Artikkelit

01.09.2025

Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla yliopistojen autonomian suojelemisen traditio turvaa akateemista vapautta

Vaikka Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maat ovat poikkeuksellisen vahvasti edustettuina globaalin akateemisen vapauden indeksin kärkimaiden joukossa, akateemisen vapauden viimeaikainen heikentyminen huolestuttaa myös alueella. Latinalaisen Amerikan ja Karibian (LAK) alueen maat ovat poikkeuksellisen vahvasti edustettuina globaalin akateemisen vapauden indeksin (Academic Freedom Index, 2025) top 10%-maiden joukossa. Kahdeksan 19:sta kärkimaasta on LAK-alueelta, ml. järjestyksessä Jamaica, Chile, Honduras, Uruguay, Costa Rica, Barbados, Dominikaaninen tasavalta ja Panama. Myös Brasilia paransi asemiaan nousten top 30-40%-maiden joukkoon.

Akateemisen vapauden viimeaikainen heikentyminen huolestuttaa kuitenkin myös LAK-alueella. Suurimmassa osassa alueen maita kokemus akateemisesta vapaudesta on pysynyt melko tasaisena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilanne on indeksin mukaan kuitenkin heikentynyt merkittävästi joissain alueen perinteisesti vahvan akateemisen vapauden maissa, kuten Meksikossa ja Argentiinassa, mutta myös esimerkiksi Boliviassa ja El Salvadorissa. Nicaraguan tilanne on heikentynyt entisestään ja maa sijoittui vuoden 2025 raportissa indeksin pohjimmaiseksi. 

Latinalaisesta Amerikasta alkaneen kolmannen demokratia-aallon seurauksena 1980- ja 1990-luvuilla akateeminen vapaus vahvistui huomattavasti niin alueella kuin globaalistikin. Tätä ennen useissa Latinalaisen Amerikan maissa sotilasdiktatuurit puuttuivat yliopistojen toimintaan, tukahduttivat kriittisen ajattelun ja marginalisoivat akateemisia yhteisöjä, jotka kyseenalaistivat virallisia narratiiveja. Myös opiskelijaliikkeitä tukahdutettiin väkivalloin. LAK-alueella akateemisen vapauden uhkiin liittyy edelleen historiallisia jännitteitä, jotka johtuvat poliittisesta epävakaudesta ja talouskriiseistä.

Vuonna 2021 Amerikan maiden ihmisoikeuskomissio (IACHR) julkaisi Amerikan maiden akateemista vapautta ja yliopistojen autonomiaa koskevien periaatteiden julistuksen (Declaration of Inter-American Principles on Academic Freedom and University Autonomy) vastauksena huoleen koskien eri Amerikan maissa esiin tulleita ilmoituksia opiskelijaryhmiin ja opiskelijakuntiin kohdistuvasta sorrosta, sekä akateemisiin instituutioihin kohdistuvasta häirinnästä, hyökkäyksistä ja budjettileikkauksista sekä muista akateemisten yhteisöjen jäseniin kohdistuvista mielivaltaisista tai syrjivistä kostotoimista.

UNESCO:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansainvälisen korkeakouluinstituutin (UNESCO-IESALC) toimittamassa akateemisen vapauden riskeihin ja uhkiin paneutuvassa julkaisussa (2024) korostetaan akateemista vapautta yhteiskuntien demokratian sekä älyllisen, sosiaalisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen peruspilarina. Akateemisen vapauden uhkien nähdään liittyvän pääasiassa byrokratian, politiikan ja markkinoiden logiikkaan.

Epävakaat työolot, vastuiden ja työmäärän lisääntyminen ja kasvava hallinnollinen taakka heikentävät tutkijoiden mahdollisuuksia käyttää täysimääräisesti akateemista vapauttaan. Valtion ja markkinoiden vahvempi puuttuminen tutkimukseen ja tutkimusohjelmien aiheiden ja prioriteettien määrittelyyn byrokratisoi ja kaupallistaa tiedontuotantoa sekä lisää työn sääntely- ja valvontajärjestelmiä ja siten akateemisen työn kontrollointia. Lisäksi tutkijoiden moninaiset ja monimutkaiset sosiaaliset ja poliittiset sitoumukset ja suhteet valtarakenteisiin niin paikallisella kuin institutionaalisella ja globaalilla tasolla vaarantavat heidän vapauttaan. Näiden lisäksi paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla määriteltyjen tutkimuksen temaattisten prioriteettien nähdään rajoittavan akateemista vapautta.

Latinalaisessa Amerikassa akateeminen vapaus perustuu yliopistojen autonomiaan eli vapauden haltija on yliopistoinstituutio professorikunnan sijaan. Alueen yliopistojen autonomia kehittyi 1900-luvulla vahvaksi suojaksi usein autoritaaristen hallitusten tunkeutumista vastaan, ja oletuksena on, että vapaat yliopistot edistävät sisäisesti akateemisen vapauden ympäristöä. Akateemista vapautta ei kaikissa Latinalaisen Amerikan maiden perustuslaeissa ole mainittu, mutta yliopistojen autonomia on turvattu perustuslailla kaikissa maissa paitsi Kuubassa ja Chilessä. 

Chile, joka sijoittui 7:nneksi vuoden 2025 globaalissa akateemisen vapauden vertailussa ja joka on sijoittunut 10%:n kärkeen jo useamman vuoden, onkin kiinnostava poikkeus alueella. Chilen julkisten yliopistojen autonomia ja akateeminen vapaus on turvattu laissa. Maan korkeakoulujärjestelmä on kuitenkin pitkälti yksityinen ja markkinaehtoinen ohjaus on vallitsevaa. Yksityistä valtaa tasapainottamassa myös korkeakoulutuksen sääntely valtion taholta on maassa laajempaa ja intensiivisempää kuin muissa alueen maissa. Tästä huolimatta akateeminen vapaus koetaan vahvaksi.

Keskustelussa LAK-alueen akateemisesta vapaudesta on huomionarvoista, että eri julkaisuissa keskitytään pitkälti uhkiin ja haasteisiin siinä missä usean alueen maan vahva akateeminen vapaus jätetään huomioimatta ja analysoimatta. Akateemisen vapauden indeksin hyvät sijoitukset eivät myöskään ole saaneet osakseen medianäkyvyyttä maissa. Tämä johtunee pitkälti siitä, että alueella keskitytään ennen kaikkea yliopistojen autonomiaan, eikä niinkään sen yhdeksi osa-alueeksi laskettavaan akateemiseen vapauteen.

Kirjoittaja: Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija, Suomen konsulaatti São Paulossa

Kuva: Kuvakaappaus Academic Freedom Index -raportista vuodelta 2025: Top 10% -maat, keltaisella Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat. 

Lisätietoja: 
•    Academic Freedom Index. (2025.) https://academic-freedom-index.net/research/Academic_Freedom_Index_Update_2025.pdf 
•    Bernasconi A. (2025.) Latin America: Weak academic freedom within strong university autonomy. Global Constitutionalism 14: 96–117, doi:10.1017/S204538172400011X 
•    IACHR. (2021.) Declaration of Inter-American Principles on Academic Freedom and University Autonomy https://www.oas.org/en/iachr/jsForm/?File=/en/iachr/media_center/preleases/2021/331.asp
•    UNESCO/IEASALC. (2024.) Contribución de las universidades a los sistemas nacionales de investigación en América Latina y el Caribe. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000392046
•    UNESCO/IEASALC. (2024.) Educación Superior y Sociedad. “La libertad académica. Riesgos y amenazas”. Vol. 36 Núm. 2 (July-December). https://ess.iesalc.unesco.org/index.php/ess3/issue/view/53