Artikkelit

25.04.2024

Sao Paulo: Brasiliassa kuplii käyttämätön yhteistyöpotentiaali - kuulumisia vierailujen keväästä ja korkeakoulujen kansainvälistymiskonferenssista

Brasilia on Suomen tärkein korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyökumppanimaa Latinalaisessa Amerikassa ja kiinnostus on kasvussa, mitä on todistettu mm. molemminpuolisilla korkeakouludelegaatioilla keväällä 2024. Yhteistyö on moninaista ja kohdistuu laajasti eri aloille, kuten ilmastotutkimus ja biodiversiteetti, metsä- ja biotalous, verkkoteknologia, tekoäly, nanoteknologia, liiketalous, alkuperäiskansojen tutkimus, terveys ja opettajankoulutus. Myös Suomen ja Brasilian kansalliset korkeakoulutuksen ja tutkimuksen prioriteetit ovat yhtenevät keskittyen mm. väestön korkeakoulutusasteen ja erityisesti tohtorien määrän nostamiseen, mikä heijastuu myös kansainvälistymisen linjauksiin.

Brasilian ja Suomen välillä on monipuolista akateemista yhteistyötä

Brasilia on Suomen tärkein korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyökumppanimaa Latinalaisessa Amerikassa ja molemminpuolinen kiinnostus on kasvussa. Yhteistyö on moninaista, sisältäen liikkuvuutta, tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyötä sekä koulutusvientiä. 

Yhteisjulkaisumäärien mukaan Suomen ja Brasilian välinen tutkimusyhteistyö kattaa 5,1% Suomen kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä (2709 julkaisua v. 2018-2021) ja sitä on eniten luonnontieteissä, lääke- ja terveystieteissä sekä bio- ja ympäristötieteissä ja tekniikan alalla. Myös EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmissa suomalaisbrasilialainen yhteistyö on ollut aktiivista: Horizon 2020 ja Horizon Europe -ohjelmissa on maiden välillä ollut tähän asti yhteensä 85 kumppanuutta. Lisäksi useilla Suomen akatemian rahoittamilla lippulaivoilla on jo olemassa olevaa tai suunnitteilla yhteistyötä Brasilian kanssa.
Opetushallituksen (OPH) Team Finland Knowledge -rahoitusohjelma on myös laajentanut korkeakouluyhteistyötä Brasilian kanssa, kun vuosien 2022 ja 2023 hauissa rahoitusta sai yhteensä kuusi yhteistyöhanketta. Hankkeet kohdistuvat useille eri aloille, ml. alkuperäiskansojen tutkimus, liiketoiminta, tekniikka, terveys, tekoäly ja humanitaarinen toiminta. Suomalaisbrasilialaiset kumppanuudet ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta TFK-ohjelmaa kohtaan ja vuoden 2024 haussa onkin odotettavissa hakemusten määrän kasvua. 

Kiinnostus yhteistyöhön maiden välillä on kasvussa

Maaliskuussa 2024 OKM:n korkeakoulupolitiikan johtajan johtama korkeakoulutusdelegaatio, ml. opetushallitus (OPH) ja kahdeksan korkeakoulua, vieraili Brasiliassa tavaten kansallisia ja osavaltioiden auktoriteetteja ja rahoittajia sekä kymmeniä korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja muita koulutusinstituutioita Rio de Janeirossa, Brasíliassa, São Paulossa ja Campinasissa. Osana vierailua järjestettiin viranomaistapaamiset Brasilian opetusministeri Camilo Santanan sekä opetusministeriön korkeakoulupolitiikan yksikön ja maan suurimman kansallisen apuraharahoittaja CAPES:n johtajien kanssa. Tapaamisten tavoitteena oli molemmin puolin korkeakouluyhteistyön, ml. opettajakoulutusyhteistyön edistäminen, johon niin Brasilian opetusministeriö kuin CAPES ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta. 

Perinteisten institutionaalisten vierailujen lisäksi delegaation ohjelma sisälsi paikallisten yliopistoverkostojen kanssa yhteistyössä järjestettyjä tapahtumia, jotka houkuttelivat paikalle ison joukon yliopistoja ja korkeakoulutoimijoita ympäri Brasiliaa verkostoitumaan suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Delegaatio koki vierailun silmiä avaavaksi Brasilian akateemisen toiminnan tasolle ja yhteistyöpotentiaalille. Vierailun aikana molempien maiden korkeakoulut pyrkivät edistämään vastavuoroista opiskelija- ja tutkijaliikkuvuutta ja korkeakoulutusyhteistyötä, ja useita yhteistyöideoita onkin jo lähdetty viemään eteenpäin vierailun seurauksena. 
Maaliskuun 2024 lopulla brasilialainen korkeakouludelegaatio, ml. 14 yliopistoa ja CAPES, vieraili vuorostaan Turussa ja Helsingissä tavaten suomalaisia korkeakouluja. Lisäksi huhtikuussa 2024 koulutussuurlähettiläs Sannamaaria Vanamo vieraili Education Finland-vetoisen koulutusvientidelegaation kanssa São Paulossa mukanaan kahdeksan suomalaista koulutusvientiyritystä ja korkeakoulua. Delegaatio osallistui Bett Brasil -messuille ja tapasi São Paulon osavaltion koulutusauktoriteetteja sekä osavaltion teollisuusliiton koulutusinstituutioita. Tapaamisissa korostui edelleen kiinnostus erityisesti opettajankoulutusyhteistyön kehittämiseen. 

Myös laajemmin Brasilian tutkimusrahoittajien ja yliopistojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Suomen kanssa ollaan erittäin kiinnostuneita kehittämään tutkimus- ja korkeakoulutusyhteistyötä sekä akateemista liikkuvuutta. Edellä mainittujen olemassa olevien yhteistyöalojen lisäksi Brasiliassa kiinnostaa yhteistyö mm. kiertotalouden, uusiutuvan ja puhtaan energian, älykkäiden kaupunkien, maatalousteknologian, kyberturvallisuuden, biotieteiden ja -teknologian, kasvatustieteiden, terveyden ja hyvinvoinnin, kestävän kaivostoiminnan, ohjelmoinnin ja pelikehityksen saroilla. Lisäksi Suomen innovaatioekosysteemi ja tutkimustulosten hyödyntäminen julkispolitiikan suunnittelussa näyttäytyvät Brasilialle kiinnostavana benchmarkkaus-kohteena. 

FAUBAI:ssa tarkasteltiin korkeakoulujen kansainvälistymistä globaalin etelän näkökulmasta

Brasilian korkeakoulujen kansainvälistymisverkosto FAUBAI (Brazilian Association for International Education) järjesti vuoden 2024 konferenssinsa São Paulossa 20.-24. huhtikuuta. FAUBAI 2024-konferenssin yleisteemana oli Invitation for a New Journey ja tavoitteena korkeakoulujen kansainvälistymisen uudelleen määrittely, erityisesti Brasilian ja Globaalin Etelän näkökulmasta, uudessa pandemianjälkeisessä ja geopoliittisessa maailmantilanteessa. Keynote-puheenvuoroja kuultiin mm. tutkijoilta ja yliopistojen kansainvälistymisverkostojen edustajilta ympäri maailmaa sekä Brasilian opetusministeriöltä ja apuraharahoittaja CAPES:lta. Konferenssisessioissa esiteltiin kansainvälisen yhteistyön esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä sekä keskusteltiin mm. kansainvälistymisstrategioista, liikkuvuudesta, virtuaalivaihdosta ja kielipolitiikasta, mutta myös tiedediplomatiasta sekä arvoista ja periaatteista korkeakoulujen kansainvälistymistyön perustana. 
Kautta konferenssin keskusteluissa nousi esiin tarve rakentaa siltoja niiden purkamisen sijaan ja myös tarve tiivistää etelä-etelä-pohjois-yhteistyötä. Lisäksi esiin nousi tarve parantaa globaalin etelän asemaa globaalissa korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmässä: Kansainvälisissä vertailuissa opetusta ja sosiaalista missiota, jotka usein korostuvat etelän yliopistoissa, ei arvosteta riittämiin. Kansainvälistymistä, ml. kansainvälisiä julkaisuja hallitsee englanninkieli, mikä jättää esim. portugalin- ja suomenkielisen tutkimuksen heikompaan asemaan. Globaalista etelästä kotoisin olevat tutkijat tuottavat ison osan globaalista tieteestä ja innovaatioista, mutta tulokset jäävät pohjoiseen. 

Myös Suomen korkeakoulusektorilla on viime vuosina keskusteltu aktiivisesti vastuullisesta globaalista yhteistyöstä, mm. kansallisessa KV-foorumissa ja muissa verkostojen välisissä dialogeissa. Esimerkiksi UniPID-verkoston laatima ja yhteistyössä Tutkimuksen eettisen neuvottelukunnan (TENK) kanssa julkaisema Globaalin etelän akateemisen yhteistyön eettinen ohjeistus tarjoaa suomalaisille korkeakoulutoimijoille eväitä vastuullisempaan yhteistyöhön. 
Osana konferenssia järjestettiin myös FAUBAI:n jäsenyliopistojen rehtorien seminaari, jossa International Association of Universities (IAU) -organisaation vetämänä keskusteltiin kansainvälistymisestä post-globalisaation maailmassa, alueiden sisäisestä ja -välisestä yhteistyöstä, lusofonisten yliopistojen välisestä yhteistyöstä, yliopistojen kansainvälistymisstrategioiden kehittämisen tärkeydestä ja kansallisen kansainvälistymisrahoituksen suuntaviivoista.

Katsaus Brasilian kansallisiin kansainvälistymislinjauksiin

Brasilian päivitettyjä kansallisia linjauksia kansainvälistymisen toimenpiteiksi vielä odotellaan, mutta viitteitä tuleviin linjauksiin saatiin kuulla kansallisten auktoriteettien puheenvuoroissa FAUBAI:ssa. Suomella ja Brasilialla on paljon samankaltaisia tavoitteita kansallisen korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan saralla, mitkä heijastuvat myös maiden kansainvälistymisstrategioihin. Suomen tavoin, myös Brasilian kansallisena tavoitteena on nostaa väestön korkeakoulutusastetta ja erityisesti lisätä tohtorien määrää sekä innovaatioita. Kuten CAPES:n presidentti Denise Pires de Carvalho sanoi puheessaan, ”Ilman tohtoreita ei ole tutkimusta ja ilman tutkimusta ei ole kehitystä”. Myös Brasilia kärsii osaajapulasta ja mm. kansallisen korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan keinoin pyritään houkuttelemaan lisää brasilialaisia nuoria korkeakouluopintoihin sekä tutkijoita pysymään maassa ja kehittämässä kotiseutujaan. 

Kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä korostetaan erityisesti brasilialaisten yliopistojen kotikansainvälistymistä sekä lyhytaikaista opiskelija- ja tutkijavaihtoa sekä yhteistutkintoja. Kansallisesti ei rahoiteta kokonaisten tutkintojen suorittamista ulkomailla paitsi tarkkaan rajatuilla strategisesti tärkeillä aloilla, kuten myös Suomelle tärkeä opettajankoulutus. Toisaalta Brasilia tarjoaa apurahoja erityisesti muualta Latinalaisesta Amerikasta ja Globaalista Etelästä tuleville opiskelijoille, joko lyhytaikaiseen vaihtoon tai suorittamaan kokonaisia tutkintoja. Brasilialaisten korkeakoulujen institutionaalisen kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä pyritään edistämään maan sisäistä alueidenvälistä tasa-arvoa kehittämällä kansallisia malleja, jotka tukevat erityisesti niitä yliopistoja, jotka eivät vielä ole riittävästi edistyneet kansainvälistymisessään. Lisäksi edistetään avoimen tieteen tasa-arvoa, jotta kaikilla brasilialaisilla tutkijoilla olisi pääsy kansainvälisiin laatujulkaisuihin, niin lukemaan kuin julkaisemaan. 
--
FAUBAI 2024-konferenssi kokosi n. 700 osallistujaa. Laajan brasilialaisen korkeakouluedustuksen lisäksi paikalla oli paljon kansainvälisiä osallistujia muualta Latinalaisesta Amerikasta, mutta myös kauempaa, ja mm. Australia, Espanja, Etelä-Afrikka, Ghana, Hollanti, Italia, Kanada, Mosambik, Portugali, Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti olivat näkyvästi mukana tapahtumassa. Suurin osa konferenssin puheenvuoroista ja paneeleista järjestettiin englanniksi ja saatavilla oli myös simultaanitulkkaus tarvittaessa. FAUBAI-konferenssi onkin erinomainen tilaisuus luoda verkostoja ja päästä ajan tasalle kansainvälistymiskeskusteluista niin Brasilian kuin laajemmastakin globaalista perspektiivistä. FAUBAI järjestää vuosikonferenssiensa yhteydessä kansainvälisille korkeakouludelegaatioille myös kiertueita maan eri yliopistoissa. Vuoden 2025 FAUBAI-konferenssi järjestetään maan pääkaupungissa Brasíliassa 26.-30. huhtikuuta 2025. 

Tulevaisuuden tapahtumia, jotka voivat tarjota mahdollisuuksia korkeakoulujen yhteistyölle Brasilian kanssa: 
•    Business Finland ja Brasilian tutkimuksen ja innovaatioiden edistämistoimisto EMBRAPII (Brazilian Industrial Research and Innovation Company) julkistavat Brasilian kaupan ja investointien edistämisvirasto Apex-Brasilin tuella Techmakers Brazil-Finland -yhteisrahoitushaun Suomen ja Brasilian välisille tutkimus- ja innovaatiohankkeille. Hakuinfo-webinaari järjestetään 2.5.2024 klo 15:00-16:15 (EEST). Rekisteröityminen 1.5. mennessä täällä: https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/events/business-delegations/2024/techmakers-brazil-finland
•    Maailman kiertotalousfoorumi, WCEF 2025, järjestetään São Paulossa Brasiliassa 13.-14.5.2025! Foorumi järjestetään Sitran ja Brasilian elinkeinoelämän edustajien yhteistyönä (São Paulon osavaltion teollisuusliitto Fiesp, Brasilian kansallinen teollisuuslitto CNI ja kaupan ja investointien edistämisvirasto Apex-Brasil). Foorumi luo erinomaisen kontekstin myös Suomen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön verkottumiselle Brasiliassa ja LAK-alueella, mikä on jo herättänyt molemminpuolista kiinnostusta. 
 

Teksti: Johanna Kivimäki, TFK-erityisasiantuntija Sao Paulo

Kuva: Suomen korkeakouludelegaatio Brasilian kansallisen öljy-yhtiö Petrobrasin tutkimusyksikkö CENPES:ssä Rio de Janeirossa maaliskuussa 2024. CENPES on yksi maailman suurimmista soveltavan tutkimuksen keskuksista, joka panostaa yhä enemmän uusiutuviin energioihin ja kestävään energiateknologiaan. Johanna Kivimäki.

Lähteitä ja lisätietoja: 
•    Brito Salas, Kelly & Avento, Roseanna. (2023.) Ethical guidelines for responsible academic partnerships with the Global South. Finnish University Partnership for International Development, UniPID, University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/566406 
•    FAUBAI: https://faubai.org.br/ 
•    International Association of Universities. (2023.) 6th IAU Global Survey on Internationalization: Current Trends and Future Scenarios. https://www.iau-aiu.net/6th-IAU-Global-Survey-on-Internationalization-Current-Trends-and-Future 
•    Horizon Dashboard: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/opportunities/horizon-dashboard. Viitattu 17.4.2024. 
•    Vipunen: https://vipunen.fi. Yhteisjulkaisujen määrä. Viitattu 9.4.2024.