Artikkelit

23.04.2025

Pohjoismaiset lähetystöt ovat vahvistaneet korkeakoulu- ja tiedeasiantuntemustaan Britanniassa

Team Finland Knowledge -verkosto perustettiin vuonna 2018. Ensimmäiset asiantuntija työskentelivät Buenos Airesissa, Pekingissä, Singaporessa ja Washingtonissa. TFK-verkosto laajeni muutamassa vuodessa kahdeksan asiantuntijan verkostoksi. Kun Isosta-Britanniasta tuli Britannian EU-eron jälkeen ns. kolmasmaa, myös Lontooseen lähetettiin TFK-asiantuntija. Täsmälleen samaan aikaan, tammikuussa 2022, Ruotsin suurlähetystössä aloitti tutkimus- ja innovaatioasiantuntija. Saman vuoden syksyllä Saksan ja Norjan suurlähetystöt saivat korkeakoulutus- ja tiedeasiantuntijat. Eri maiden suurlähetystöt olivat aikaisemminkin seuranneet koulutus- ja tutkimussektoria, mutta uudessa tilanteessa Britannian EU-eron aiheuttamat muutokset erityisesti korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyöhön vaativat erityistä huomiota ja siksi myös sektoriministeriöt lähettivät asiantuntijoita Lontooseen. Kahdenvälistä yhteistyötä ja sen suuntaamista on tuettu yhteistyöasiakirjoilla.

Pohjoismaiden korkeakoulutus- ja tiedeasiantuntijat Lontoossa 

Pohjoismaat tekevät tiivistä yhteistyötä, myös Britanniassa. Pohjoismaiden korkeakoulu- ja tutkimusasioita seuraavat erityisasiantuntijat tapaavat useamman kerran kuussa, vaihtavat ajankohtaista tietoa ja suunnittelevat ja järjestävät yhteisiä tilaisuuksia. Islannilla ja Norjalla on Euroopan unionin ulkopuolisina maina erilainen lähtökohta kuin Ruotsilla, Suomella ja Tanskalla, jotka edelleen operoivat UK-suhteita EU-maiden yhteisvedolla. Tämä näkyy myös kahdenvälisessä yhteistyössä. Islanti ja Norja ovat esimerkiksi sopineet opiskelija- ja tutkijaliikkuvuuden helpottamisesta ja rahoittamisesta kahdenvälisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uusia ohjelmia, rahoitusjärjestelyjä ja olemassa olevien ohjelmien suuntaamista kahdenvälisen liikkuvuuden edistämiseen. Britannia haluaa oppia Norjalta ja Islannilta hyviä käytäntöjä yhteistyöhön EU:n kanssa. Muut Pohjoismaat edistävät korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä liikkuvuutta yhdessä muiden EU-maiden kanssa, yhteisesti sovittavilla pelisäännöillä. Kahdenvälisestä yhteistyöstä Britannian kanssa myös informoidaan muita EU-maita. Ovea EU-ohjelmiin, kuten Erasmus -ohjelmaan on pidetty auki ja siitä syystä uusia kahdenvälisiä liikkuvuussopimuksia Britannian kanssa ei EU-jäsenmailla juurikaan ole. Esimerkiksi Saksalla, Ranskalla ja Hollannilla on liikkuvuusohjelmia, mutta ne on rakennettu ennen Britannian EU-eroa. 

Britannia on EU-eron alla ja sen jälkeen allekirjoittanut kahdenvälisiä laaja-alaisia, eri sektorit kattavia ja yksityiskohtaisempia, tiettyyn teemaan liittyviä yhteistyöasiakirjoja eri maiden kanssa. Painotukset tutkimusyhteistyössä Pohjoismaiden kanssa ovat hyvin teknologiapainotteisia ja samansuuntaisia, mutta erojakin löytyy. Britannia ja Ruotsi ovat jo usean vuoden ajan keskittyneet yhteistyöhön Life sciences-otsikon alla. Mukana on useita yrityksiä, erityisesti lääkejätti Astra Zeneca. Ruotsia kiinnostaa myös esimerkiksi avaruusalan yhteistyö. Tässäkin on vahvasti taustalla yritysyhteistyön vauhdittaminen Saab-vetoisesti. Tanskan ja Britannian yhteisenä kiinnostuksen kohteena on kvanttialan yhteistyö. Islannin kanssa tehtävä yritys- ja tutkimusyhteistyö painottuu terveysturvallisuuteen, ilmastonmuutokseen, meriin ja Arktiseen alueeseen sekä avaruusalan yhteistyöhön. Suomen ja Britannian välillä on yhteisymmärrysasiakirja ydinvoimasektorin yhteistyöstä, myös tässä on tavoitteena yrityssektorin yhteistyön vauhdittaminen. Suomen ja Britannian välisessä julistuksessa strategisesta kumppanuudesta mainitaan mahdollisina yhteistyöalueina myös tekoäly, suurteholaskenta, kvanttiteknologia, puolijohteet, avaruus, kyberturvallisuus ja puolustusalan sovellukset, 6G ja tulevaisuuden viestintäteknologia sekä bioteknologia ja biotalous.  

Case Norja

Pyysimme korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijana Lontoossa työskentelevää Øystein Lundia kertomaan työstään ja parhaista käytännöistä Norjan ja Britannian kahdenvälisessä korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyössä.  Lund kertoi tekevänsä aktiivista yhteistyötä Britannian tutkimusneuvostojen sekä erilaisten koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Hän myös tukee norjalaisia opiskelijoita Britanniassa, etenkin kun tutkinto-opiskelu tapahtuu sekä norjalaisessa että brittiylipistossa. 
Lund pitää viime joulukuussa käynnistettyä Pohjanmeren korkeakouluyhteistyöprojekti NSUPia (North Sea University Partnership) korkeakouluyhteistyön lippulaivana.  NSUPiin kuuluu neljä korkeakoulua Norjasta (University of Bergen, University of Oslo, NTNU, and UiT The Arctic University of Norway) ja neljä Britanniasta, (Durham, Newcastle, York ja Leeds). Rahoitus projektiin tulee sekä britti- että norjalaishallitukselta. Hanke keskittyy vahvistamaan yhteistyötä tutkimuksessa ja koulutuksessa esimerkiksi energiantuotannon, vihreän siirtymän, merialueiden tutkimuksen sekä kulttuuriperinnön edistämisessä. Hyvin liikkeelle lähteneen projektin ansiosta Norja suunnittelee jo samankaltaista yhteistyöprojektia skotlantilaisten korkeakoulujen kanssa. Lontoon erityisasiantuntijan rooli yhteistyön käynnistämisessä on ollut ratkaiseva. 

Tiedustelimme Norjan edustajalta myös, millaista yhteydenpitoa hän pitää kotimaan yliopistoihin Britanniasta käsin. Yhteydenpito norjalaisten sidosryhmien kanssa ja tiettyjen norjalaisyliopistojen kansainvälisten osastojen kanssa on tiivistä. Osallistamista ja ajatustenvaihtoa tapahtuu myös vuosittaisten konferenssien ja vierailujen aikana, esimerkkinä osallistuminen rehtorikonferensseihin. Lisäksi dialogia ylläpidetään vuoden ympäri webinaarien ja verkostoitumistapahtumien avulla Lontoosta käsin. 

Kysyimme Lundilta myös parhaista käytännöistä, joita hän on oppinut Lontoon-vuosien aikana. Strategisten liittoutumien muodostamisen lisäksi hän mainitsee vastavuoroiset vierailut sekä hallitustoimintojen hyödyntämisen pitkäjänteisen ja sujuvan maiden välisen korkeakouluyhteistyön mahdollistamiseksi. Viimeksi mainittu on osoittautunut tärkeäksi myös NSUP-Pohjanmeriprojektissa, jota puoltavat niin Norjan pääministeri kuin osallistuva brittirehtoristokin.
https://www.leeds.ac.uk/news-global/news/article/5705/research-collaboration-across-the-north-sea 

Korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedeasiantuntijoiden verkostot

Euroopan unionin edustusto Lontoossa kokoaa EU-maiden asiantuntijat säännöllisesti tapaamisiin, joissa sekä tiedotetaan Britannian politiikkamuutoksista EU-edustustojen johdolla että vaihdetaan ajankohtaista tietoa EU-maiden kesken. 
Britannian ulkoministeriön koordinoima Science and Innovation Network muutti tämän vuoden alkupuolella nimensä Science and Technology Networkiksi. Verkosto edistää kahdenvälisiä tutkimus-, teknologia- ja innovaatioyhteistyötä 130 asiantuntijan voimin 65 eri maassa. Verkosto on tärkeä kumppani kahdenvälistä yhteistyötä edistäville tahoille STN:n asemamaissa sekä Lontoossa toimiville korkeakoulutusta ja tutkimusta seuraaville erityisasiantuntijoille. Esimerkiksi Pohjoismaiden STN-asiantuntijat tekevät paljon yhteistyötä ja mm. järjestävät alueellisia yhteisiä tapahtumia, esimerkiksi vuorotellen eri Pohjoismaissa. 
Ruotsilla on tiede- ja innovaatioasiantuntijaverkosto (Office of Science and Innovation, OSI) seitsemässä eri maassa. OSI London tarkoittaa tällä hetkellä kahta päätoimista henkilöä. Myös Norjalla on vastaavan kokoinen verkosto. 

Team Finland Knowledge -resurssit ovat rajalliset ja aina TFK-asiantuntijan kauden päättyessä pohditaan sitä, missä TFK-resurssista olisi eniten hyötyä. Asiantuntijapesti Gulfin alueella oli yhden kauden mittainen, Etelä-Amerikassa painotusta siirrettiin espanjankielisestä asemamaasta portugalinkieliseen ja läsnäoloa Yhdysvalloissa vahvistettiin lähettämällä TFK-asiantuntija länsirannikolle. Ison-Britannian TFK-asiantuntijaresurssitarvetta tullaan pohtimaan tulevan vuoden aikana. Tämän hetken tiedon mukaan ainakin Saksa, Ruotsi ja Norja aikovat jatkossakin pitää korkeakoulutus- ja tutkimusasiantuntijan Lontoossa. 
Toukokuussa 2026 järjestetään Euroopan Unionin ja Ison-Britannian välinen huippukokous. Asialistalla ovat kahdenväliset suhteet, erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Useat toivovat, että huippukokous kirkastaisi, mitä ”reset” EU:n ja Britannian välisissä suhteissa tarkoittaa. Korkeakouluyhteisö toivoo, että kokouksessa puhuttaisiin myös liikkuvuuden edistämisestä Britannian ja EU-maiden välillä. 

Suomen ja Ison-Britannian välinen julistus strategisesta kumppanuudesta täyttää myös toukokuussa vuoden. Sen toimeenpanoa on korkeakoulu- ja tutkimussektorilla edistetty mm. kahdenvälisillä vierailuilla ministeritason tapaamisissa. Korkeakoulujen ja OKM:n hallinnonalan käsissä on pitkälti se, millaisia muotoja kahdenvälinen yhteistyö saa. 

Lisälukemista
https://um.fi/current-affairs/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/joint-declaration-on-the-strategic-partnership-between-the-united-kingdom-of-great-britain-and-northern-ireland-and-the-republic-of-finland
https://www.gov.uk/world/organisations/uk-science-and-innovation-network
https://www.gov.uk/government/publications/uk-science-and-innovation-network-country-snapshot-finland  

Lisätietoja: erityisasiantuntija Birgitta Vuorinen, harjoittelija Salli Sarvela
Team Finland, Sweden and Norway järjesti yhdessä British Antarctic Surveyn kanssa arktisen seminaarin. 
Photo: Suomen suurlähetystö, Lontoo