Artikkelit

23.11.2023

Latinalainen Amerikka ottaa harppauksia tekoälykehityksen ja eettisen keskustelun kiihtyessä maailmalla

Latinalaisen Amerikan maat ovat osoittaneet kykynsä ja halunsa kehittää ja soveltaa tekoälyä yhteiskunnan eri aloilla. Alueen osallistuminen kansainväliseen tekoälydialogiin ja -yhteistyöhön on kriittistä paitsi alueellisen kehityksen kannalta, myös tekoälyn eettisyyteen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvän globaalin keskustelun moninaistamiseksi ja syventämiseksi.

Yksityinen sektori vauhdittaa tekoälyn kehitystä

Koronapandemia oli digitalisaation ja tekoälyn näkökulmasta käänteentekevä Latinalaisessa Amerikassa. Yksityinen sektori on maailmanlaajuisesti ollut avainasemassa tekoälyn kehityksessä, ja koronapandemian myötä myös Latinalaiseen Amerikkaan syntyi elinvoimainen teknologian start-up-ympäristö. Sen keskiössä on etenkin vauras São Paulon miljoonakaupunki Brasiliassa, jossa vuonna 2022 oli arviolta 2700 teknologia-alan start-up yritystä. Investoinnit yksityisellä sektorilla kasvoivat huomattavasti pandemian aikana, saavuttaen jopa 15,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021. Etenkin terveys-, maatalous- ja rahoitusala tarjoavat hedelmällistä kasvualustaa tekoälyn investoinneille ja sen erilaisille sovelluksille.

Tekoälyllä yhteiskunnallista toimivuutta

OECD ja Latinalaisen Amerikan kehityspankki CAF julkaisivat vuonna 2022 raportin koskien tekoälykehitystä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella (The Strategic and Responsible Use of Artificial Intelligence in the Public Sector of Latin America and the Caribbean). Raportissa käsitellään Latinalaisten Amerikan maiden kehittämiä tekoälystrategoita ja tekoälyn sovelluksia julkisella sektorilla, sekä maiden pyrkimyksiä luoda vastuullista ja kestävää tekoälyä.

Pandemia sysäsi Latinalaisessa Amerikassa liikkeelle yhteiskunnan laajamittaisen digitalisaation. Tekoälyn kehittyminen on alueella kuitenkin epätasaista. Kaupunkikeskuksiin keskittyy paljon teknologista osaamista ja liiketoimintaa, kun taas kaupunkikeskusten ulkopuolella verkkoyhteydet ja teknologinen osaaminen vaihtelevat suuresti. Valtiot ovat siten keskeisessä roolissa maiden digitaalisten infrastruktuurien vahvistamisessa ja alueellisten eroavaisuuksien tasaamisessa.

Tekoälyn potentiaali tehostaa yhteiskunnan toimivuutta onkin tunnistettu alueella, ja valtiot ovat vauhdilla kehittäneet kansallisia tekoälystrategioita. Meksikolla, Kolumbialla, Brasilialla, Chilellä, Uruguaylla ja Argentiinalla on olemassa olevat tekoälystrategiat, ja Perulla on vastaava strategia kehitteillä. Yhteistä alueen strategioille on talouskasvun tukeminen erilaisten tutkimus- ja kehityskannustimien avulla, elinkeinoelämän ja osaamisen vahvistaminen, kannustaminen vahvaan ja sujuvaan datan hallintaan ja jakamiseen, sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Linjausten haasteena vaikuttaa kuitenkin olevan tekoälyn nopea kehitys ja sen hankalasti ennakoitavat vaikutukset.

Tekoälyn toivotaan tuovan ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten korruption ja rikollisuuden ehkäisemiseen sekä koulutuksen ja turvallisuuden parantamiseen. Esimerkiksi Uruguayn poliisilla on apunaan järjestelmä, joka ennustaa ja kartoittaa mahdollisia rikospaikkoja maan eri osissa ja pyrkii tehostamaan poliisin kykyä kohdistaa resursseja. Kolumbiassa on taas syyttäjän käytössä järjestelmä, joka arvioi yksilöiden rikoksenuusintamahdollisuutta. Brasiliassa tekoälyä on puolestaan hyödynnetty esimerkiksi julkisten hankintojen analysointiin, riskien tunnistamiseen ja tilintarkastajien hälyttämiseen mahdollisissa väärinkäytöksissä. Useat maat ovat myös hyödyntäneet tekoälyjärjestelmiä arvioimaan ja varoittamaan opiskelijoiden mahdollisesta koulupudokkuudesta.

Samalla kun maat pyrkivät vähentämään eriarvoisuutta, myös tekoälyn eettiset kysymykset korostuvat. Maailmanlaajuisesti huolena on, että tekoälyjärjestelmät lisäävät syrjintää ja epäoikeudenmukaisia menettelyitä jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia yhteisöjä ja yksilöitä kohtaan. Toisaalta tekoäly on puhuttanut paljon nimenomaan koulutuksen saralla, kun ChatGPT julkaistiin loppuvuodesta 2022. ChatGPT on suosittu myös mm. brasilialaisten opiskelijoiden keskuudessa, ja haastaa yliopistoja pohtimaan tekoälyn roolia opinnoissa ja sen eettisiä seuraamuksia.

Tekoälyn vastuullinen kehitys vaatii kansainvälistä yhteistyötä

Latinalaisen Amerikan maat ovat tiivistäneet rivejään tekoälyn kehityksessä ja sen alueellisessa sääntelyssä. Latinalaisen Amerikan ja Karibian-alueen talouskomissio (ECLAC) julkaisi lokakuussa 2023 ensimmäisen Latinalaisen Amerikan alueellisen tekoälyindeksin, jonka yhteydessä 24 maata allekirjoitti Santiagon julkilausuman (Declaración de Santiago). Sen tarkoituksena on yhtenäistää tekoälyn kehitystä alueella yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kolumbia otti prosessissa johtajan roolin, ja tulee koordinoimaan Latinalaisen Amerikan alueellista tekoälydialogia.

Digitaalinen yhteistyö Latinalaisen Amerikan kanssa on noussut myös keskeiseksi teemaksi EU:n pyrkimyksissä tiivistää alueiden välisiä suhteita. EU-LAC Digital Alliance, joka perustettiin vuonna 2023, pyrkii vahvistamaan kestävää, yhdenmukaista ja oikeudenmukaista digitaalista siirtymää Latinalaisessa Amerikassa. Ensisijaisesti se tukee digitaalisen infrastruktuurin kehittymistä alueella, joka luo myös pohjaa tekoälyn kehitykselle. Suomi on mukana liittoumassa yhdessä Viron, Ranskan, Italian, Luxemburgin, Portugalin, Romanian, Slovenian ja Espanjan kanssa. Latinalaisen Amerikan osalta dialogin vetovastuussa on niin ikään Kolumbia. Seuraava liittouman kokoontuminen EU-LAC Digital Alliance Days järjestetäänkin Kolumbian Cartagenassa marraskuun 2023 lopulla.

Latinalaisessa Amerikassa järjestetään monia mielenkiintoisia, kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia, joissa tekoälystä keskustellaan alueen kontekstissa. Esimerkiksi São Paulossa marraskuussa 2023 järjestettävän UNESCOn rasisminvastainen konferenssin yhtenä aiheena on tekoäly ja rasismi. Brasíliassa joulukuussa 2023 eri maiden suurlähetystöjen ja julkishallinnon instituutti ENAP:n järjestämään tekoäly ja ihmisoikeudet -tapahtumaan odotetaan suomalaista puhujaa. Lisäksi keväällä 2024 Goiásin osavaltiossa järjestetään kansainvälinen tekoälykonferenssi, johon toivotaan erityisesti myös suomalaisten tutkijoiden ja yritysten osallistumista.

Koulutuksen merkitys korostuu, kun tekoäly muuttaa yhteiskuntaa

Kuten muuallakin maailmassa, myös Latinalaisessa Amerikassa korkeakoulutus ja tutkimus korostuvat, kun korkean teknologian kehittyminen vaatii korkeatasoista tieteellistä ja teknologista osaamista. Vaikka esimerkiksi Brasilian työvoima on teknologisesti hyvin osaavaa, etenkin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista osaajista on pulaa. Näin ollen keskeistä Brasilian vuonna 2021 julkaistulle kansalliselle tekoälystrategialle on korkeakoulujen kurssitarjonnan lisääminen, opiskelijoiden ja tutkijoiden rahoituksen lisääminen ja uusien tutkimuslaitosten perustaminen. Lisäksi tarvetta on sukupuolen ja etnisen moninaisuuden vahvistamiselle teknologian ja tieteen aloilla. Siten Brasilian tekoälystrategiassa painotetaan avoimen, ymmärrettävän ja läpinäkyvän tekoälyn kehittämistä eettisten haasteiden ratkaisemiseksi ja sosiaalisen hyvinvoinnin takaamiseksi.

Brasiliassa tekoälyn tutkimus onkin jo monipuolista ja siihen panostetaan kansallisesti. Vuosina 2021 ja 2023 São Paulon osavaltion tutkimusrahoituslaitos FAPESP yhdessä tiede-, teknologia ja innovaatioministeriön (MCTI) ja Brasilian internetin ohjauskomitean (CGI) kanssa on myöntänyt rahoituksen kymmeneksi vuodeksi kymmenelle uudelle tekoälytutkimuskeskukselle. Tutkimuskeskukset saavat kukin käyttöönsä vuosittain miljoona Brasilian realia (noin 200 000 euroa) tekoälysovellusten tutkimiseen terveyden, maatalouden, teollisuuden, kaupunkikehityksen, uusituvan energian, kyberturvallisuuden ja koulutuksen aloilla.

Toisaalta koulutuksen merkitys korostuu entisestään, kun uudet teknologiat muokkaavat yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Tekoälyn ennustetaan korvaavan globaalisti monia ammatteja, joten väestön koulutustason nostaminen ja poikkitieteellisyyden lisääminen ovat edellytyksiä ihmisten sujuvalle liikkuvuudelle muuttuvilla työmarkkinoilla. Myös yksityisen sektorin merkitys on lisääntynyt osaamisen vahvistamisessa ja Latinalaisessa Amerikassa yritykset kouluttavat itsenäisesti paljon teknologian osaajia tarpeisiinsa. Yksityisen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön merkitys on tunnistettu, ja esimerkiksi Kolumbian, Chilen ja Perun valtiot ovat luoneet yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa tarjotakseen enemmän teollisuuden tarpeita palvelevaa teknologista koulutusta.

Brasiliassa paikallisen elinkeinoelämän keskusliiton alainen SENAI-ammattikoulutusjärjestelmä pyrkii samoin vastaamaan koulutuksellaan suoraan teollisuuden tarpeisiin. Tämän lisäksi elinkeinoelämän ja yliopistojen välillä käydään maassa jatkuvaa dialogia innovaatioyhteistyön edistämiseksi. Hiljattain julkaistussa Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO:n innovaatioindeksissä Brasilia kapusikin sekä Latinalaisen Amerikan kärkeen että maailman 50 parhaan innovaatiotalouden joukkoon, mikä kuvastaa maan innovaatioekosysteemin elinvoimaisuutta.

Latinalainen Amerikka on siis yhä vahvemmin mukana tekoälykehityksessä ja alueen maat osallistuvat aktiivisesti aiheeseen liittyvään globaaliin keskusteluun. Latinalaisen Amerikan yliopistoilla, tutkimuslaitoksilla ja yrityksillä on paljon kiinnostusta yhteistyöhön suomalaisten kumppanien kanssa ja Suomen tekoälyosaaminen kiinnostaa myös alueen tutkimus- ja innovaatiorahoittajia ja sijoittajia.

Teksti: Emilia Heilakka, EDUFI:n TFK-harjoittelija ja Johanna Kivimäki TFK-LAK-erityisasiantuntija, Sao Paulon konsulaatti

Kuva: Latinalaisen Amerikan tekoälystrategiat ja julkisen sektorin muutos. Lähde: OECD analysis of AI strategies.

Lähteet
•    Campos, L.A (20.11.2023) “Onde estão os cientistas negros?” Folha de São Paulo.
•    Estratégia Brasileira de Inteligência Artificial 2021. MCTI.
•    EU Digital Alliance https://international-partnerships.ec.europa.eu/policies/global-gateway/eu-latin-america-and-caribbean-digital-alliance_en#key-facts
•    FAPESP. Centros de Pesquisas Aplicadas em Inteligência Artificial. https://bv.fapesp.br/linha-do-tempo/2408/centros-de-pesquisas-aplicadas-em-inteligencia-artificial/
•    Goiás vai sediar evento internacional de inteligência artificial em 2024
https://www.aredacao.com.br/noticias/198262/goias-vai-sediar-evento-internacional-de-inteligencia-artificial-em-2024

•    GII 2023 at a glance https://wipo.int/edocs/pubdocs/en/wipo-pub-2000-2023-section1-en-gii-2023-at-a-glance-global-innovation-index-2023.pdf 
•    Keller, L. (13.06.2023). “Devemos temer o uso da Inteligência Artificial na educação?” 
https://www.ufsm.br/2023/06/13/uso-da-inteligencia-artificial-na-educacao. UFSM.
•    Mancilla-Caceres, J.F., Estrada-Villalta, S. The Ethical Considerations of AI in Latin America. DISO 1, 16 (2022). https://doi.org/10.1007/s44206-022-00018-y
•    Ministério anuncia mais quatro Centros de Pesquisa em Inteligência Artificial. (9/2023). MCTI. https://www.gov.br/mcti/pt-br/acompanhe-o-mcti/noticias/2023/09/ministerio-anuncia-mais-quatro-centros-de-pesquisa-em-inteligencia-artificial
•    N/A (2022). “Seizing the opportunity: the future of AI in Latin America” https://impact.economist.com/perspectives/sites/default/files/seizing-the-opportunity-the-future-of-ai-in-latin-america.pdf. Economist Impact.
•    OECD/CAF (22.03.2022), The Strategic and Responsible Use of Artificial Intelligence in the Public Sector of Latin America and the Caribbean, OECD Public Governance Reviews, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/1f334543-en
•    Os desafios do uso da inteligência artificial no Brasil. Embrapii. https://embrapii.org.br/desafios-uso-inteligencia-artificial-brasil/ 
•    Okolo, C. (1.11.2023). “AI In the Global South: Opportunities and challenges towards more inclusive governance.” https://www.brookings.edu/articles/ai-in-the-global-south-opportunities-and-challenges-towards-more-inclusive-governance/. Brookings.
•    United Nations. (04.08.2023). The First Latin American Artificial Intelligence Index Will Be Presented at ECLAC. https://www.cepal.org/en/news/first-latin-american-artificial-intelligence-index-will-be-presented-eclac