Artikkelit

22.02.2024

Kommunistipuolueen kasvava legitimiteettipula ja kasvava nuorisotyöttömyys luovat painetta ympäristöalan lisäkoulutukselle

Kiinan kehitysmalli on pitkään näyttäytynyt olevan ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Talouskasvun hidastuessa kommunistipuolueen täytyy kuitenkin etsiä uusia tapoja pitää yllä legitimiteettiään. Ympäristön hyvinvointi on tekijä, johon kiinnitetään huomiota aiempaa enemmän, jonka vuoksi ympäristökysymykset ovat hiljalleen nousemassa koulutuspolitiikankin agendalle. Lisäpontta kehitykselle antaa Kiinan kasvava nuorisotyöttömyys. Tulevaisuudessa ympäristöalan osaaminen voi näyttäytyä nuorille keinona erottautua työmarkkinoilla.

1970-luvun lopulla alkaneen Kiinan uudistus- ja avautumispolitiikan (gaige kaifang) tuoman ennennäkemättömän talouskasvun vanavedessä Kiinaan syntyi mittavia ympäristöongelmia. Kuvat Kiinan suurkaupunkien harmaasta savusumusta ja kiinanjokidelfiinin kohtalo ovat tulleet vuosien saatossa tutuiksi monille. Vaikka Kiina otti ensimmäiset askeleet ympäristön suojelemiseksi heti uudistusten käynnistyttyä, ei ongelmaan herätty toden teolla vasta kuin pitkälle 2000-luvulla. Kiinan kommunistipuolue on propagoinut länsimaisen kestävän kehityksen käsitteen sijaan kiinalaisen kulttuurin ja poliittisen järjestelmän erityispiirteitä alleviivaavaa ”ekologisen sivilisaation” käsitettä vuodesta 2007. Vuonna 2018 käsite nostettiin peräti osaksi Kiinan perustuslakia. Sittemmin erilaisia muita kestävää kehityksen ja ympäristönsuojelun tematiikkaa koskevia tai liippaavia julistuksia ja ohjelmia on lanseerattu tasaiseen tahtiin. Esimerkiksi helmikuussa 2024 Kiinan valtioneuvosto julkaisi ohjeistuksen koko maan kattavan jätteidenkierrätysjärjestelmän loppuunsaattamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suurimmissa kaupungeissa tavoitteeseen on tarkoituksena päästä jo ensi vuoden loppuun mennessä. 

Vuosituhannen vaihteesta asti tematiikkaa on enenevässä määrin sisällytetty Kiinan koulutusministeriön sekä ekologia- ja ympäristöministeriön (vuoteen 2018 asti ympäristönsuojeluministeriö) toimesta myös osaksi kiinalaista koulutuspolitiikkaa. Kiinassa voidaan tunnistaa pääasiallisesti kaksi ympäristö- tai kestävän kehityksen koulutuksen suuntaa. Ensimmäinen liittyy tietoisuuden lisäämiseen suurelle yleisölle, ja enemmän kuin koulutuksena, sitä voitaneen pitää valistustyönä. Tätä kampanjaa on toteutettu erityisesti tiedotusvälineiden kautta. Toinen malli, formaali koulutus, voidaan jakaa kahteen alakategoriaan. Ammatillisen ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteena on sanansa mukaisesti kouluttaa Kiinan korkeakouluissa alan huippuammattilaisia. Kiinassa on kymmeniä korkeakouluja – mukaan lukien erittäin kovatasoisia – jotka tarjoavat kokonaisia ympäristöalan tutkintoja. Kansallisina suunnannäyttäjinä ovat toimineet mm. Pekingin yliopisto sekä Tongji, Beijing Normal, Tsinghua, Renmin ja Fudan yliopistot. Pääaineohjelmien rinnalla ympäristö- ja kestävän kehityksen tematiikka sisältyy niin päiväkotien, peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen muidenkin pääaineiden opintosuunnitelmiin. 

Ylevät poliittiset julistukset ja ohjelmat eivät kuitenkaan ole siirtyneet täysimittaisesti käytännön tasolle, sillä kestävän kehityksen perusperiaatteet ovat näihin päiviin saakka olleet monilta osin ristiriidassa Kiinan kehitysstrategioiden ja -tavoitteiden kanssa. Kiinan räjähdysmäinen taloudellinen nousukiito on perustunut Kiina rooliin ”maailman tehtaana. Luodulla talouskasvulla kommunistipuolue on ostanut kansalta legitimiteettinsä. Kohonneen elintason symboleiksi tavallisen kansan keskuudessa on noussut kyky ja mahdollisuus kulutuksen kasvamiseen. Esimerkiksi kierrätyskulttuuria on väheksytty tai peräti halveksuttu siinä määrin, että jopa käytettyjen asuntojen myynti on saattanut olla haasteellista. Kasaantuneet ympäristöongelmat eivät ole kääntäneet kurssia, vaikka silloin tällöin pientä liikehdintää ympäristötietoisuuden lisäämiseksi onkin herännyt. Suoranainen vastatarinta on kanavoitunut ennemmin yksittäisten suurten infrastruktuurihankkeiden ja niiden potentiaalisten ympäristövaikutusten vastustamiseksi kuin laaja-alaisen ympäristötietoisuuden nostamiseksi päätöksenteon agendalle. Lisähaasteita ovat aiheuttaneet yhtäältä se, että kestävä kehitys on Kiinassa ymmärretty yleisesti varsin kapea-alaisesti niin, että kyse on lähinnä kierrätyksestä ja jätteidenhuollosta sekä toisaalta Kiinan tiukentuva yhteiskunnallinen tilanne, joka on halvaannuttanut yhteiskunnallista ongelmista ja haasteista käytävää keskustelua. Vaikka todistusaineisto ei kaikilta osin ole täysin kattavaa, on selvää, että kestävän kehityksen ja ympäristötietoisuuden tematiikka ei edellä mainituista syistä johtuen ole läpäissyt laaja-alaisesti kiinalaisen korkeakoulutuksenkaan kenttää. Pääaineopintojen ulkopuolella käsittely on keskittynyt muutamiin oppiaineisiin (esim. maa- ja metsätalousalan opinnot), kun taasen esimerkiksi taloustieteen ja liiketalouden opintojen yhteydessä aihe pääosin sivuutetaan. 

Muutos saattaa kevään tapaan olla kuitenkin jo aivan nurkan takana. Kiinassa suurten yhteiskunnallisten muutosten mahdollisuus riippuu aina Kiinan kommunistipuolueen tavoitteista ja toimista. Tästä näkökulmasta muutoksen tuulet puhaltavat nyt suotuisana. Jos Kiinan kommunistipuolueen legitimiteetin lähteenä toiminut talouskasvu yskii, puolueen täytyy etsiä uusia keinoja pysyäkseen vallassa. Vaikka ennusteet Kiinan yhteiskuntajärjestyksen dramaattisesta muutoksesta ihmisten hyvinvoinnin ja varallisuuden kasvaessa ovatkin osoittautuneet paikkansapitämättömiksi, on arjen hengissä pysymisen haasteen hellittäminen raivannut tilaa maltillisemmille vaatimuksille esimerkiksi ympäristön hyvinvointiin keskittymisestä. Kiinalaisten elämänlaadun parantaminen kestävään kehitykseen ja ympäristöongelmien ratkaisuun entistä voimakkaammin panostamalla saattaa alkaa näyttäytyä enenevässä määrin myös puolueen elinehtona.
Lisäpontta muutokselle antaa Kiinan talouden hidastumisesta seurannut dramaattinen kasvu nuorisotyöttömyydessä. Loppukesästä 2023 Kiinan hallinto jopa lopetti virallisten nuorisotyöttömyystilastojen julkaisemisen ehkäistäkseen vellovia spekulaatioita ja leviävää tappiomielialaa. Virallisesti 16 – 24-vuotiaiden työttömyysaste oli vuoden 2023 joulukuussa 14,9%, mutta todellisista määristä käydään vilkasta keskustelua Kiinan muutettua tilastointitapaa saman vuoden syksyllä. Kriitikoiden mukaan kyseessä saattaa olla tilastotemppu, jolla yritetään peitellä edelleen pahenevaa todellista tilannetta. Erityisesti korkeakoulutettujen on ollut vaikea löytää valmistumisen jälkeen töitä. Nuorisotyöttömyyden kasvu etenkin korkeakoulutettujen keskuudessa voikin merkitä muutoksen tuulia myös ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen koulutuksen kentällä. Keskustelut kiinalaisten vastavalmistuneiden työelämävalmiuksista saanevat uutta virtaa, sillä juuri erilaisten "pehmeiden taitojen" – kuten ympäristöalan osaamisen – puute on pitkään leimannut kiinalaista koulutusjärjestelmää. Kiinalaisten kuluttajien ympäristötietoisuus on kuitenkin kasvussa, ja ymmärrys kestävän kehityksen perusteista saattaa tulevaisuudessa näyttäytyä esimerkiksi liiketalouden opiskelijoille tapana erottautua työnhakijoiden joukosta. 

Myös suomalaiset korkeakoulut ovat olleet edistämässä kiinalaista ympäristöalan koulutusosaamista. Ainakin Savonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat järjestäneet ympäristöalan yhteistutkinto-ohjelmia kiinalaisten korkeakoulujen kanssa. Ympäristöalan pääainekoulutuksen ohella kasvava kiinnostus ja tarve ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten ymmärtämiseen myös osana muiden alojen koulutusta voi tarjota uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille korkeakouluille ja yrityksille. 

Teksti ja kuva: Olli Suominen, TFK-EAT Peking. Kuvassa: Kiinassa ympäristötietoisuuden ja kestävän kehityksen tematiikka on linkitetty vahvasti Kiinan kommunistipuolueen suosimaan sivilisaatioretoriikkaan. Edistysaskeleet ovat täysin riippuvaisia puolueen poliittisista prioriteeteista. Kasvit ja iskulause paistattelevat päivää suzhoulaisessa puistossa.