Artikkelit

10.11.2025

Singapore: ilmastoresilienssiä maailmanluokan osaamiskeskittymällä

Singaporen strategista ilmastotutkimusta ohjaavat sen poikkeukselliset lähtökohdat, sillä tiheästi asutettu saarivaltio on erityisen haavoittuvainen merenpinnan nousulle ja rankkasateiden aiheuttamille äkkitulville. Arviolta kolmasosa maasta sijaitsee alle viiden metrin korkeudella merenpinnasta, mikä tekee ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansallisen turvallisuuskysymyksen. Singaporelaiseen tyyliin tähänkin uhkakuvaan on varauduttu pitkäjänteisellä huippututkimuksella ja mittavalla rahoituksella.

Singaporen kansallisen ilmastonmuutostutkimuksen mukaan maata ympäröivän merenpinnan arvioidaan nousevan vähintään 23 cm ja enintään 1,15 metriä vuoteen 2100 mennessä. Uusissa arvioissa luvut ovat vielä hälyttävämpiä: Nanyang Technological Universityn (NTU) vuonna 2024 julkaisemassa tutkimuksessa arvioidaan, että nousu voi pahimmillaan yltää jopa 1,9 metriin. Tämä tekee rannikkosuojelusta ja tulvariskien hallinnasta elintärkeän osan pienen saarivaltion ilmastotutkimusstrategiaa. 

Uusi tutkimuslaitos kokoaa huippuosaamisen yhteen

Vuonna 2023 perustettu Coastal Protection and Flood Resilience Institute (CFI Singapore) on Singaporen ensimmäinen huippuyksikkö, joka keskittyy rannikkosuojelun ja tulvaturvallisuuden tutkimukseen. Instituutti toimii National University of Singaporen (NUS) yhteydessä ja sen tavoitteena on luoda monialainen tutkimusekosysteemi, joka yhdistää yliopistot, tutkimuslaitokset, teollisuuden ja viranomaiset kehittämään tieteeseen perustuvia ratkaisuja ilmastoresilienssin parantamiseksi.

Instituutin toimintaa koordinoi Singaporen kansallinen vesiviranomainen PUB (Public Utilities Board), joka johtaa myös laajempaa Coastal Protection and Flood Management Research Programme –ohjelmaa. Menossa mukana on nimekäs lista maan johtavia tutkimus- ja koulutusorganisaatioita: Nanyang Technological University NTU, Singapore University of Technology and Design (SUTD), Singapore Institute of Technology (SIT) sekä valtiollinen tutkimusvirasto A*STAR. 

Mallinnusta, teknologiaa ja datapohjaisia ratkaisuja

Instituutin alaiset tutkimusprojektit kattavat laajan kirjon teemoja, kuten tulvariskien mallinnusta, kestävämmän infrastruktuurin kehittämistä sekä datapohjaisia seuranta- ja ennustejärjestelmiä. Esimerkiksi uusi Coastal–Inland Flood-mallinnus yhdistää merenpinnan nousun ja rankkasateiden vaikutukset yhtenäiseksi riskikartaksi koko saarivaltiolle. 

Käytännön tutkimusta tehdään rannikkoalueittain: maa on jaettu kahdeksaan rannikkosegmenttiin, joista jokaiselle on määrä etsiä teknisesti ja ekologisesti tehokkaimmat suojajärjestelmät. Tutkimuksen kohteena on myös parhaillaan, miten mangrovemetsät, kosteikot ja muut ekosysteemit voisivat vaimentaa aaltojen ja myrskyjen vaikutuksia. Luontopohjaisten ratkaisujen etuna on, että ne tukevat sekä tulvasuojelua että biodiversiteettiä. 
Lisäksi Singapore kehittää monikäyttöisiä rannikkorakenteita, jotka yhdistävät suojelun ja kaupunkitilan. Esimerkiksi rantavallit voisivat toimia sekä tulvasuojana että virkistysalueena, ja niihin voidaan integroida kävelyreittejä, viheralueita tai jopa liiketiloja. Tarkoituksena on tukea tiiviin kaupunkirakenteen tarpeita sekä tehdä ilmastoresilienssistä osa arjen infrastruktuuria. Myös laajaa metroverkostoa pyritään PUB:in ja CFI Singaporen johdolla turvaamaan tulvia vastaan. 

Tulvaresilienssiä Singaporen tyyliin

Ilmastoresilienssin rakentamiseen tutkimuksen avulla on myös vahva poliittinen tahtotila. Kestävyys- ja ympäristöministeri Grace Fu on todennut, että Singaporen kaltaisessa pienessä, tiiviisti rakennetussa maassa tulvasuojelu on otettava äärimmäisen vakavasti. Tutkimusrahoituksen mittakaava onkin singaporelaiseen tyyliin hämmästyttävän suurta: vuoden 2025 budjetissa Singaporen hallitus lisäsi 5 miljardia Singaporen dollaria kansalliseen Coastal and Flood Protection Fund –rahastoon. Rahaston on määrä toimia pitkäjänteisenä rahoituslähteenä rannikkosuojelun tutkimus- ja infrastruktuurihankkeille. Syyskuussa CFI ja PUB myönsivät ensimmäisellä soveltavan tutkimuksen rahoituskierroksellaan yhteensä 22 miljoonaa Singaporen dollaria (n. 15 miljoonaa euroa) 14 eri tutkimus- ja kehityshankkeelle.

Tutkimusohjelmat ja rahoitusinstrumentit kytkeytyvät toisiinsa tiiviisti: CFI:n tuottama tieteellinen tieto ja mallinnus myös ohjaavat, mihin rahaston varoja kohdennetaan. Tämä heijastelee Singaporen strategisen tutkimuksen valtiovetoista tyyliä, jossa kansallisiin tarpeisiin vastataan tutkimuslähtöisesti, mutta päätökset tehdään hallitusvetoisesti ”top down”. Ympäristöministeri Fu on painottanut, että toimien on oltava systeemitasoisia yksittäisten projektien sijaan.

Katse kohti COP30-konferenssia

Marraskuussa Brasiliassa järjestettävä COP30-konferenssi toimii tärkeänä välietappina Singaporelle, joka pyrkii osoittamaan, kuinka pieni, tiheästi rakennettu saarivaltio voi edistää omaa ilmastoresilienssiään tutkimuksen ja uusien teknologioiden avulla. Maan tavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, ja välitavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 45–50 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä.
Vaikka ilmastotutkimus onkin korkeatasoista, muu edistys päästöjen vähentämisessä on monin osin hidasta ja haasteet rakenteellisia. Singapore on riippuvainen fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa, ja vaikka aurinkoenergian käyttö kasvaa, tilanpuute ja pilviset olosuhteet rajoittavat sen osuutta. Kritiikkiä on herättänyt myös se, että huomattava osuus maan päästövähennystavoitteista perustuu päästökauppaan, jota monet ympäristöjärjestöt pitävät keinotekoisena ratkaisuna.

Toisaalta Singapore on viime vuosina ottanut aktiivisen roolin alueellisen ilmastoyhteistyön ja vihreän rahoituksen kehittäjänä. COP29:n (Baku, 2024) jälkeen Singapore onkin painottanut tarvetta vahvistaa Aasian rannikkokaupunkien sopeutumiskykyä. COP29:n yhteydessä maa julkisti FAST-P-aloitteen, jonka kautta se ohjaa jopa 669 miljoonaa Singaporen dollaria Aasian vihreän siirtymän tukemiseen. Elinkeinoelämän edistämisvirasto EDB on ilmoittanut uusista ohjelmista, joilla houkutellaan kansainvälisiä investointeja erityisesti ilmastoteknologiaan ja kestävään infrastruktuuriin. 

Pientä maata suuremmat tavoitteet

Singapore, pienestä koostaan huolimatta, pyrkii tässäkin olemaan edelläkävijä: se tuottaa huippututkimusta, ja sitoutuu alueelliseen yhteistyöhön sekä vihreään rahoitukseen samalla, kun se sopeuttaa itsensä maailmaan, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät vuosi vuodelta enemmän. 
Työtä on kuitenkin tehtävänä. International Energy Agency arvioi, että ASEAN-alue tarvitsee jopa 422 miljardia Yhdysvaltain dollaria investointeja vuoteen 2030 mennessä rakentaakseen riittävää resilienssiä ilmastonmuutosta vastaan. Siihen eivät yllä edes Singaporen mittavat panostukset, mutta ne voivat kenties toimia esimerkkinä muille.

Teksti: TFK-harjoittelija Roosa Minkkilä ja TFK-erityisasiantuntija Mika Tirronen
Kuva: Roosa Minkkilä. Matala maasto vaatii korkeaa varautumistasoa. Noin kolmasosa Singaporesta sijaitsee alle viiden metrin korkeudella merenpinnasta, ja siksi tulvariskit otetaan maassa äärimmäisen vakavasti.