantamalla infrastruktuuria ja koulutuksen laatua, erityisesti syrjäseuduilla, sekä kehittää opettajankoulutusta ja investoida korkeakoulutukseen. Vuonna 2024 Brasilia julkaisi uuden kansallisen koulutussuunnitelman PNE (Plano Nacional de Educaçao 2024-2034) seuraavalle 10 vuodelle. Hallituksen tavoitteena on parantaa opettajakoulutuksen tarjontaa ja laatua, sekä turvata julkisissa kouluissa työskentelevien opettajien mahdollisuudet jatkokoulutukseen. 

Opettajakoulutuksen vahvistamiseksi opetusministeriö investoi v. 2023 ohjelmaan, jossa avattiin 100 000 ilmaista verkko-opintokurssipaikkaa opettajien kapasiteetin vahvistamiseksi. Kurssien teemat liittyvät koulujen johtamiseen, pelillistämiseen kuulovammaisten inklusiivisessa opetuksessa, digitaaliseen luku- ja kirjoitustaitoon ja digitaalisiin teknologioihin.

Vuonna 2024 Brasilian opetusministeriön alainen korkeakoulutus- ja tutkimusrahoittaja CAPES (Coordination for the Improvement of Higher Education) ilmoitti historiallisista investoinneista opettajankoulutukseen: Julkisen peruskoulutusverkoston opettajien pätevöittämisen jatko-opinto-ohjelma (ProEB) tarjoaa 6 775 uutta paikkaa ammatillisissa maisteri- ja tohtoriohjelmissa, seuraavissa oppiaineissa: matematiikka, fysiikka, kirjallisuus, taiteet, historia, biologia, kemia, filosofia, sosiologia, liikunta, maantiede ja osallistava koulutus. Myös jatkokoulutuksen tarjontaa lisätään julkisessa peruskouluverkostossa työskenteleville opettajille.

Kolumbiassa hallituksen priorisoimien koulutusuudistusten läpimeno epävarmaa

Kolumbia käyttää noin 6,6 % BKT:staan koulutukseen, josta 36 % peruskoulutukseen, 41 % toisen asteen koulutukseen ja 23 % korkea-asteen koulutukseen. Kolumbiassa koulutuksen kehittäminen on tärkeä osa kauden 2022–2026 hallitusohjelmaa. Valtion koulutusbudjetti oli vuonna 2023 lähes 12 % suurempi kuin vuonna 2022. Opetusministeriön päätavoitteena on koulutusjärjestelmän vahvistaminen pääasiassa parantamalla infrastruktuuria ja koulutuksen laatua, erityisesti syrjäisillä alueilla, edistämällä opettajankoulutusta ja investoimalla korkeakoulutukseen. Opettajankoulutusta on pidetty erityisen tärkeänä koulutuksen laadun vahvistamisessa. 

Maa on kokenut 2000-luvun alusta lähtien useita koulutusuudistuksia, jotka ovat muuttaneet merkittävästi opettajan urarakennetta, ammatista palkkoihin. Opettajien akateemisessa pätevyydessä on merkittäviä alueellisia eroja kaikilla koulutustasoilla. Opettajista 34% työskentelee syrjäseuduilla, jossa opettajien koulutustaso on tavallisesti kaupunkeja heikompi. Suurissa kaupungeissa, kuten Bogotassa ja Medellinissä, opettajilla on korkeakoulututkinto ja opettajan pätevyys. Kolumbian hallitus on käynnistänyt toimenpiteitä tämän haasteen ratkaisemiseksi, esimerkiksi uudelleen kouluttamalla opettajia ja lisäämällä teknologiapohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa. Yksi keskustelussa olevista lakiuudistuksista koskee myös opettajakoulutusta tarjoavien julkisten normaalikoulujen statuksen korottamista toiselta asteelta korkeakouluiksi.

Haasteellisista työoloista huolimatta opettajan ammatti houkuttelee edelleen Kolumbiassa ja esimerkiksi pääsykokeisiin hakijoiden määrä onkin suurempi kuin avoimien työpaikkojen määrä. Opettajien palkat ovat tärkeä tekijä ammatin houkuttelevuuden kannalta. Kolumbiassa toisen asteen opettajien palkat nousivat 25 % vuosina 2015–2021. Opettajien palkat ovat silti OECD:n keskitasoa (53 456 USD) alhaisempia, keskimäärin 42 677 USD vuodessa.

Opettajien ammattiliitot vahvoja Latinalaisessa Amerikassa

Latinalaisessa Amerikassa yksi koulutuksen laadun kompastuskivi on opettajien ammatin vähäinen arvostus, vaikka opettajat itse kokevatkin työnsä tärkeäksi. OECD:n mukaan vuonna 2018 Kolumbiassa opettajan ammatti oli ensimmäinen valinta 67 %:lle opettajista ja Brasiliassa 65%:lle opettajista. Molemmissa maissa 95% opettajista toteaa, että opettajan ammatin avulla voi vaikuttaa myönteisesti lasten kehitykseen ja osallistua merkittävällä tavalla yhteiskuntaan. Kolumbiassa 40% opettajista kokee, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa, kun taas Brasiliassa luku on vain 11%. Kolumbiassa 34 % opettajista oli vuonna 2018 vähintään 50-vuotiata ja Brasiliassa 23%. Tämä tarkoittaa sitä, että Kolumbiassa on uusittava kolmannes ja Brasiliassa neljännes opetushenkilöstöstä seuraavan vuosikymmenen aikana. Seuraava OECD:n opettajia koskeva selvitys julkaistaan vuoden 2024 kuluessa, jolloin voidaan todeta ajankohtainen tilanne ja mahdolliset muutokset. 

Opettajien ammattiliitoilla on historiallisesti ollut tärkeä rooli koulutuspolitiikan suunnittelussa Latinalaisessa Amerikassa. Tämä on näkynyt ennen kaikkea ammattiliittojen vaikutuksena työehtosopimusneuvotteluissa ja opettajien poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisenä. Latinalaisen Amerikan koulutusalan ammattiliitot työskentelevät yhdessä vastatakseen alueen yhteisiin haasteisiin, kuten koulutuksen yksityistämiseen ja kaupallistamiseen, ihmisoikeusloukkauksien sekä sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjinnän ehkäisyyn ja alkuperäiskansojen koulutusmahdollisuuksien rajoittamisen vastustamiseen.  Erityisesti 90-luvulta eteenpäin opettajankoulutuksesta on tullut olennainen osa koulutuksen laadun vahvistamista Latinalaisen Amerikan maissa. 

Kolumbian opettajien liitosta (FECODE) on tullut 60 vuotta sen perustamisen jälkeen yksi maan suurimmista ammattiyhdistysjärjestöistä, jossa vaikuttaa tänä päivänä lähes 270 000 opettajaa. Brasiliassa opettajien ammattijärjestö (SINPRO) ja korkeakouluopettajien ammattijärjestö (ANDES) ovat vahvoja ja opettajat ovat järjestäytyneet myös osavaltiotasolla.
Kolumbiassa nähtiin kesäkuussa 2024 kymmenen päivää kestäneitä kansallisia lakkoja koko maassa, jossa FECODE ilmoitti vastustavansa hallituksen uutta koulutusta koskevaa lakiesitystä. FECODEN:n edustajien mukaan lakiesitys heikentää julkisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ja siihen kuuluvaa budjettia, sekä vahvistaa koulutuksen yksityistämistä – vaikka keskusta-vasemmistolaisen hallituksen ilmaisema uudistuksen tavoite oli päinvastainen. Kolumbian hallituksen koulutusuudistukset ovat kohdanneet kongressissa voimakasta konservatiivista vastustusta, joka on jarruttanut uudistusten etenemistä ja pakottanut hallituksen paikoin maltillistamaan niiden sisältöä. 

Sao Paulon osavaltiossa Brasiliassa opettajien ammattijärjestö APOESP vastustaa kuvernöörin ajamaa koulutuksen yksityistämistä ja osavaltion militäärikoulujen kasvavan rahoituksen lisäämistä. Ammattiliitot korostavat myös palkkaukseen ja työsopimuksiin liittyviä epäkohtia sekä osavaltion suunnitelmia yksityistää koulutuksen käytössä olevia tontteja ja kiinteistöjä. 
Brasiliassa useiden liittovaltion yliopistojen ja instituuttien työntekijät olivat lakossa keväällä ja kesällä 2024, vaatien mm. palkkojen ja budjettien mukauttamista, aiempien hallitusten hyväksymien säädösten kumoamista ja työurien tasa-arvoisempaa uudelleenmäärittelyä. Liittovaltion hallitus myöntyi korottamaan liittovaltion yliopistojen ja instituuttien opettajien palkkoja merkittävästi tulevina vuosina sekä lisäbudjettiin vuoden 2024 juoksevien kulujen kattamiseksi. Tämän lisäksi julkaistiin koulutuksen kasvuohjelma (Programa de Aceleraçao do Crecimento, PAC), jossa yhteensä n. 1,7 miljardia euroa myönnetään 2026 vuoteen mennessä liittovaltion yliopistoille ja instituuteille. 

Yhteistyötä Suomen kanssa opettajakoulutuksen saralla

Suomi tunnetaan Latinalaisessa Amerikassa koulutuksen laadusta, mukaan lukien opettajakoulutus. Brasilian Opetusministeriö ja CAPES on ollut kiinnostunut kehittämään opettajakoulutusyhteistyötä Suomen kanssa, mikä voi tulevaisuudessa tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisille korkeakouluille. Monet suomalaiset korkeakoulut ovat jo tehneet yhteistyötä eri osavaltioiden, liittovaltion instituuttien sekä yksityisten korkeakoulujen ja koulujen kanssa opettajien kouluttamiseksi ja opettajakoulutuksen kehittämiseksi. Brasiliassa vuonna 2025 toteutettava toisen asteen koulutuksen reformi voi tarjota myös uusia yhteistyömahdollisuuksia, kun tarkoituksena on erityisesti edistää koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin sekä ehkäistä koulupudokkuutta.

Myös Kolumbiassa on kiinnostusta suomalaiseen opettajakoulutukseen, ja suomalaisilla korkeakouluilla on jo ollutkin opettajakoulutusyhteistyötä erityisesti toisen- ja korkea-asteen teknisen koulutuksen saralla kansallisen SENA-instituutin kanssa. Kolumbiassa myös maan kasvatustieteellisten tiedekuntien yhdistys ASCOFADE on kiinnostunut kehittämään kasvatustieteellistä ja opettajankoulutusyhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa. ASCOFADE:ssa on jäseninä 94 tiedekuntaa, jotka kattavat noin 2/3 maan kasvatustieteellisistä tiedekunnista. 

Kirjoittajat: Eliana Tarnaala, EDUFI:n TFK-harjoittelija ja Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija, Suomen konsulaatti Sao Paulossa

Kuva: TFK-erityisasiantuntija Johanna Kivimäki tapasi syyskuussa 2024 Medellínissä Kolumbian kasvatustieteellisten tiedekuntien yhdistyksen ASCOFADE:n ja sen jäsentiedekuntien seitsemän dekaania. Credits: Johanna Kivimäki

Lähteet:  

•    Brasilian opetusministeriö, 16.5.2024 
 https://www.gov.br/mec/pt-br/assuntos/noticias/2024/maio/governo-propoe-reajuste-de-ate-43-a-professores-federais
•    Brasilian presidentinkanslia, 10.6.2024
https://www.gov.br/planalto/pt-br/acompanhe-o-planalto/noticias/2024/06/em-reuniao-com-reitores-lula-anuncia-r-5-5-bilhoes-do-novo-pac-para-universidades-e-hospitais-universitarios 
•    Education sector report – Colombia (2023), Suomen suurlähetystö Bogota.
ac4c473e-bb6c-55bd-b78e-2fe35e1f8700 (um.fi)
•    Katsaus Brasilian korkeakoulu- ja tutkimusympäristöön (2024), Suomen konsulaatti Sao Paulo. 
•    Latam Gerial. Sindicatos de docentes en Brasil denuncian privatización y militarización de la educación pública https://latamgremial.com/sindicatos-de-docentes-en-brasil-denuncian-privatizacion-y-militarizacion-de-la-educacion-publica/
•    Markkinaselvitys Brasilian koulutusmarkkinoista (2023), Suomen konsulaatti Sao Paulo.
https://finlandabroad.fi/web/bra/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/markkinaselvitys-brasilian-koulutusmarkkinoista/384951
•    OECD (2024), Education at a Glance 2024 (EAG), Country notes: Colombia. 
https://www.oecd.org/en/publications/education-at-a-glance-2024-country-notes_fab77ef0-en/colombia_0eba06c5-en.html
•    OECD (2024), Education at a Glance 2024 (EAG), Country notes: Brazil. 
https://www.oecd.org/en/publications/education-at-a-glance-2024-country-notes_fab77ef0-en/brazil_eea51596-en.html
•    OECD (2023), Education at a Glance 2023 (EAG), Country notes: Colombia. 
https://gpseducation.oecd.org/Content/EAGCountryNotes/EAG2023_CN_COL_pdf.pdf
•    OECD (2023), Education at a Glance 2023 (EAG), Country notes: Brazil.
 https://gpseducation.oecd.org/Content/EAGCountryNotes/EAG2023_CN_BRA_pdf.pdf
•    OECD (2018), Teacher and teaching conditions 2018 (TALIS), Country: Colombia.
https://gpseducation.oecd.org/CountryProfile?primaryCountry=COL&treshold=5&topic=TA
•    OECD (2018), Teacher and teaching conditions 2018 (TALIS), Country: Brazil.
https://gpseducation.oecd.org/CountryProfile?primaryCountry=BRA&treshold=5&topic=TA
•    UNESCO (2005), Education reforms and teachers’ unions: avenues for actions, Vaillant, Denise. 
https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000141028
•    UNESCO (2013), Promoting education quality: the role of teachers’ unions in Latin America, Gindin, Julián; Finger, Leslie. 
https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000225931
•    FECODE HISTORIA.
https://fecode.edu.co/historia/
•    UNIVERSIDAD JORGE TADEO LOZANO: Fecode, una historia de luchas y conquistas.
https://www.utadeo.edu.co/es/articulo/crossmedialab/277626/fecode-una-historia-de-luchas-y-conquistas