Artikkelit

25.04.2024

Peking: Ammattiin pätevöityneiden osaajien pula Kiinassa tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille ammattikorkeakouluille

Kiinan muuttuva elinkeino- ja väestörakenne asettaa haasteita Kiinan kehitystavoitteille. Ammattiin pätevöityneistä osaajista on Kiinassa huutava pula, sillä vuosikymmeniä kehityssuunnitelmissa on painotettu yliopistoja, eikä ammatillinen pätevyys ole nauttinut suurta yhteiskunnallista arvostusta. Uusien realiteettien edessä suomalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä herättää kuitenkin suurta kiinnostusta. Ammattikorkeakoulujen vahvuutena ovat oikeus korkeakoulututkintojen tarjoamiseen, niiden läheinen koulutusyhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa sekä osaaminen ja kokemus nk. siirrettävissä olevissa taidoissa.

Kiinalaisten yliopisto-opiskelijoiden määrä ovat kasvaneet vuosikymmeniä tasaisesti, mutta viime vuosina heidän työnsaantimahdollisuutensa ovat kääntyneet laskusuuntaiseksi. Virallisen nuorisotyöttömyysasteen ylitettyä viime vuonna 20%, lopettivat viranomaiset joksikin aikaa tiedon julkaisemisen. Tilastot näyttävät tällä hetkellä hieman paremmilta, mutta Kiinassa virallisia tilastoja voi parhaimmillaankin pitää vain suuntaa-antavina. Koronapandemian vaikutus selittää synkeitä tilastoja vain osin. Pääsyy löytyy paljon kauempaa, vuosikymmeniä jatkuneesta Pekingin kunnianhimoisesta koulutuspolitiikasta; vuosina 1997–2020 yliopisto-opiskelijoiden määrä Kiinassa peräti yhdeksänkertaistui, vaikka syntyvyys oli jo kääntynyt selvää laskuun ja maan väkiluku kasvoi enää maltillisesti. Erityisesti viime vuosina työmarkkinoilla käytännönläheisempien alojen osaajia koskeva työvoimapula on samanaikaisesti pahentunut.

Kiina ei ole vastaavan haasteen edessä yksin. Monien muiden maiden käyttämä ratkaistu työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ei kuitenkaan vaikuta tällä hetkellä mahdolliselta Kiinassa. Kiinan työmarkkinoilla edellytetään paitsi kiinan kielen taitoa, mutta käytännössä usein myös Kiinan kansalaisuutta tai jopa etnistä sidettä Kiinaan. Kiinan kommunistinen puoluekin tietää, että kansan parissa työvoiman hankkimiselle ulkomailta ei löydy tukea. Ja vaikka ulkomaalaisten pääsyä Kiinan työmarkkinoille helpotettaisiinkin, ei Kiinaan muun muassa kielimuurin, vallitsevien asenteiden ja epävarman maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi ole juuri tunkua. Ratkaisu sekä Kiinan kasvavaan ammattitaitoisen työvoimapulaan, että sen kasvaviin nuorisotyöttömyysongelmiin riippuukin pitkälti kommunistisen puolueen kyvystä kehittää maan omaa ammatillista koulutusjärjestelmää.

Pekingin hallinto on viime vuosina pyrkinyt nostamaan käytännönläheisempien koulutusalojen koulutustarjontaa ja asemaa, sillä osaajista on Kiinassa huutava pula. Julkilausuttuna tavoitteena on rakentaa maailman suurin ammatillinen koulutusjärjestelmä. Sekä toisen asteen ammattikoulujen, että toisen ja kolmannen asteen väliin sijoittuvien ylempien ammattikoulujen määrä ja niihin tehdyt rahalliset sijoitukset ovat kasvaneet merkittävästi. Osana kehityssuunnitelmia joitakin yliopistoja ja muita oppilaitoksia on myös kehitetty suomalaisten ammattikorkeakoulujen kaltaisiksi korkeakouluiksi, joskin näiden määrä on jäänyt varsin maltilliseksi. Sijoituksia on tehty erityisesti niille aloille, joilla osaamisen puute on akuuteinta. Näihin kuuluu erityisesti strategisesti tärkeitä aloja kuten tietotekniikka ja älykäs valmistus (smart manufacturing), sekä palvelusektorin tehtäviä vanhusten- ja lastenhoitosektorilla. 

Pätevien opettajien, yhteiskunnallisen arvostuksen sekä koulutusyhteistyöhön osallistuvien yritysten puute ovat kuitenkin hidastaneet sektorin kehittämistä merkittävästi. Käytännönläheisempi ammatillinen koulutus ei nauti Kiinassa juuri yhteiskunnallista arvostusta, mikä näkyy myös näiden ammattien palkkauksessa. Alhaisen palkan sekä arvostuksen puutteen vuoksi huonoimmin menestyneet opiskelijat päätyvät perinteisesti ammatilliseen koulutukseen, mikä taasen uusintaa ja vahvistaa vallitsevaa asiaintilaa. Onkin yhä epäselvää, miten hyvin muutoksessa tullaan onnistumaan. Monet kriitikot, esimerkiksi Pekingin yliopiston taloustieteen professori Zhao Yaohui, ovat lisäksi todenneet, että vaikka kyseessä onkin tarpeellinen uudistus, se ei onnistuessaankaan itsessään riitä ongelman korjaamiseen. Tiukka yhden alan teknillinen osaaminen ei enää nykymaailmassa riitä, sillä teknologian nopea kehitys saattaa tehdä opituista taidoista vanhentuneita jo muutamassa vuodessa. Zhaon arvion mukaan Kiinassa tarvetta olisikin erityisesti tiedoille ja taidoille, joita voidaan soveltaa joustavasti eri työpaikkojen ja toimialojen välillä – kommunikaatiotaitoja, kriittistä ajattelua ja kykyä nopeaan uusien oppimiseen (nk. siirrettävissä olevat taidot, transferable skills). Lisäksi ammatillinen oppiminen pitäisi hänen mukaan kytkeä huomattavan paljon paremmin työelämän tarpeisiin toteuttamalla sitä yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat pitkään olleet aktiivisia Kiinassa, tarjoten kiinalaisille opiskelijoille paitsi tutkinto- ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia Suomessa, mutta myös kiinalaisten korkeakoulujen kanssa tarjottavia yhteistutkinto-ohjelmia. Lisäksi yhteistyötä on tehty esim. opetushenkilökunnan liikkuvuudessa ja jatkokoulutuksessa. Kiinnostusta ja koulutusyhteistyömahdollisuuksia on löytynyt etenkin monilla Kiinan kipeästi kaipaamilla aloilla; it-teknologiassa, insinöörialoilla ja sairaanhoidossa. Suomalais-kiinalaisen yhteistyön keihäänkärkenä on ollut OKM:n rahoittamiin korkeakoulujen globaalihankkeisiin kuuluva, vuoden 2024 lopulla päätökseen tuleva Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto, jota ovat koordinoineet Haaga-Helia, Metropolia ja Laurea. Miltei kaikilla suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on jonkintasoisia koulutus- ja yhteistyösuhteita Kiinaan. Esimerkinomaisesti voidaan esiin nostaa esim. Laurean tarjoama sosiaalialan koulutus kiinalaisissa korkeakouluissa verkko- ja lähiopintojen yhdistelmänä, Savonian ja Kuopion yliopistollisen sairaalan hankeyhteistyö Shanghaissa sijaitsevan Fudanin yliopiston kanssa sekä Karelian yhteinen insinöörikoulutusohjelma yhdessä Heilongjiangin teknillisen instituutin kanssa.

Tilaa markkinoilla on kuitenkin yhä. Kiinassa ulkomaalaiseen ammatillisen koulutuksen osaamiseen kohdistuu kasvavaa mielenkiintoa. Viime aikoina esim. Kiinan ja ASEANin välinen ammatillinen koulutusyhteistyö on tiivistynyt merkittävästi. Osansa tästä kasvavasta huomiosta on saanut myös suomalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä, ja suomalaiselle ammattikorkeakoulutukselle Kiinan kehitystarpeet tarjoavatkin myös selvän markkinaraon. Yhtäältä ammattikorkeakoulujen asema osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää tarjoaa opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta selvän myyntivaltin korkeakoulutusta korkeassa asemassa pitävässä kiinalaisessa kulttuurissa. Toisaalta sen tutkimusyliopistoja käytännönläheisempi luonne tarjoaa juuri niitä taitoja, joista Kiinan työmarkkinoilla on tällä hetkellä ja vielä pitkälle tulevaisuudessakin huutava pula. Lisäarvoa antaa sekä suomalaisen yritysmaailman läheisempi osallistuminen ammatilliseen korkeakoulutukseen, että suomalaisten osaaminen ja panostukset juuri siirrettävissä oleviin taitoihin kaikilla koulutusasteilla ja -sektoreilla. 
 

Teksti: Olli Suominen, TFK-erityisasiantuntija Peking

Lähteet:
Can vocational education focus solve China’s demographic challenge? South China Morning Post, 16.5.2023.

Pätevistä sinikaulustyöläisistä on Kiinassa huutava pula. Pääosa suurten kaupunkien työvoimasta on muualta Kiinasta maan sisäisinä siirtolaisina tulleita vierastyöntekijöitä, joista vain harvalla on mitään koulutusta ammattiinsa. Rakennustyömiehiä Pekingissä. Kuva: Olli Suominen