Artikkelit

25.04.2024

Los Angeles: Mietteitä Suomi-USA korkeakouluyhteistyöstä opiskelijaliikkuvuuden kantilta

Opiskelijoiden liikkuvuus on palannut Yhdysvalloissa pandemiaa edeltävälle tasolle. Suomessakin opiskelijavaihto on elpynyt – ei tosin enää aivan samalle tasolle kuin aiemmin. Korona-pandemia avasi myös erilaisia etä- ja hybridiliikkumisen vaihtoehtoja, jotka näyttävät tulleen jäädäkseen. Kansainvälinen liikkuvuus ja sen eri muodot ovat siis olleet viime vuosina murroksessa. Yhä useampi Yhdysvaltojen korkeakoulu kertoo nyt myös vähentävänsä perinteisiä vaihto-ohjelmia ja keskittyvänsä räätälöityihin ”vaihto-elämyksiin”. Opiskelijaliikkuvuuden muodot ja tulevaisuuden tuulet ovatkin olleet viime kuukausina paljon keskustelujen alla täällä länsi-rannikolla.

Opiskelijaliikkuvuus murroksessa

Yhdysvaltojen arvostetut yliopistot ja lukuisat muut oppilaitokset houkuttelevat vuosittain valtavan määrän ulkomaalaisia opiskelijoita USA:han ja lukuvuonna 2022-23 kansainvälisten opiskelijoiden määrä ylitti jo miljoonan. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä onkin edelleen kasvusuunnassa ja luvultaan suurin koko maailmassa. Opiskelijaliikkuvuus on aina ollut myös yksi tärkeä korkeakoulu-yhteistyön muoto Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvallat on ollut myös suomalaisille yksi suosituimmista kansainvälisen liikkuvuuden kohteista ja se näkyy varsinkin tutkijaliikkuvuudessa. Opiskelijoiden halukkuus lähteä vaihtoon on sen sijaan hienoisesti hiipunut vuosien myötä. Kaiken kaikkiaan pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna liikkuvuus Suomesta Yhdysvaltoihin on n. 75% covidia edeltävästä tasosta (v. 2019 vs. v. 2022; Vipunen.fi), lyhyempiä vierailujaksoja tarkasteltaessa liikkuvuus Suomesta USA:han on vain n. puolet aiemmasta. Pelkästään korona-aika ei selitä tätä notkahdusta, sillä tasaista laskua on tapahtunut jo ennen pandemiaa. USA:sta Suomeen tapahtuva liikkuvuus on taas palannut n. 95%:iin siitä mitä se oli ennen pandemia-aikaa (v. 2019 vs. v. 2022) kun taas lyhyitä vierailujaksoja katsottaessa määrä on vain reilu 20% siitä mitä se oli ennen koronaa.
 
Opiskelijaliikkuvuus Yhdysvalloista muihin maihin on yleisesti ottaen jo palautunut täysin koronaa edeltävään aikaan. Keskustelut Länsi-Yhdysvaltojen korkeakoulujen kanssa ovat kuitenkin tuoneet esiin muutoksen liikkuvuuden kohdemaissa: Näiden vuoropuhelujen mukaan Keski- ja Pohjois-Euroopan kohteet eivät näytä houkuttavan yhdysvaltalaisia opiskelijoita enää samalla tavalla kuin aiempina vuosina ja uusina suosikkikohteina sen sijaan nähdään Aasian maat ja läntinen Etelä-Eurooppa. Tämä näkyy myös Suomen tilastoissa, sillä pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltaessa on Yhdysvalloista Suomeen suuntautunut liikkuvuus ollut laskusuunnassa (v. 2016-2022, Vipunen).

Perinteisistä opiskelijavaihtosopimuksista räätälöityihin malleihin

Yhdysvaltalaisten vaihto-opiskelijoiden kohdemaissa tapahtuneen muutoksen lisäksi opiskelijavaihtoon liittyvät mallit näyttävät olevan murroksessa. Perinteiset opiskelijavaihtosopimukset, joissa yliopistojen kesken sovitaan vaihdosta ”päittäin” ilman erillistä lukukausimaksua ovat olleet jo tovin laskussa. Vaikka näitä perinteisiä vaihto-ohjelmia on kaikilla kampuksilla, on selkeästi näkyvillä trendi erilaisten räätälöityjen vaihto-ohjelmien suosimisesta ja kolmansien partnereiden käyttämisestä vaihto-ohjelmien järjestämisessä. Monen USA:laisen yliopiston kv-vastaavan mielestä perinteisistä vaihto-ohjelmista on aika jo jättänyt. Ohjelmat, jossa sama määrä opiskelijoita vaihtaa opinahjoaan lukukaudeksi tai koko akateemiseksi vuodeksi, koetaan hyvin työläinä ja toimimattomina. Sopivia opiskelijoita on hyvin vaikea löytää, vaihto-ohjelmat kuormittavat pieniä kv-toimistoja huomattavan paljon ja suurin osa olemassa olevista sopimuksista on epäaktiivisia. Uusia, perinteisiä vaihto-sopimuksia ei siis myöskään haluta monessa paikassa tästä syystä enää solmia. Opiskelijat ovat myös tulleet paljon vaativammiksi ”asiakkaiksi” ja kampusten palveluiden tulisi olla huippuluokka. Keskivertoyliopistolla voi olla vaikeuksia kilpailla monien USA:n yliopistojen kampusalueiden kanssa, joissa myös vapaa-ajan vietto on tarkoin harkittu ja kampukset muistuttavat monessa paikassa jo enemmän lomakeskuksia. 

 Vaikka perinteiset vaihto-ohjelmat ovat monen yliopiston silmissä vaikeita, vaihtojaksoista ei kumminkaan haluta luopua, niiden muoto on vaan pikkuhiljaa muuttunut enemmän käyttäjiään palveleviksi. Monet yliopistot kertoivat suosivansa partneriyliopistojen kanssa yksilöityjä vaihto-ohjelmia tai ulkopuolisia partnereita opiskelijavaihdon järjestämisessä. Usein pohjana hyvälle vaihto-yhteistyölle toimii tiivis tutkimusyhteistyö ja siihen liittyvät yhteiset intressit. Valmiin muotin mukaisia vaihto-ohjelmia ei haluta enää soveltaa kaikkien kanssa. Erilaiset, yksisuuntaiset Study Abroad-ohjelmat, joissa yliopisto maksaa ulkomaiselle oppilaitokselle oppilaansa koulutusjaksosta, ovat myös hyvin suosittuja ja näistä on tullut kyselyjä myös Suomen suuntaan. Myös lukuisat etävaihto- tai hybridi-ohjelmat, joissa on sekä etä- että lähijakso, ovat tulleet koronan-jälkeen jäädäkseen. Käytännönläheiset, yhteiskuntaa-osallistavat kansainväliset vaihto-ohjelmat ja projektit tulivat lisäksi esiin useissa keskusteluissa. 
Vaikka keskusteluissa korostui tarve päästä eroon perinteisestä opiskelijavaihtomallista, monet pienemmät yliopistot näitä vielä edelleen käyttävät. USA:laiset yliopistot solmivat tiettävästi tällä hetkellä myös runsaasti näitä kahdensuuntaisia vaihtosopimuksia mm. Intian kanssa. Intialaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi paikallisiin yliopistoihin on lisäksi huipussaan. 

Kalifornian julkisten yliopistojen vaihto-ohjelmat

Kaliforniassa löytyy valtava määrä korkeakouluja ja siihen mahtuu myös lukuisia korkeatasoisia julkisia yliopistoja. California State Universityn (CSU:n) yliopistot ja the University of Californian (UC:n) yliopistot ovat houkuttava vaihtokohde myös suomalaisille, ei pelkästään miellyttävän ilmaston, vaan myös laajan koulutustarjonnan ja innovatiivisen ympäristön takia.  CSU-ketjulla löytyy kampuksia kaiken kaikkiaan 23 ja UC-kampuksia on 10 eri puolilla Kaliforniaa, joten valinnan varaa riittää.  

University of California:lla on olemassa sekä yksittäisten kampusten että koko yliopisto-ketjun kattavia vaihto-ohjelmia. Koko UC-yliopiston kattava, yhteinen vaihto-ohjelma, UCEAP, University of California Education Abroad Program, tarjoaa erilaisia vaihtomahdollisuuksia yli 40 eri maahan, lähes 170:n vaihto-ohjelman ja lukuisten kansainvälisten yliopistopartnerien kautta. Listoilta löytyy sekä perinteisiä vaihto-ohjelmia että räätälöityjä Study Abroad-ohjelmia. Suomi loistaa tässä ohjelmassa valitettavasti poissaolollaan, kun taas kaikki muut Pohjoismaat ovat tässä partnereina edustettuina. Yksittäisillä UC-kampuksilla on kuitenkin joitain vaihtosopimuksia Suomalaisten yliopistojen kanssa. UCEAP-ohjelman tiimoilta on ollut keskusteluja ohjelman johtajan kanssa ja myös lupauksia ottaa 1-2 suomalaista partneria listoille. Toivotaan, että tämä lupaus jossain vaiheessa toteutuu.  

California State University on Yhdysvaltojen suurin ja monimuotoisin nelivuotinen korkeakouluketju ja siinä mielessä tarjoaa paljon myös opiskelijavaihtoja ajatellen. CSU:llakin on yksittäisten kampusten omia opiskelijavaihtosopimuksia sekä kaikki CSU-kampukset kattava ohjelma, CSUIP, California State University International Program. Maailmanlaajuisesti CSUIP:lla on yhteensä 18 partnerimaata ja kustakin maasta löytyy tyypillisesti useita kumppaniyliopistoja. Euroopasta kumppaneita on lähinnä Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaista Tanska sekä Ruotsi löytyvät listoilta. Suomea ei näy myöskään tällä koko CSU-ketjun kattavalla partnerilistalla. Yksittäisten CSU-kampusten kanssa on kuitenkin joitain vaihtosopimuksia myös suomalaisten yliopistojen kanssa. Monet näistä sopimuksista ovat kuitenkin olleet epäaktiivisia korona-ajoista lähtien. Yhteistyötä Kalifornian yliopistojen kanssa olisi toivottavaa tiivistää, mutta kilpailu uusista sopimuksista on kovaa.

Kuinka lisätä Suomi-USA yhteistyötä opiskelijavaihdoissa? 

Vaikka Suomi on ollut täällä Yhdysvalloissa hiljattain hyvinkin paljon esillä ja viime vuoden puolella NATO-prosessi sai selkeästi USA:laiset opiskelijat kiinnostumaan Suomesta, tulisi Suomen tunnettavuutta koulutuksen ja opiskelijavaihtojen saralla edelleen lisätä.  Keskustelut paikallisten yliopistojen global affairs-henkilöstön kanssa eivät mitenkään selkeästi tuo esille Suomen kiinnostavuutta, ehkä jopa päinvastoin. Monissa todetaan uusien suosikkimaiden sijaitsevan Aasiassa. Suomen kiinnostavuus opiskelijavaihtojen partnerimaana tulee kumminkin esille keskusteluissa, joissa puhutaan tietyistä ajankohtaisista tieteenaloista ja niihin liittyvistä, mahdollisista ammatillista pätevyyttä lisäävistä vaihto-ohjelmista. Erilaiset räätälöidyt, hyvään tutkimusyhteistyöhön perustuvat vaihto-ohjelmat siis kiinnostavat. 

Tässä on selkeästi vielä työtä siis tehtävänä. Helppo tapa kiinnostuksen lisäämiseksi olisi järjestää Yhdysvaltoihin suunnattu ”Study in Finland”-webinaari. Sellaiseen olisi paikallisten korkeakoulujen mukaan myös kiinnostusta.  Lisäksi suomalaisten korkeakoulujen pitäisi pystyä markkinoimaan omaa osaamistaan paremmin. Suomessa on paljon erityistä osaamista koulutus- ja tutkimuspuolella ja englanninkielisiä koulutusohjelmia on kiitettävä määrä. Yhdysvaltalaisista opiskelijoista puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että heitä tuntuu kiinnostavan kaikista eniten lyhyet, räätälöidyt vaihtojaksot, ”Exchange-experiences”.
Olisi myös hyvä muistaa, että Yhdysvalloissa on valtava määrä korkeatasoisia opinahjoja ja kumppanin ei välttämättä tarvitse olla tunnetuimmasta päästä. Kumppanuusvaihtoehtoja voisi olla hyvä laajentaa myös sellaisiin hyvätasoisiin yliopistoihin, joita ei aiemmin ole mietitty. Huippuyliopistot eivät juurikaan pysty laajentamaan enää kumppanuusverkostojaan.

Vaihtoja ei tietysti myöskään voi lisätä ilman kiinnostuneita opiskelijoita. Suomalaisten opiskelijoiden halukkuus ja mahdollisuudet lähteä kansainväliseen vaihtoon tulisi saada uuteen nousuun tai kansainvälisyysosaaminen heikentyy. Opiskelijavaihto tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon laajentaa eri kulttuurien välistä ymmärtämystä, tiedonvaihtoa ja verkostoitumista tulevaisuuden työelämää varten ja siihen tulisi myös nyt panostaa.

Sari Tojkander, TFK-erityisasiantuntija Los Angeles

Kuva: University of Denverin kaunista kampusaluetta - Yhdysvaltalaiset yliopistot panostavat valtavasti viihtyisiin kampusalueisiin ja niiden palveluihin. Opiskelijoista on tullut tämän myötä yhä vaativampia ”asiakkaita” ja myös mahdollisilta opiskelijavaihtokohteilta on alettu vaatia enemmän. Kuva huhtikuulta 2024. Sari Tojkander

Lähteet:
•    Kyselyaineisto, Californian, Coloradon, Utahin, Washingtonin, Oregonin yliopistoista 
•    Vipunen.fi
•    https://www.studiesabroad.com/
•    https://uceap.universityofcalifornia.edu/
•    https://csuip.calstate.edu/
•    https://studyabroad.state.gov/