Artikkelit
23.04.2025
Pohjoismaiden maaottelu eteläisen Afrikan korkeakoulu- ja tiedeyhteistyössä
Pohjoismaat ovat jo valmiiksi hyvissä asemissa eteläisen Afrikan korkeakoulu- ja tiedeyhteistyössä – vaikka liikkeellä pienin panoksin verrattuna suurvaltoihin. Juuri nyt olisi otollinen aika tehdä entistä enemmän, suosittelevat asiantuntijat. Yksi suunnitelmista on Ruotsin alustava aie perustaa Afrikan mantereelle Suomen TFK-toimintaa muistuttava ”hubi”.
Suomen TFK-toiminta eteläisen Afrikan alueella kattaa eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) maat sekä Ruandan, kaikkiaan 17 valtiota. Alue on väestöltään maailman nopeimmin kasvavia, ja väestöennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä neljännes maailman työikäisestä väestöstä on afrikkalaisia. Lisäksi alueen mailla on merkittäviä luonnonvaroja ja erityisesti Etelä-Afrikalla on tärkeä asema maailmanpolitiikan voimasuhteissa. Tieteessä eteläisen Afrikan alueella on paljon potentiaalia esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, vihreässä teknologiassa, terveysturvassa, ympäristönsuojelussa ja taloudellisessa resilienssissä.
Alueen politiikka-asiakirjat tarkastelevat tiede- ja korkeakouluyhteistyötä ennen kaikkea keinona edistää luonnontieteitä, teknologiaa ja innovaatiotoimintaa ja edistää väestön osaamista ja yhdenvertaisuutta korkeakoulutuksen avulla (AU 2014; DIRCO 2011; DSTI 2022; SADC 2008).
Tässä uutiskirjeessä keskitytään osittain Etelä-Afrikkaan, joka on alueen korkeakoulu- ja tiedemaailman veturi, ja ollut pitkään hyvin aktiivinen myös tiedediplomatiassa. Sillä on merkittäviä tiedediplomatiaohjelmia muun muassa Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän, Iso-Britannian, Ranskan, Saksan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa (DSTI 2025).
Otollinen aika Pohjoismaille
Mittavien summien kanssa liikkeellä olevien suurvaltojen lisäksi myös paljon pienempiä budjetteja pyörittävillä Pohjoismailla on perinteisesti ollut läheiset korkeakoulu- ja tiedesuhteet Etelä-Afrikkaan ja laajempaan eteläisen Afrikan alueeseen.
”Nämä suhteet ovat Suomelle hyvin tärkeitä, juuri niitä, joiden avulla voimme tukea sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä haastavassa maailmantilanteessa ja profiloida Suomea sen puolustajana”, sanoo Alana Saul, edustuston päällikön sijainen Suomen suurlähetystöstä Pretoriasta.
Vaikka Suomi työskentelee samojen tavoitteiden hyväksi myös osana Euroopan Unionia, geopoliittisen tilanteen muuttuminen tekee tilanteesta herkän. ”Jos euroskeptisten poliittisten puolueiden vaikutusvalta jatkaa kasvuaan Euroopassa, pohjoismaista saattaa tulla yhä halutumpia kumppaneita”, Etelä-Afrikan ja Pohjoismaiden suhteita tutkiva yliopistonlehtori Sven Botha Pretorian yliopistosta ennakoi.
Hän suosittelee, että jos Pohjoismaat haluavat vahvistaa tiede- ja tietodiplomaattisia suhteitaan Etelä-Afrikan kanssa, niiden kannattaa toimia ripeästi, sillä muutkin ovat liikkeellä. Esimerkiksi Kanada on jo tiivistämässä suhteitaan South Africa-Canada Universities Network -verkoston kautta.
Suomella ainoa erityisasiantuntija paikan päällä
Pohjoismailla on pitkälti samat valttikortit eteläisen Afrikan yhteistyössä. Tanskaa lukuun ottamatta kellään meistä ei ole historiaa siirtomaaisäntänä, olemme kaikki olleet alueen itsenäisyystaistelujen vahvoja tukijoita, ja korkeakoulumme ovat tehneet pitkään yhteistyötä.
Suomi on saanut Etelä-Arikassa viime vuosina runsaasti näkyvyyttä ja tunnustusta tiedediplomatiastaan sen jälkeen, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö sijoitti Pretoriaan tiede- ja korkeakoulupoliittisen erityisasiantuntijan loppuvuodesta 2019. Tehtävän ensimmäinen haltija Iina Soiri sai huhtikuussa 2025 Transformative International STI Partnerships with South Africa -tunnustuksen työstä, jossa hän toi yhteen suomalaisia ja eteläafrikkalaisia toimijoita. Lisäksi Suomi rahoittaa korkeakouluyhteistyötä ja tutkimusta HEP- ja TFK-rahoituksen ja EU-rahoitusinstrumenttien kautta.
Ruotsilla on kuitenkin yhä etumatka Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Sen panostus tiede- ja korkeakouluyhteistyöhön Etelä-Afrikassa ja koko alueella on ollut suurin sekä rahoituksen määrässä että laajuudessa.
”Lisäksi Ruotsi on ollut pitkään todella hyvä markkinoimaan itseään”, sanoo Sven Botha. Etelä-Afrikan kanssa Ruotsi aloitti vuonna 1999 Bilateral Commission -perinteen, jonka ensimmäinen kierros oli niin laaja-alainen, että siihen kuulunut erityinen kumppanuusviikko kauppaneuvotteluineen, jalkapallo-otteluineen ja demokratiatyöpajoineen synnytti paitsi positiivisen julkisuuskuvan, myös ruotsalais-eteläafrikkalaisen verkostoitumissuman. Kaikkiaan vuosituhannen vaihteen kumppanuusviikkoon kuului 70 tapahtumaa, jotka toivat Etelä-Afrikkaan 800 ruotsalaista toimijaa.
Ruotsin ja Etelä-Afrikan SASUF mallina muille
Osin Ruotsin ja Etelä-Afrikan Bilateral Commissionissa luodun suhteen pohjalta ponnisti myös vuonna 2018 perustettu South Africa-Sweden University Forum (SASUF), josta Botha ja hänen ruotsalainen kollegansa Helin Helin Bäckman Kartal julkaisivat vuonna 2023 artikkelin. SASUFiin kuuluu 40 ruotsalaista ja eteläafrikkalaista korkeakoulua. SASUF sekä myöntää siemenrahoitusta yhteishankkeille että tukee henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Ensimmäisen nelivuotiskautensa aikana se saattoi yhteen yli 3000 tutkijaa, opettajaa, opiskelijaa ja korkeakoulujohtajaa.
Sittemmin SASUF-mallia on soveltanut pienemmässä mittakaavassa Norja, ja myös Suomen korkeakoulujen Afrikka-toimijat ovat olleet kiinnostuneita oppimaan SASUFista. Toukokuun 2025 alussa Helsingin yliopistolla järjestettävät korkeakoulujen kansainvälistymisen kevätpäivät sisältävät UniPIDin koolle kutsuman tapaamisen, johon SASUFin edustajat tulevat kertomaan kokemuksiaan verkostomuotoisesta Afrikka-yhteistyöstä.
Bothan mukaan SASUF on ollut merkittävä ennen kaikkea siksi, että se on tehnyt yhteistyökumppaneiden löytämisestä entistä helpompaa. ”Toki monille eteläafrikkalaisille toimijoille kansainvälinen yhteistyö on tämän lisäksi myös tärkeä rahoituslähde. Ruotsalaisille noin 280 000 kruunun (n. 25 600 EUR) suuruinen SASUF-siemenrahoitus ei ehkä ole niin merkittävä, vaan heille saattaa olla arvokkaampaa se, että verkosto tekee Etelä-Afrikkaan suuntautuvasta kansainvälistymisestä helpompaa ja mahdollistaa syvempää ja laajempaa yhteistyötä kuin yksittäiset kumppanuudet.”
Stipendiohjelmia – ja Ruotsin suunnitelmissa ”hubi”
Suomesta poiketen sekä Ruotsi, Norja että Tanska ovat jatkaneet eteläisen Afrikan vapaustaistelujen aikana alkanutta stipendiohjelmien käytäntöä, eli ne rahoittavat alueen opiskelijoiden opintoja omissa yliopistoissaan.
Tanska julkisti loppuvuodesta 2024 Afrikka-strategian, jonka osana se aikoo perustaa nelivuotisen tieto- ja innovaatio-ohjelman, joka tukee stipendiaattien maisteri- ja muita opintoja Tanskassa reilulla 300 miljoonalla Tanskan kruunulla (n. 40 milj. EUR) ja rahoittaa korkeakoulukumppanuuksia noin 90 miljoonalla kruunulla (n. 12 milj. EUR).
Norja puolestaan on jo pidempään tukenut afrikkalaisia opiskelijastipendiaatteja sekä Norjalais-afrikkalaista korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyötä UTFORSK ja Norhed -ohjelmien kautta. Työ jatkuu myös maan uuden Afrikka-strategian alla, opiskelijastipendien osalta NORSTIP-ohjelmana.
Ruotsin stipendiaattiohjelma on avoin eteläafrikkalaisille, sambialaisille ja tansanialaisille. Ruotsi on myös ilmoittanut tavoittelevansa entistä suurempaa afrikkalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluihinsa, sekä ruotsalaisten opiskelijoiden lisääntynyttä liikkuvuutta Afrikan mantereelle.
Merkittävin Pohjoismaiden uusista suunnitelmista korkeakoulu- ja tiedeyhteistyön saralla eteläisessä Afrikassa on Ruotsin mahdollinen aie perustaa Afrikan mantereelle lähivuosina ”hubi”, joka kulkee työnimellä Swedish – African Research Areana (SARA). Käytännössä kyse olisi ainakin aluksi Ruotsia edustavasta johtajasta, joka sijoittuisi joko Keniaan tai Botswanaan, matkustaisi laajalti eteläisessä ja itäisessä Afrikassa solmimassa strategisia suhteita ja edistäisi Ruotsin korkeakoulu- ja tiedetoimijoiden ymmärrystä Saharan eteläpuolisen Afrikan alueesta ja niiden tunnettuutta ja kumppanuuksia alueella. Nämä ajatukset, jotka on julkaistu laajaan konsultaatioon perustuvassa STINT-säätiön suositusraportissa maaliskuussa 2025 muistuttavat hyvin paljon Suomen TFK-toiminnalleen asettamia tavoitteita. Toisin kuin Suomen TFK-asiantuntijoita, Hubia ei kuitenkaan suositella sijoitettavaksi suurlähetystön yhteyteen, vaan johonkin sellaiseen afrikkalaiseen organisaatioon, joka jo työskentelee panafrikkalaisen tiedeyhteistyön parissa. SARAn operationaalisen budjetin tarpeeksi raportti arvioi vähintään 2,5 miljoonaa kruunua (n. 230 000 EUR) vuodessa, vähintään viiden vuoden ajan.
Suomen lisäksi muilla Pohjoismailla ei tällä hetkellä ole Afrikan mantereelle vakituisesti sijoittuvaa tiede- ja korkeakoulupolitiikan erityisasiantuntijan tehtävää, jonka roolia ei olisi sidottu tiettyyn hankkeeseen, vaan alan asioista vastaavat edustustojen muut virkamiehet.
Teksti ja kuva: Veera Virmasalo, erityisasiantuntija Pretoria
Suomen ensimmäinen eteläisen Afrikan TFK-erityisasiantuntija Iina Soiri vastaanotti huhtikuussa 2025 Transformative International STI Partnerships with South Africa -tunnustuksen. Vasemmalta oikealle Etelä-Afrikan Tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriön apulaisjohtaja Daan du Toit, Iina Soiri ja Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Pekka Metso.
Lähteitä
African Union. (2014). Science, Technology and Innovation Strategy for Africa 2024. Saatavilla: https://au.int/sites/default/files/newsevents/workingdocuments/33178-wd-stisa-english_-_final.pdf
Avento, R. & Louw, A. (2020). South Africa and Finland Education Collaboration and Market Opportunities. Available: https://erepo.uef.fi/items/f8d2b8c7-cb0c-41ab-b2bf-bcda1ab95ab3
Botha, S. & Bäckman Kartal, H. (2023.) The South Africa-Sweden University Forum (SASUF): An exploration of Knowledge Diplomacy Within South Africa-Sweden Relations. The Thinker. Vol. 95 / 2023. Saatavilla: https://journals.uj.ac.za/index.php/The_Thinker/article/download/2519/1564/6899
Paper on Science and Technology: Preparing for the 21st Century.’ South African
Government [online]. Saatavilla: www.gov.za/sites/default/files/gcis_document/201409/sciencetechnologywhitepaper.pdf
South African Department of International Relations and Cooperation. (2011).
‘White Paper on South Africa’s Foreign Policy: Building a Better World–The
Diplomacy of Ubuntu.’ South African Government [online]. Saatavilla: www.gov.za/sites/default/files/gcis_document/201409/final-draft-white-papersa-foreign-policy.pdf
South African Department of Science, Technology and Innovation. (2022). STI Decadal Plan. Saatavilla: https://www.nrf.ac.za/wp-content/uploads/2023/06/STI-Decadal-Plan-2022-23-14Dec22.pdf
South African Department of Science, Technology and Innovation. (2025). Briefing by the DSTI on Programme 3: International Cooperation and Resources on the full specifics of South Africa’s active STI cooperation agreements, as well as the Science Diplomacy Capital for Africa initiative. Presentation to the Portfolio Committee: 25 March 2025. Saatavilla: https://static.pmg.org.za/250325_ICR_Presentation.pdf
Southern African Development Community. (2008). Protocol on Science, Technology and Innovation. Saatavilla: https://www.sadc.int/sites/default/files/2021-08/Protocol_on_Science_Technology_and_Innovation2008.pdf
STINT, Stiftelsen för internationalisering av högre utbildning och forskning. (2025). SARA – Swedish –
African Research Arena. Saatavilla: https://www.stint.se/wp-content/uploads/2025/03/Stint_Rapport-SARA.pdf