Artikkelit

30.08.2024

Latinalaisessa Amerikassa korkeakoulujen työelämäyhteydet ovat yhä vahvemmin kansallisilla agendoilla

Latinalaisessa Amerikassa viimeistään toisiaan seuraavat talouskriisit ovat herättäneet maanosan tarpeeseen kehittää väestön osaamista vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Lyhytkestoinen tekninen korkeakoulutus nähdään yhtenä avainkeinona työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen alueella. Korkeakoulujen työelämäyhteydet ovat alueella keskimäärin melko heikkoja, mutta tilanne vaihtelee suuresti niin maittain kuin korkeakoulusta toiseen.

Latinalaisessa Amerikassa 2010-luvun talouskriisi ja viimeistään COVID-19-pandemian aiheuttama voimakas työllisyyden ja tuottavuuden lasku herätti maanosan tarpeeseen kehittää väestön osaamista vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Maailmanpankki näkee lyhytkestoisen teknisen korkeakoulutuksen yhtenä avainkeinona työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen alueella. Lyhytkestoisten teknisten korkeakoulututkintojen tarjoajilla nähdään myös olevan kykyä reagoida nopeasti työmarkkinoiden tarpeisiin, niillä on joustava suhde yksityiseen sektoriin ja ne usein myös tukevat opiskelijoitaan työnhaussa.

Koulutusjärjestelmiä tarve joustavoittaa vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita

Latinalaisen Amerikan korkeakoulujärjestelmä ei kuitenkaan täysin onnistu vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Alueen yliopistoissa perinteisen alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 5-6 vuotta, verrattuna 2-3-vuotiseen tekniseen korkeakoulutukseen. Teknisen uran opiskelijoiden osuus korkeakouluissa on Latinalaisessa Amerikassa kuitenkin vain 9 %, eli selvästi alhaisempi kuin muualla maailmassa (esim. Euroopassa 18 %, Pohjois-Amerikassa 30 % ja Eteläisessä Afrikassa 21 %), ja teknisten opinto-ohjelmien laatu vaihtelee suuresti. Teknisen korkeakoulutuksen lisääminen ja laadun parantaminen alueella edellyttäisi maailmanpankin mukaan poliittisia toimia, ml. tiedonlevitystä koskien kaikkien ohjelmien tuloksia, kustannuksia ja hyötyjä; opiskelijoiden ja ohjelmatyyppien välisten rahoituserojen korjaamista; ohjelmien vastuullistamista opiskelijoiden tuloksista; sekä tutkintojen täydentävyyden edistämistä ja urapolkujen joustavoittamista. 
Ongelmaan on havahduttu alueen maissa ja koulutusjärjestelmiä pyritään uudistamaan aina toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Esimerkiksi Kolumbiassa ollaan kiinnostuttu kehittämään korkeakoulutuksen duaalimallia Saksan tyyliin ja Argentiinassa halutaan kehittää provinssitasolla toisen asteen koulutuksen, työelämän ja korkeakoulujen välistä nivellystä paikallisen tuottavuuden parantamiseksi. Brasiliassa liittovaltion hallituksen johdolla valjastetaan myös koulutusta uuden teollistamisen tarpeisiin: Vuonna 2025 alkaen toteutetaan toisen asteen koulutuksen uudistus, tehdään mittavia investointeja mm. tekoälykapasiteetin vahvistamiseksi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa ja luodataan uutta kansallista tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategiaa korostaen tarvetta myös yliopistobyrokratian purkutalkoisiin. 

Korkeakoulujen omat työllistämisen edistämistoimet tarkastelun alla

Samaan aikaan myös korkeakouluilta itseltään edellytetään lisää toimia työllistymisen edistämiseksi. Latinalaisamerikkalaisen yliopistoverkosto UDUAL:n selvityksen mukaan verkoston 230 jäsenyliopistosta 30 %:lla ei ollut mitään institutionaalisia rakenteita (esim. työllistymistä edistävä toimisto, nettisivu tai verkkoalusta) tai toimintoja (esim. työllistymistä koskevat julkaisut, tapahtumat, messut, kurssit ja työpajat) opiskelijoiden ja valmistuneiden työllisyyden edistämiseksi. Jäsenyliopistoista 43 %:lla oli vähäisesti ja vain 22 %:lla oli runsaasti työllisyyttä edistäviä rakenteita ja toimia.
Toisaalta esimerkiksi Brasiliassa yksityiset korkeakoulut ovat jo pidempään kehittäneet työelämäyhteyksiään, mutta niiden mukaan korkeakoulujen säätelyä olisi tarve joustavoittaa: Kunkin korkeakoulun tulisi voida opetuksessaan keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja niillä pitäisi olla mahdollisuus tarjota joustavammin lyhyempiä koulutuksia vastaamaan työvoiman tarpeeseen erityisesti aloilla, jossa pula osaavista työntekijöistä on suuri. Toisaalta nähdään, että yksityisten korkeakoulujen tulisi myös ottaa yritykset mukaan korkeakouluneuvostoon sekä hyödyntää paremmin jo olemassa olevia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintojaan, joissa opiskelijat kehittävät projekteja paikallisyhteisöissä ja samalla työelämätaitojaan. 

Alueellisena pioneerina yliopistojen yritysyhteistyön saralla on toiminut esimerkiksi Latinalaisen Amerikan Yliopisto-Yritysverkosto ALCUE, johon kuuluu 25 korkeakoulua 12 alueen maasta ja joka on jo vuodesta 2013 lähtien edistänyt yliopistojen ja yritysten välisiä suhteita innovaatioiden ja maiden sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi. ALCUE-verkoston kansainvälinen vuosikonferenssi järjestetään tänä vuonna San Josessa Costa Ricassa 25.-27. syyskuuta 2024. 

Korkeakoulujen työelämäyhteydet ovat Latinalaisessa Amerikassa siis keskimäärin vielä melko heikkoja, mutta tilanne vaihtelee suuresti niin maittain kuin korkeakoulusta toiseen. Julkisten korkeakoulujen osalta suhdetta yksityiseen sektoriin hankaloittaa myös pelko autonomian ja yliopistodemokratian murtumisesta sekä yliopistojen raskas byrokratia. Samaan aikaan tarve korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön edistämiseen nousee yhä vahvemmin kansallisille agendoille. 

Johanna Kivimäki, Sao Paulo.

Kuva: Rio de Janeiron liittovaltion yliopiston (UFRJ) teknologiapuistossa sijaitseva ”Inovateca” tarjoaa monikäyttötilan innovaatioyhteistyön edistämiseksi. Johanna Kivimäki. 

Lähteet:

•    Garrido Noguera, Celso & García Pérez de Lema, Domingo. (2018). “Introducción”. Políticas y acciones de las universidades para promover el empleo de sus egresados. Estudio de casos en Iberoamérica. FAEDPYME - RedUE ALCUE. https://www.redue-alcue.org/website/empleabilidadegresados.php
•    La Red Universidad-Empresa ALCUE: https://www.redue-alcue.org/
•    Maailmanpankki. (2021). Las carreras técnicas pueden dar impulso al empleo y la recuperación económica de América Latina y el Caribe. https://www.bancomundial.org/es/news/press-release/2021/09/28/short-cycle-programs-latin-america
•    Niskier, Celso, Director president of the Brazilian Association of Higher Education Maintainers (ABMES). (29.4.2024). “Educação superior e mercado de trabalho: uma aliança cada vez mais necessária”. https://abmes.org.br/blog/detalhe/18787/educacao-superior-e-mercado-de-trabalho-uma-alianca-cada-vez-mais-necessaria
•    Brasilian tekoälysuunnitelma. (2024). ”IA para o bem de todos”. https://www.gov.br/mcti/pt-br/acompanhe-o-mcti/noticias/2024/07/plano-brasileiro-de-ia-tera-supercomputador-e-investimento-de-r-23-bilhoes-em-quatro-anos/ia_para_o_bem_de_todos.pdf/view