Artikkelit

28.03.2025

LAK-alueella vesiturva yksi suurimmista kestävän kehityksen haasteista – Ratkaisuja etsitään alueellisten aloitteiden kautta

Enimmäkseen ilmastonmuutoksesta johtuvat veden saatavuuden ongelmat ja sään ääri-ilmiöt aina äärimmäisestä kuivuudesta rankkasateisiin vaikuttavat niin ihmisten elämänlaatuun kuin luonnon monimuotoisuuteen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Haavoittuvammassa asemassa olevat yhteisöt kärsivät vesiturvan haasteista muita enemmän. Alueellisen tutkimusyhteistyön keinoin pyritään luomaan ratkaisuja kasvaviin vesihaasteisiin.

YK perusti Maailman vesipäivän 22. maaliskuuta 1992 Rio de Janeirossa Brasiliassa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa. Tuolloin tavoitteena oli nostaa planeetan vesivaroihin liittyvät olennaiset kysymykset globaalille agendalle. Vaikka veden saatavuus ja vesihuolto ovat parantuneet viime vuosina Latinalaisessa Amerikassa, koetaan vesiturvallisuus alueella suurimmaksi kestävän kehityksen haasteeksi. Tammikuussa 2025 myös Chilen katolinen yliopisto listasi tunnustetussa vuosittaisessa LAK-alueen poliittisten riskien katsauksessaan ilmastonmuutoksen seurauksena veden saatavuuden ja ruokaturvan heikentymisen sekä näiden kytkökset muuttoliikkeisiin ja köyhyyteen seitsemänneksi merkittävimmäksi poliittiseksi riskiksi Latinalaisessa Amerikassa. 

LAK-alueella sijaitsee noin kolmannes maailman vesiresursseista, mukaan lukien ainutlaatuisia hydrologisia järjestelmiä ja maailman suurimpia vesistöalueita sekä yhdistelmä erilaisia ilmastoja, biomeja ja ekosysteemejä. Vesi on ollut tärkeässä roolissa alueen kehityksen ajurina ja köyhyyden vähentämisessä, kun alue on voinut kasvaa maailman suurimmaksi ruoanviejäksi ja vesivoimalla on voitu tuottaa vihreää energiaa. 
LAK-alue kohtaa kuitenkin enenevissä määrin ns. vesistressiä vedenkäytön ylittäessä veden saatavuuden. Tällä hetkellä alueen maista Chile kokee vuosittain äärimmäisen korkeaa vesistressiä eli yli 80 % uusiutuvista vesivaroista käytetään kasteluun, karjanhoitoon, teollisuuteen ja kotitalouksien tarpeisiin. Myös Perun ja Meksikon vesistressi on korkea. Alueidenvälisessä vertailussa Latinalainen Amerikan veden tarpeen odotetaan vuoteen 2050 mennessä kasvavan Afrikan jälkeen toiseksi eniten maailmassa, 43 %. 

LAK-alueen vesistressi johtuu pääasiassa kuivuudesta, mutta myös pohjavesikerron liikakäytöstä, vesien saastumisesta sekä kysynnän hallitsemattomasta kasvusta. Tämä aiheuttaa mm. elintarvikepulaa, veteen liittyviä sairauksia, väestön muuttoliikkeitä ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä. Ratkaisuina tilanteeseen tulisi mm. parantaa vesipalvelujen tehokkuutta, ml. vesihuoltoa, varastointia ja jakelua sekä pyrkiä vaikuttamaan veden kysyntään. 

Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission (ECLAC/CEPAL) mukaan 25 %:lla alueen väestöstä ei ole saatavilla puhdasta juomavettä ja 66 %:lla ei ole saatavilla turvallista saniteettipalvelua. Tämä liittyy erityisesti urbanisaatioon ja kaupunkikehitykseen, kun kaupunkien nopea kasvu, infrastruktuurin puute ja saastuminen aiheuttavat haasteita puhtaan veden saannille ja jätevesien käsittelylle. Veden ja saniteettipalvelujen saatavuus on myös epätasa-arvoista ja haasteita kohdataan eniten maaseudulla, alkuperäiskansojen yhteisöissä ja alhaisemman tulotason kaupunkilähiöissä.

Ilmastonmuutoksen myötä kuivuuden lisäksi myös muut veteen liittyvät ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet alueella, kuten rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyörymät, jotka myös vaikuttavat eniten alhaisen tulotason yhteisöihin. 

Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueelliset yhteistyöaloitteet vesihaasteisiin vastaamiseksi

Kansallisten ratkaisujen lisäksi LAK-alueella on luotu useita alueellisia aloitteita vesihaasteisiin vastaamiseksi, ja jo mainittujen ECLAC:n ja maailmanpankin lisäksi Latinalaisen Amerikan kehityspankit CAF ja IDB ovat aktivoituneet haasteen ympärillä. Alueen vesiturvatilannetta on selvitetty ja alueellisia strategioita on luotu. Tutkimuksen puolella alueellista yhteistyötä on kehitetty mm. UNESCO:n vedolla, mutta myös tutkimusyhteisöstä itsestään lähtien. LAK-alueen ensimmäinen Hydrologian tekninen kurssi käynnistyi vuonna 1969 Brasilian Rio Grande do Sul:n liittovaltion yliopistossa (UFRGS), joka on edelleen alueen johtava yliopisto vesialalla. 

Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankin (IDB) vuonna 2020 julkaisema LAK-alueen vesiturvastrategia esittää yksityiskohtaisen analyysin vesiturvallisuuden tilanteesta alueella ja esittää kattavaa työsuunnitelmaa ja ohjelmien integroimista vesiturvan varmistamiseksi. Suosituksissa tieteellä ja innovaatioilla on vahva rooli kuten myös luontoon perustuvilla ratkaisuilla. 

UNESCO:n LAK-alueen hallitustenvälinen hydrologinen ohjelma on edistänyt vesitutkimusta ja vesihuoltoa sekä näihin liittyvää koulutusta ja kapasiteetinvahvistamista alueella. Ohjelma painottaa vesivarojen hallinnan roolia kestävässä kehityksessä ja vesitutkimuksen roolia ilmasto- ja ympäristöolosuhteiden muutoksien hallinnassa. Ohjelmaan on integroitu myös sosiaalitieteet ja siinä painotetaan vesihaasteiden ratkaisujen monitieteellisyyttä. Ohjelmaan kuuluu yli 15000 tutkijaa alueelta, 37 kansallista komiteaa ja paikallistoimijaa, kuusi UNESCO:n alaista tutkimuskeskusta ja 14 UNESCO:n vesiaiheisiin liittyvää oppituolia. Nämä muodostavat yhdessä UNESCO:n LAK-alueen vesiperheen (UNESCO Water Family).

UNESCO:n piiriin kuuluu myös Alueellinen vesiturvakeskus CERSHI (Centro Regional de Seguridad Hídrica), joka niin ikään keskittyy vesitutkimukseen. CERSHI:n tutkimus keskittyy seuraaviin seitsemään tutkimuslinjaan: Veden laatu ja jäteveden käsittely; Ekohydrologia kestävän kehityksen edistämiseksi; Pohjavesien hoito ja keinotekoinen täydentäminen, sisältäen valtioiden rajat ylittävät pohjavesimuodostelmat; Hydrometeorologisten ilmiöiden riskienhallinta, ennakkovaroitus ja sopeutuminen globaaleihin muutoksiin; Hydroinformatiikka, tukijärjestelmät päätöksentekoon ja teknologian kehittämiseen; Suunnittelu, vesivarojen kokonaisvaltainen hallinta ja diplomatia; sekä Koulutus ja valmiuksien kehittäminen.

LAK-alueen tutkimusyhteisö julkaisi vuonna 2023 myös alueen oman vastauksen globaaliin ”23 ratkaisematonta hydrologian ongelmaa”-aloitteeseen (23 Unsolved Problems in Hydrology, 23 UPH), jossa globaali vesitutkimusyhteisö identifioi vuonna 2019 suurimmat ratkaisemattomat tieteelliset hydrologian ongelmat, jotka edellyttävät tutkimustoimien yhdenmukaistamista. Kysymykset keskittyvät prosessipohjaiseen ymmärrykseen hydrologisesta vaihtelevuudesta ja kausaalisuudesta; ympäristön muutoksen etenemiseen hydrologisen järjestelmän rajapintojen ja tieteenalojen rajojen yli; ihmisten jalanjäljen laajenemiseen ja vuorovaikutukseen luonnon kanssa; ja Vedenkiertoon monimutkaisten vesihuolto-ongelmien yhteydessä. 

Latinalaisen Amerikan 23 UPH LA -aloitteessa on globaaleja kysymyksiä mukautettu Latinalaisen Amerikan erityispiirteet huomioiden. UPH LA -listauksessa seitsemän globaalia kysymystä korvattiin seuraavilla aluespesifeillä ja yleisillä kysymyksillä: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Latinalaisen Amerikan trooppisten ja lauhkean vyöhykkeen sademetsien hydrologiaan?; Miten veden saatavuus muuttuu trooppisilla, rannikko- ja Andien kosteikoilla, ja johtuvatko nämä muutokset ihmisestä vai ilmaston vaihtelusta? Miten Andien hydrometeorologia muuttuu lämpimämmässä ilmastossa? Miten biologiset ja antropogeeniset prosessit voivat vaikuttaa hydrologisen vasteen spatiaalisiin ja ajallisiin malleihin? Miten parantaa hydrologian koulutusta tieteidenvälisenä ja osallistavana käytäntönä? Mikä on sosiohydrologian rooli vesihallinnossa eri mittakaavoilla ja sektoreilla? Miten hyödyntää tietosisältöä innovatiivisissa mittauksissa mallinnusparadigman edistämiseksi?

Nämä vesitutkimuksen kysymyslistaukset on valmisteltu tutkijoita laajalti osallistavasti International Association of Hydrological Sciences (IAHS) –järjestön puitteissa. IAHS:n Latinalaisen Amerikan alueellisen komitean aloitteessa erityisesti Brasilialla on ollut vahva rooli ja se laadittiin 40 alueen eri maista tulevan tutkijan voimin. Alueellinen komitea on sopinut myös alueellisen politiikka-aloitteen laatimisesta.

Ajankohtaisia vesitutkimusaloitteita ja yhteistyömahdollisuuksia

UPH LA-aloitteen seurauksena Taylor ja Francis’ Hydrological Sciences Journal:lla on parhaillaan auki haku artikkelien käsikirjoituksille erityisnumeroon otsikolla: Advances in hydrological science in Latin America. Erityisnumeron tarkoituksena on tarkastella Latinalaisen Amerikan erityisiä hydrologisia piirteitä ja erityisesti alueen kestävän vesihuollon monimutkaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Artikkelien toivotaan tutkivan vesivarojen vuorovaikutusta eri mittakaavoissa, tarjoavan kokonaisvaltaisia ratkaisuja vesiturvallisuuteen ja osallistuvan hydrologisen tiedon yhteisluomiseen.
Artikkelikäsikirjoitusten määräaika on 30.6.2025. 

Yhteisiä rahoitusmahdollisuuksia suomalaisille tutkijoilla voi olla tulossa ainakin Brasilian kanssa mm. 
Water for all – EU-kumppanuusohjelman kautta. Kumppanuuden neljäs haku julkaistaan syyskuussa 2025. Myös mm. Panamassa voi vesitutkimuksen alalla olla kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia vuonna 2022 perustetun Panaman kanavan Vesiympäristön innovaatio, tutkimus- ja teknologiakeskuksen (Centro de Innovación, Investigación y Tecnología Hidroambiental, CITEC) kanssa, joka on osoittanut kiinnostustaan yhteistyöhön Suomen kanssa. Keskus keskittyy Panaman kanava-altaan vesivarojen ja sitä ympäröivän ekosysteemin suojeluun.

Kirjoittaja: Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija, Suomen konsulaatti São Paulossa

Kuva: Espirito Santon osavaltion pohjoisosassa eukalyptus- ja sokeriruokoviljelmät sekä kaivostoiminta on ollut tuhoisaa paikallisille vesistöille ja myös siitä riippuvaiselle paikallisväestölle, josta iso osa on joutunut muuttamaan elinkeinon tuhouduttua työn perässä kaupunkien laitamille prekaareihin olosuhteisiin. Rio Itáunas on kärsinyt kuivuudesta sekä kaivostoiminnan ja maanviljelyn saasteista, mutta paikallisten aloitteiden myötä vesistön tilaa on saatu parannettua. Johanna Kivimäki

Lisätietoja: 
-    Blöschl, G., Bierkens, M. F. P., Chambel, A., Cudennec, C., Destouni, G., Fiori, A., … Zhang, Y. (2019). Twenty-three unsolved problems in hydrology (UPH) – a community perspective. Hydrological Sciences Journal, 64(10), 1141–1158. https://doi.org/10.1080/02626667.2019.1620507
-    CAF: https://www.caf.com/es/actualidad/noticias/seguridad-hidrica-el-tema-que-mas-preocupa-en-america-latina-y-el-caribe/
-    Centro de Innovación, Investigación y Tecnología Hidroambiental, CITEC, Panama: https://citec.org.pa/ 
-    CEPAL: https://www.cepal.org/es/notas/agenda-accion-regional-agua-acceso-universal-al-agua-limpia-al-saneamiento
-    IDB: Agua para el futuro: estrategia de seguridad hídrica para América Latina y el Caribe: https://publications.iadb.org/es/agua-para-el-futuro-estrategia-de-seguridad-hidrica-para-america-latina-y-el-caribe
-    Taylor and Francis’ Special Issue on Advances in hydrological science in Latin America: https://think.taylorandfrancis.com/special_issues/advances-in-hydrological-science-in-latin-america/
-    UNESCO CERSHI: https://www.cershi.org/es/nuestra-labor/lineas-de-investigacion 
-    UNESCO: El Programa Hidrológico Intergubernamental en América Latina y el Caribe (PHI-LAC) https://www.unesco.org/en/ihp?hub=70235 
-    UNESCO Montevideo field office in Water Security: https://www.unesco.org/es/fieldoffice/montevideo/expertise/seguridad-hidrica
-    World Bank. 2022. Water Matters: Resilient, Inclusive and Green Growth through Water Security in Latin America. © World Bank. http://hdl.handle.net/10986/37214. License: CC BY 3.0 IGO.
-    World Resources Institute (WRI): https://www.wri.org/insights/highest-water-stressed-countries