Artikkelit

28.03.2025

Maailman johtavaa vesiosaamista Singaporessa

Rinnakkaisilla vesistrategioilla turvataan huoltovarmuutta

Kaksi kolmasosaa Singaporen maapinta-alan vedestä johdetaan 17 valuma-alueen (reservoir) säiliöön. Kaupungissa on kaksi erillistä järjestelmää sadevedelle ja käytetylle vedelle. Sadeveden keräysjärjestelmä koostuu viemärien, kanaalien ja jokien verkostosta, joka johtaa sadeveden säiliöihin ennen kuin se käsitellään juomavedeksi. Käytetty vesi kerätään maanalaisessa viemäriverkostossa, joka johtaa vedenpuhdistuslaitokseen. Singapore on yksi harvoista maista, joka kerää kaupunkien hulevettä juomakelpoiseen käyttöön laajassa mittakaavassa.

Toinen keino ylläpitää vesivarantoa on veden tuonti. Singaporella on vesisopimus Malesian kanssa, joka mahdollistaa 250 miljoonan gallonan veden ottamisen päivittäin Johor-joesta. Vastavuoroisesti Singaporen on annettava Johorin alueelle käsiteltyä vettä 2 % tuotetusta vedestä. Vuoden 1962 vesisopimus päättyy vuonna 2061.

NEWater on korkealaatuista kierrätettyä vettä, joka tuotetaan käsitellystä jätevedestä ja se on olennainen osa Singaporen vesikestävyysstrategiaa. NEWater on läpäissyt yli 150 000 tieteellistä testiä ja täyttää Maailman terveysjärjestön vaatimukset. Prosessi sisältää mikrosuodatuksen, käänteisosmoosin ja ultraviolettidesinfektion. NEWateria käytetään pääasiassa teollisuus- ja ilmastointijärjestelmissä. Suurimmat NEWaterin käyttäjät ovat puolijohteiden valmistuslaitokset.

Suolanpoisto on myös keino varmistaa veden saatavuus. Singaporessa on viisi suolanpoistolaitosta, jotka poistavat merivedestä suolat ja mineraalit, tuottaen puhdasta juomavettä. Tämä prosessi vaatii paljon energiaa, mutta Singaporessa tutkitaan jatkuvasti keinoja vähentää 
energiankulutusta. Vuoteen 2060 mennessä NEWater ja suolanpoistettu vesi tulevat kattamaan
jopa 85 % Singaporen vesitarpeesta.

Singapore satsaa vesitutkimukseen ja teknologiaan

Singapore vastaa maan vesitarpeisiin sijoittamalla tutkimukseen ja teknologiaan veden käsittelyä, kierrätystä ja toimitusta varten. PUB tukee vesiaiheisia tutkimus- ja kehityshankkeita paikallisesti ja kansainvälisesti. Vuodesta 2002 alkaen vesialan tutkimusta on rahoitettu yli 800 miljoonalla Singaporen dollarilla. Rahoitus koostuu PUB:n ja muiden hallituksen alaisten toimijoiden, Singaporen National Research Foundationin (NRF) sekä yhteistyökumppaneiden rahoituksesta. PUB:n tutkimus- ja kehitystyö keskittyy yhdeksään osa-alueeseen: vesistöjen hallinta, vedenkäsittely, suolanpoisto ja uudelleenkäyttö, käytetyn veden käsittely, veden laatu ja turvallisuus, verkoston hallinta (vesi ja käytetty vesi), teolliset vesiratkaisut, digitalisointi, ja rannikon suojelu ja ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja hillitseminen.

Näiden osa-alueiden tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu kolmella tasolla: perus- ja soveltava tutkimus, pilottitutkimukset ja pilottilaitokset. Näin kehitetyt konseptit voidaan testata todellisissa kenttäolosuhteissa ja ottaa käyttöön. PUB ylläpitää läheisiä yhteyksiä vesiyhtiöiden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa edistääkseen vesiteknologian kehitystä ja yhteistyötä.

Johtavilla korkeakouluilla on merkittävä rooli vesitutkimuksessa ja vesiteknologioiden kehittämisessä. Nanyang Environment & Water Research Institute (NEWRI) ja NUS Environmental Research Institute (NERI) keskittyvät vahvan perustutkimuksen ohella käytännön haasteisiin kuten veden talteenottoon ja käsittelyyn, suolanpoistoon sekä energian ja resurssien käytön tehostamiseen.

Koulutuksella osallistetaan yhteisöjä puhtaustalkoisiin

Singapore kohtaa useita haasteita, erityisesti tekoaltaiden luomisessa, sillä kaikki suuret joen suistot on jo padottu. Pienet purot ja ojat ovat liian pieniä padottaviksi, ja ennalta-arvaamattomat sademallit tuovat haasteita. Sadeveden puhtaana pitäminen on myös vaikeaa, koska suuri osa kaupunkikehityksestä on vedenkeruualueiden läheisyydessä tai niiden sisällä. Saasteet voivat valua viemärijärjestelmän kautta tekoaltaisiin, heikentäen vedenlaatua.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt voivat myös johtaa äkkitulviin. Singaporella on laaja viemäröintijärjestelmä, mutta voimakkaat sateet voivat ylittää sen kapasiteetin ja aiheuttaa paikallisia tulvia. PUB parantaa viemäröintijärjestelmää ja toteuttaa viivytystoimenpiteitä, kuten viivytystankkeja ja sadepuutarhoja, vähentääkseen tulvariskejä. Vaikka tulvariskien vähentäminen on tärkeää, kaikkien äärimmäisten sateiden käsitteleminen ei ole mahdollista ilman huomattavia kustannuksia ja lisää maa-alaa.

Veden puhtauden säilyttämisessä kaikkien on osallistuttava. Ihmisten tulee olla roskaamatta, rakennusyritysten varmistettava, että maa-aines ei huuhtoudu viemäreihin, ja tehtaiden varmistettava, että jätekemikaaleja ei päästetä viemäreihin. PUB:n säännökset teollisuuden toimijoille varmistavat jätteiden asianmukaisen hävittämisen. Singaporella on vesiosaamista, koska maa on kouluttanut yhteisöään vesitilanteesta, haasteista ja ratkaisuista.

Mitä muut voivat oppia Singaporelta?

Singaporen menestys osoittaa, kuinka strateginen suunnittelu, teknologia ja julkinen koulutus voivat varmistaa vesiturvallisuuden jopa vesipulasta kärsivillä alueilla. PUB uskoo, että veden arvostaminen tekee ihmisistä sen vartijoita. Vesiliikunta, kuten melonta, kajakointi ja kalastus, on suosittua nuorten keskuudessa, ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää.

Hydrologi ja Pacific Institute -instituutin perustaja Peter Gleickin mukaan muut maat voivat ottaa oppia Singaporelta. Oppeja ovat esimerkiksi veden oikea hinnoittelu, jäteveden kerääminen ja käsittely uudelleenkäyttöä varten, aggressiivisemmat säästö- tehokkuustoimet, sekä uudet vedenhankintavaihtoehdot, kuten suolanpoisto, silloin kun se voidaan toteuttaa taloudellisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Sen sijaan Gleick näkee, että maailmassa moni maa siirtyy kohti uusia kalliita ja vahingollisia pintavesivarastoja, vähentää tehokkuusohjelmia, ei opettele kasvattamaan ruokaa vähemmällä vedellä ja jättää huomiotta vanhan infrastruktuurin aiheuttamat vuodot ja jätteet.

Teksti: Mika Tirronen, TFK-erityisasiantuntija Suomen edustustossa Singaporessa

Kuva: Singaporessa sataa keskimäärin joka toinen päivä, ja vuotuinen sademäärä on keksimäärin 2166 mm. Sadevesi on Singaporen vesihuollolle merkittävä resurssi. Parhaillaan Singaporessa on meneillään usean päivän rankkasadejakso. Mika Tirronen