Artikkelit

23.04.2025

Singapore hakee uusia ja luotettavia kumppanuuksia

Geopoliittisen turbulenssin myötä Singapore katsoo yhä enemmän luotettavien, samanmielisten kumppaneiden suuntaan. EU:n verrokkimaat ovat jo pitkään nähneet Singaporen potentiaalin ja toimineet sen mukaisesti. Suomenkin kannattaa tarkastella Singaporen mahdollisuuksia strategisesti ja pitkäjänteisesti.

Epävakaina aikoina säännöillä pelaavien liittolaisten merkitys korostuu

Singaporesta on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kehkeytynyt merkittävä toimija tieteen ja innovaatioiden saralla. Kaakkois-Aasian majakkavaltioksi nousseella Singaporella on myös varaa satsata TKI-toimiin: maan BKT on 561 miljardia USD ja BKT asukasta kohden 93956 USD (Suomessa 57183 USD; arvio 2025, IMF). Tieteen ja innovaatioiden viisivuotissuunnitelman (RIE2025) budjetti on 16,7 miljardia euroa. Globaalin turbulenssin keskellä Singaporen kaltaisten maiden merkitys myös EU-maille korostuu. Singapore kuuluu Suomen kanssa ”small advanced economy” -maihin, ja se puolustaa voimakkaasti sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja vapaata kauppaa. Se on myös ainut Kaakkois-Aasian maa, joka on tuominnut Venäjän toiminnan Ukrainassa ja asettanut Venäjälle pakotteita. Singapore on yksi EU:n strategisista kumppanimaista. 

Singapore rakentaa määrätietoisesti kumppanuuksiaan voidakseen ylläpitää vapaaseen kauppaan ja sääntöpohjaiseen järjestykseen perustuvaa kasvuaan. Maassa on seurattu huolestuneena viime kuukausien äkkiliikkeitä Yhdysvalloissa, onhan USA:n rooli Singaporen kehityksessä ollut itsenäistymisestä asti merkittävä. Singaporen itsenäistyttyä maassa tehtiin strateginen päätös valita maan kieleksi englanti. USA on ollut myös Singaporen tärkein investoijamaa; Yhdysvalloista on investoitu Singaporeen enemmän kuin Kiinaan, Intiaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan yhteensä (424 mrd US-dollaria). USA valvoo etujaan Singaporessa 400-henkisen suurlähetystön voimin. Singapore on puolustuksessaan huippuvarustautunut ja tukeutuu täysin Yhdysvaltoihin. 

TKI-toiminta Singaporen kasvutarinan ytimenä

Singaporessa on satsattu määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti TKI-toimintaan, ja se näkyy myös tärkeimpien ministerien rotaatiossa: he ovat kaikki kiertäneet vuorollaan koulutusta, tiedettä ja innovaatioita rahoittavien ministeriöiden ja instituuttien johtopaikoilla. Tämän ansiosta kansallisen TKI-toiminnan missio on integroitunutta ja strategista. Tärkein työkalu TKI-toiminnan ohjauksessa on Research, Innovation and Enterprise 2025 Plan (RIE2025), joka keskittyy neljälle alueelle: 1) terveys, 2) urbaanit ratkaisut ja kestävä kehitys, 3) smart nation ja digitaalinen talous, sekä 4) tuotanto- ja kauppayhteydet. Nykyinen megatrendi tekoäly on Singaporen koulutuksen ja TKI-toiminnan läpileikkaava teema, johon satsataan niin kouluissa, yliopistoissa, hallinnossa kuin yrityselämässäkin.

Tutkimuksen tieteellistä laatua mittaavassa Top 1% -viittausindeksissä (WoS) Singaporen vertailuluku on 1,84, mikä erottaa sen selkeästi seuraaviksi sijoittuvista tieteen mahtimaista UK:sta (1,73), Sveitsistä (1,69) ja Hollannista (1,54; Suomen lukema on 1,03). Singaporen parhaimmat yliopistot National University of Singapore (NUS) ja Nanyang Technological University (NTU) sijoittuvat QS ranking sijoille 8 ja 15. Singaporen innovaatio- ja startup ekosysteemit ovat myös maailman kärkeä. Vaikka Singaporen TKI–järjestelmää on kritisoitu top down –lähestymistavasta, se ei näy negatiivisesti maan sijoittumisessa kansainvälisissä innovaatiovertailuissa: globaalissa innovaatioindeksissä (GII) Singapore on sijalla 4 (suomi 7). Myös johtavat globaalit yritykset ovat tietoisia Singaporen TKI-kapasiteetista. Esimerkiksi Amazon Web Services teki viime vuonna päätöksen 8,9 miljardin USD:n lisäinvestoinnista Singaporen tekoäly- ja pilvipalveluihin tulevien neljän vuoden aikana. 
Singaporen tieteen vahvuusalueita ovat muiden muassa biolääketiede, tekoäly, robotiikka ja koneoppiminen, kvanttiteknologia, kehittyneet materiaalit, kyberturvallisuus, FinTech, älykkäät kaupunkiratkaisut ja digitaalinen talous. 

Mitä muut maat tekevät Singaporessa?

Singaporen nousu taloudessa ja tieteessä on huomioitu verrokkimaissa. EU-maista Saksa, Ranska, Sveitsi ja Hollanti ovat tiivistäneet suhteitaan Singaporeen strategisen kumppanuuden tasolle. Samoin on tehnyt UK, jolla on Singaporessa 180:n hengen suurlähetystö. Ruotsi toi kuninkaan vedolla historiansa suurimman (110-henkisen) valtuuskunnan marraskuussa 2024 Singaporeen – yrityksiä, tutkimusrahoittajia ja yliopistoja. Matkan aikana mm. NTU ja Lundin yliopisto allekirjoittivat sopimuksen tekoälytutkimusyhteistyön tiivistämisestä. Ruotsalaisilla on ollut jo pitkään vahvat suhteet singaporelaisiin yliopistoihin: vuosina 2011-2017 ruotsalainen biokemisti Bertil Andersson toimi NTU:n kolmantena presidenttinä. Uusimpana avauksena Enterprise Singapore (ESG) tukee singaporelaisten tech-startupien markkinoille pääsyä Tukholman kautta Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoille. 

Useilla länsimaisilla yliopistoilla on kampuksia tai tutkimuslaboratorioita Singaporen yliopistoissa: USA (4), Australia (3), UK (2), Saksa (1) Ranska (3), Sveitsi (3). Singapore tukee myös rahallisesti yhteistyötä yliopistojen ja yritysten rajapinnassa. Useilla länsimaisilla yrityksillä (mm. Rolls-Royce, BMW) on tai on ollut kymmenien miljoonien budjetilla pyöriviä tutkimuslaboratorioita Singaporen yliopistoissa. 

UK ja Singapore järjestävät yhteishakuja sekö tutkijoille että yrityksille 

UK:n strateginen kumppanuus pitää sisällään 1-2 vuoden välein pidettävän dialogin, jonka osapuolina ovat DSIT (Department for Science Innovation & Technology) ja NRF (National Research Foundation). Painopistealueina ovat kriittiset teknologiat (AI, semiconductors, engineering biology), terveys (health challenges, healthcare systems) ilmasto ja luonto (climate change, sustainable practices). CARESin (Cambridge Centre for Advanced Research and Education in Singapore Ltd) tutkimusaloja ovat climate, health, materials and manufacturing sekä learning and cognition. Imperial Global Singaporen aihealueita ovat health cybersecurity sekä climate. NRF ja UKRI (UK research councils) järjestävät yhteishankehakuja tapauskohtaisesti: 2024 infectious diseases, 2024 engineering biology for chemical production, 2020 marine plastic pollution. Enterprise Singapore ja Innovate UK ovat avanneet Collaborative R&D -yhteishaun PK-yrityksille 2022-2024.

Suomella ja Singaporella on lupaavia tarttumapintoja

Sosiaali- ja terveysministeri Grahn-Laasosen vierailu tammikuussa 2025 oli TKI-sektorin kannalta merkittävä virstanpylväs. Ohjelmaan linkittyivät tiiviisti molemmat kärkiyliopistot NUS ja NTU; NTU:n johtavat tutkijat esittelivät ministerille laskenta-, bio- ja materiaalitieteisiin linkittyviä kärkihankkeita ja toivoivat tiiviimpää yhteistyötä. Matkalla sovittiin MoU:n laatimisesta STM:n ja Singaporen terveysministeriön välille. Kansallisen tiedesäätiön (NRF) pääsihteeri ja A*Starin puheenjohtaja Tan Crorh Chuan totesi aiemmissa keskusteluissa, että Suomen ja Singaporen olisi järkevä harkita innovaatio- ja rahoitusyhteistyötä yhdessä valituilla alueilla. Singapore ja Suomi tekevät jo yhteistyötä laskennallisissa tieteissä, ja singaporelaiset tutkijat ovat Euro-HPC (Lumi) -tietokoneen käyttöajassa Top10 -kumppanimaan joukossa.

Suomen ja Singaporen välisiä yhteyksiä olisi järkevä hyödyntää ja vahvistaa strategisesti, Suomea hyödyttäen. Singapore on turbulentissa ajassamme arvokas (ja Aasiassa ainut) verrokkimaa, joka ajaa arvovallallaan sääntöperäistä maailmanjärjestystä ja jonka tutkimusympäristö on korkeatasoinen ja rahoitus systemaattista ja ennakoitavaa. Singapore myös tuntee Suomen hyvin. Se on merkannut Suomea useilla sektoreilla (koulutus, innovaatiot, startupit, energia, älyratkaisut) – ja tekee sitä yhä. 

Teksti ja kuva: Mika Tirronen. Moni Suomen ja Singaporen potentiaalisista yhteistyöaloista liittyy suureteholaskennan hyödyntämiseen. Tieteellisen laskennan keskuksen, CSC:n, ja Singaporen kansallisen suurteholaskentakeskuksen, NSCC:n, välinen jatkosopimus allekirjoitettiin maaliskuussa Singaporessa. Digitaalisesta kehityksestä vastaava ministeri Josephine Teo keskellä, hänestä katsoen vasemmalla suurlähettiläs Juha Markkanen ja CSC:n johtaja Kimmo Koski.