Artikkelit

18.12.2024

Move La América! - Latinalaisessa Amerikassa aktiivista kansainvälistymistä liikkuvuuden lisäämiseksi

Latinalaisessa Amerikassa korkeakoulut pyrkivät aktiivisesti kansainvälistymään kehittämällä kumppanuuksia ja myös englanninkielistä opetustarjontaansa. Vaikka kansainväliset opiskelijavirrat ovatkin kasvaneet tasaisesti LAK-alueella, on se edelleen maailman vähiten liikkuvin alue. Alueen maiden väliset erot liikkuvuudessa ovat kuitenkin suuria. Myös iso osa latinalaisamerikkalaisten opiskelijoiden liikkuvuudesta tapahtuu alueen maiden välillä. Suosituimpien opiskelun kohdemaiden valikoima viittaakin kielen ja kulttuurishistoriallisten yhteyksien, mutta myös kohdemaan tarjoamien yhteistyö- ja apurahamahdollisuuksien merkitykseen kohdemaata valitessa.

Kansainvälistymisen merkitys on noussut Latinalaisen Amerikan yliopistojen agendalla viimeisen vuosikymmenen aikana. Alueen yliopistot ovat pyrkineet edistämään kansainvälisiä kumppanuuksia, opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälistä liikkuvuutta sekä tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälistymistä mm. kehittämällä englanninkielistä opetustarjontaansa. 

Kansainvälistymistä on pyritty edistämään myös alueellisen yhteistyön kautta. Vuonna 2022, 23 maata allekirjoittivat UNESCO:n uuden alueellisen yleissopimuksen opintojen, tutkintojen ja todistusten tunnustamiseksi LAK-alueella (New Regional Convention for the Recognition of Studies, Diplomas and Degrees in Latin America and the Caribbean). Sopimuksen on ratifioinut joulukuuhun 2024 mennessä kuitenkin vain viisi alueen maata, ml. Uruguay, Peru, Ecuador, Grenada ja Kuuba.  Sopimuksen tarkoituksena on edistää alueellista korkeakouluyhteistyötä ja -vaihtoa sekä täydentää UNESCO:n globaalia sopimusta vuodelta 2023. Alueen isot korkeakoulumaat, kuten Brasilia, Chile ja Meksiko eivät ole vielä allekirjoittaneet kumpaakaan sopimusta.  

Katsaus Latinalaisen Amerikan liikkuvuustilastoihin

Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kansainväliset opiskelijavirrat ovat kasvaneet tasaisesti molempiin suuntiin viime vuosina. Kansainvälisessä vertailussa LAK-alue on kuitenkin edelleen maailman vähiten liikkuvin alue. UNESCO:n liikkuvuustilastojen mukaan, vuonna 2022 vain 1,45 % alueen opiskelijoista opiskeli ulkomailla (maailmanlaajuinen keskiarvo 2,7 %). Alueen sisällä on kuitenkin suuriakin eroja maiden kesken ja esimerkiksi kolumbialaisten opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus (2,5%) on lähellä maailmanlaajuista keskiarvoa ja myös Chileläiset suorittavat opintoja ulkomailla alueen keskiarvoa enemmän (1,6%).  

Korkeakoulupintoja ulkomailla suorittavien LAK-alueen opiskelijoiden määrä oli vuonna 2022 n. 450 000, joista n. 40% opiskeli toisessa Latinalaisen Amerikan maassa, 30% Euroopassa ja 20% Pohjois-Amerikassa. Kaikista Suomeen tulevista kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista noin 2% ja koko Eurooppaan tulevista alle 10 % tulee LAK-alueelta. Alueelle suuntautuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrä oli n. 360 000, joista puolet oli alueen sisäistä liikkuvuutta ja Euroopasta tuli vain n. 4 %.

Latinalaisen Amerikan opiskelijat suuntaavat Euroopassa selkeästi eniten Espanjaan, Portugaliin ja Italiaan, mutta jonkin verran myös Ranskaan ja Saksaan, mikä viittaa kielen ja kulttuurishistoriallisten yhteyksien sekä kohdemaan tarjoamien opinto- ja apurahamahdollisuuksien merkitykseen kohdemaata valitessa. Esimerkiksi Portugalissa opiskelevista kansainvälisistä opiskelijoista yli 30 % tulee Brasiliasta ja Espanjassa opiskelevista 9 % Kolumbiasta. Vuosina 2022-2024 Latinalaisen Amerikan alueelta Suomeen haki opiskelijoita eniten Brasiliasta, Meksikosta ja Kolumbiasta, vuosittain noin 200 kustakin. Sekä Meksikosta että Brasiliasta hyväksyttyjen opiskelijoiden lukumäärä on vuosittain n. 50 ja Kolumbiasta n. 30. Latinalaisen Amerikan opiskelijamäärät Euroopassa ovat kuitenkin mahdollisesti jonkun verran tilastoja suuremmat, koska monilla alueen kansalaisilla, ja erityisesti brasilialaisilla, on Euroopan kaksoiskansalaisuus, jolloin Latinalaisen Amerikan kansalaisuus ei näy tilastoissa. 

Brasilian korkeakoulusektori on Latinalaisen Amerikan suurin ja maailman viidenneksi suurin. Brasilia onkin suuren opiskelijamääränsä vuoksi merkittävä myös opiskelijaliikkuvuuden kannalta, vaikka brasilialaiset opiskelevatkin ulkomailla LAK-alueen keskiarvoa vähemmän (0,9 % maan opiskelijoista). Vuonna 2022, ulkomailla korkeakoulututkintoa suorittavia brasilialaisia opiskelijoita oli lähes 90 000, joista suurin osa suuntautui Argentiinaan (n. 30 %), Portugaliin (n. 20 %) ja Yhdysvaltoihin (n. 15 %). Euroopassa brasilialaisia opiskelijoita oli Portugalin jälkeen eniten Saksassa ja Ranskassa. 

Vuonna 2022, ulkomailla korkeakouluopintoja suorittavia suomalaisia opiskelijoita oli lähes 10 000. Suosituimmat kohdemaat suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa ovat yhä Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka. Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuu vain noin 3% suomalaisista korkeakouluopiskelijoista.  Suosituimpia kohteita alueella ovat edelleen Chile, Meksiko ja Brasilia. 

Kansainvälistymisen ja liikkuvuuden rahoitus 

Suomalaisille korkeakouluilla on yli 200 yhteistyösopimusta Latinalaisen Amerikan korkeakoulujen kanssa ja yhteistyön määrä on kasvussa. Opetushallituksen Team Finland Knowledge -ohjelman rahoitus on merkittävästi monipuolistanut ja lisännyt yhteistyötä, mukaan lukien henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuutta, alueen korkeakoulujen kanssa. Vuodesta 2022 lähtien ohjelmasta on rahoitettu yhteensä 29 hanketta, joissa on mukana lukuisia korkeakouluja Suomesta (13 koordinoivaa korkeakoulua + kumppanit) ja yhdeksästä Latinalaisen Amerikan maasta. 

Myös eurooppalaisen liikkuvuusrahoituksen määrä LAK-kumppanuuksiin on ollut kasvussa: LAK-alueen ja suomalaisten korkeakoulujen välillä on vuosina 2022-2024 rahoitettu myös yhteensä 30  Erasmus +-globaaliliikkuvuushanketta, joita on eniten Brasilian (7) ja Chilen (5) kanssa, mutta kumppanimaiden ja –instituutioiden kirjo alueelta on laaja. Latinalaisen Amerikan opiskelijat ovat hyödyntäneet myös OPH:n myöntämää tohtoriopiskelijoiden EDUFI-apurahaa. 

Brasiliassa kansallisen korkeakoulutusrahoittajan (CAPES) Prlnt (Institutional Program for Internationalization) -ohjelman tavoitteena on ollut viime vuosina edistää korkeakouluopintojen kansainvälistymistä sekä kansainvälisten akateemisten kumppanuuksien kehittämistä ja koordinointia. Maan korkeakoulujen institutionaalisen kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä pyrittäneen tulevaisuudessa tasoittamaan maan sisäisiä alueidenvälisiä eroja tukien erityisesti niitä yliopistoja, jotka eivät vielä ole riittävästi edistyneet kansainvälistymisessään. Kansalliset aloitteet keskittyvät maantieteellisesti erityisesti Globaalin Etelän yhteistyön kehittämiseen, fokuksena Latinalainen Amerikka ja Afrikka. 
Brasilian korkeakoulujen kansainvälistymisessä korostetaan nykyään erityisesti kotikansainvälistymistä sekä lyhytaikaista opiskelija- ja tutkijavaihtoa sekä yhteistutkintoja. CAPES, kansallinen tiede- ja teknologianeuvosto (CNPq) sekä osavaltioiden tutkimus- ja innovaatiorahoittajat (FAP-järjestelmä) tarjoavat rahoitusta opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainväliselle liikkuvuudelle molempiin suuntiin. Monet rahoittajat rahoittavat myös opiskelijoiden tutkimusharjoitteluja kansainvälisesti tunnustetuissa tutkimuslaboratorioissa ja -ryhmissä aina kanditasolta lähtien. Kokonaisten tutkintojen suorittamista ulkomailla ei rahoiteta julkisella rahalla, paitsi tarkkaan rajatuilla strategisesti tärkeillä aloilla, kuten myös Suomelle tärkeä opettajankoulutus. 

Toisaalta esim. CAPES tarjoaa apurahoja erityisesti muualta Latinalaisesta Amerikasta tuleville maisteri- ja tohtoriopiskelijoille vuonna 2024 julkaistun Move La America -ohjelman kautta sekä laajemmin Globaalin Etelän tohtoriopiskelijoille PEC-PG-ohjelman kautta. Myös Brasilialaisten yliopistojen kansainvälisen yhteistyön -yhdistys (GCUB) tarjoaa apurahoja kansainvälisten opiskelijoiden maisteri- ja tohtoriopintoihin maassa.

Molemminpuolisen tunnettuuden lisäämistä, kumppanuuksia ja kielitaitoa liikkuvuuden edistämiseksi

Suomi on edelleen melko tuntematon kansainvälisten korkeakouluopintojen kohdemaa Latinalaisen Amerikan opiskelijoille. Tunnettuuden lisääminen edellyttää aktiivista maakuvatyötä ja opiskelijahoukuttelutyötä, mukaan lukien yhteistyötä tunnettujen ja luotettavien koulutusagenttien kanssa. Laadukas korkeakoulutus, suuri englanninkielisten ohjelmien tarjonta sekä työn ja opintojen yhteensovittamisen mahdollisuus ovat teemoja, joita on syytä nostaa esiin opiskelijoiden kiinnostuksen herättämiseksi Suomea kohtaan. Latinalaisamerikkalaisille opiskelijoille myös opintojen kustannukset ja rahoitusmahdollisuudet niiden kattamiseksi ovat yksi tärkeimmistä opiskelupaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä. 

Samaan aikaan Latinalaisen Amerikan korkeakoulujen englanninkielisen opetustarjonnan ja korkeakoulujen välisten kumppanuuksien lisääntyminen sekä toisaalta suomalaisten opiskelijoiden monipuolistuva kielitaito lisännee tulevaisuudessa suomalaisten opiskelijoiden kiinnostusta ja liikkuvuutta Latinalaisen Amerikan alueelle, joka nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa näyttäytyy pääosin myös melko turvallisena kohteena ja kumppanina. 

Jos uudet korkeakoulukumppanuudet Brasiliassa kiinnostavat, erinomainen foorumi uusien suhteiden luomiselle on Latinalaisen Amerikan suurin korkeakoulujen kansainvälistymistapahtuma FAUBAI-konferenssi, joka järjestetään seuraavan kerran 28-30.4.2025 pääkaupunki Brasíliassa. TFK-eat Johannan ja kolmen suomalaisen korkeakoulun sessioehdotus on hyväksytty konferenssiin aiheella Better together for a better world – Finnish higher education and science for global sustainable development. Tarkoituksena on keskustella korkeakoulujen kansainvälisestä yhteistyöstä kestävän kehityksen edistämiseksi niin politiikan kuin toiminnankin tasolla, esitellen konkreettisia aloitteita ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeita LAK-maiden kanssa. Sessioon mahtuu vielä mukaan muutama korkeakoulu! Konferenssin yhteyteen on mahdollista kehittää myös muuta yhteistä vierailu- ja tapaamisohjelmaa. Jos tämä kiinnostaa, otahan yhteyttä Johannaan: johanna.kivimaki@gov.fi. 

Kirjoittajat: Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija ja Eliana Tarnaala, EDUFI:n TFK-korkeakouluharjoittelija, Suomen São Paulon konsulaatti

KUVA: Johanna Kivimäki, CAPES:n presidentti Denise Pires de Carvalho kertoi Brasilian liittovaltion yliopistojen rehtoreille Brasilian tulevista kansainvälistymislinjauksista FAUBAI-konferenssin yhteydessä järjestetyssä rehtorien seminaarissa. 

LÄHTEET: 

•    Brazilian Student Market Study Report, 2023. Consulate of Finland and Finnish National Agency for Education, Débora Sales Almeida de Oliveira & Diego Valverde.
•    CAPES. Prlnt – Institutional Program for Internationalization. https://www.gov.br/capes/en/access-to-information/actions-and-programs/scholarships-and-students/institutional-programs-abroad/print-institutional-program-for-internationalization
•    CAPES. (22.3.2024.) Move La América abre inscrição para 800 bolsas. https://www.gov.br/capes/pt-br/assuntos/noticias/move-la-america-abre-inscricao-para-800-bolsas
•    CAPES. (15.8.2024.) CAPES destaca relações com o Sul Global e o Move La América https://www.gov.br/capes/pt-br/assuntos/noticias/capes-destaca-relacoes-com-o-sul-global-e-o-move-la-america
•    CAPES. (11.11.2023.) Post Graduate Student / Covenant Program (PEC-PG).
•     https://www.gov.br/capes/en/access-to-information/actions-and-programs/scholarships-and-students/international-cooperation-programs/multinational/post-graduate-student-covenant-program-pec-pg 
•    FAUBAI 2024 Conference. https://faubai.org.br/conf/2024/ 
•    GCUB. International Mobility Program – GCUB-Mob. https://www.gcub.org.br/bsp/about-the-program-sobre-el-programa/ 
•    EU. Learning mobility statistics. Data extracted in September 2024. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Learning_mobility_statistics
•    OPH. International mobility periods by continent 2018-2020-2022. 
•    THE Latin America University Rankings (2024). https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2024/latin-america-university-rankings
•    UNESCO (26.7.2024.) First meeting of UNESCO’s New Regional Convention launches recognition of higher education in Latin America and the Caribbean | UNESCO. https://www.unesco.org/en/articles/first-meeting-unescos-new-regional-convention-launches-recognition-higher-education-latin-america
•    UNESCO. (2019.) The New Regional Convention for the Recognition of Studies, Degrees and Diplomas in Latin America and the Caribbean. 
•    UNESCO. Outbound internationally mobile students by host region. https://data.uis.unesco.org/index.aspx?queryid=3807