Artikkelit

25.04.2024

Singapore: Kaakkois-Aasiassa Suomen koulutusmainetta kannattaisi hyödyntää kokonaisvaltaisilla lähestymistavoilla

Vasta jalkautuneen TFK-asiantuntijan ensihavainnot Singaporesta, Thaimaasta ja Vietnamista ovat rohkaisevia - Suomi tunnetaan täällä. Mutta viestejä on syytä vielä hioa. Thaimaassa ja Vietnamissa mahdollisuuksia siintää korkeakoulutusyhteistyön ja osaajahoukuttelun puolella. Singaporessa vaihto-ohjelmat ja tiedeyhteistyö ovat toiminnan keskiössä.

Allekirjoittaneen asettuminen TFK-postille Kaakkois-Aasiaan on sujunut hyvin erinomaisen TFK-tiimin ja suurlähetystön tuen ansiosta. Oppimiskäyrä on osoittanut jyrkästi ylös päin, ja oppimista ovat vauhdittaneet lukuisat tapaamiset alueen ministeriöissä ja korkeakouluissa. Ensimmäiset matkat ovat suuntautuneet Thaimaaseen ja Vietnamiin. Näiden samoin kuin Singaporenkin kohdalla huomio on ollut sama: suomalaisia toimijoita liikkuu alueella paljon, ja Suomi tunnetaan yllättävänkin hyvin. Taustalla on paitsi pitkäaikainen vuorovaikutus monilla aloilla myös aktiivinen markkinointi, jota on tehty viime vuosina yhtä lailla korkeakoulujen, lähetystöjen, BF:n kuin TFK-työnkin toimesta.

Koulutusmaine voisi hyödyttää enemmän korkeakouluja

Erityisen hyvin Suomi tunnetaan koulutuksessa. Alueen ministeriöt ovat lähettäneet vuosien varrella asiantuntijoitaan tutustumaan Suomen koulutusjärjestelmään ja kouluihin. Joistakin maista on lähetetty opettajia koulutukseen tai on palkattu opettajankouluttajia Suomesta. Aasiassa PISA-menestyksemme laskua ei ole noteerattu samalla tavalla kuin Suomessa. Monille alueen maille Suomi on edelleen hyödyllinen referenssi koulutuksessa. Suomea on seurattu kauan, eikä suhde Suomen järjestelmään ole katkennut missään vaiheessa. Aasiassa myös osataan lukea PISA-tuloksia ja sitä, mistä Aasian maiden ”voittokulku” testissä johtuu. 

Tämän vuoksi aikaikkuna suomalaiselle koulutusosaamiselle on edelleen auki. Mutta haasteet koulutusosaamisemme myymisestä Aasiaan eivät ole muuttuneet miksikään. Brittikoulut, amerikkalaiset koulut ja IB-tutkinto nähdään järkevimpänä ja todennäköisimpänä tienä hyviin yliopistoihin ja hyvin palkattuun työuraan. Suomalainen leikkiin ja luovuuteen perustuva järjestelmä nähdään vieraana ja ehkä jopa riskaabelina valintana omalle lapselle. Tästä huolimatta on vanhempia, jotka hakevat vaihtoehtoja, ja siinä harkinnassa Suomi on kiinnostava vaihtoehto.

Faktat ovat olemassa, mutta ne eivät aina puhu puolestaan

Se mitä tunnetaan Aasiassa vähemmän, on suomalainen korkeakoulutus. Emme usein itsekään muista, tai edes tiedä, kuinka korkealle suomalainen korkeakoulutus ja valmistuneiden osaaminen (scientific literacy, numeracy, problem solving) noteerataan kansainvälisissä vertailuissa (esim. #1 Universitas 21 v. 2024). Tätä tietoa suomalaisten korkeakoulutoimijoiden tulisi hyödyntää ja levittää huomattavasti enemmän, varsinkin opiskelijoiden houkuttelukampanjoissa. Samoin kuin tietoa muista eduista, joita Suomessa opiskeluun liittyy. Aasialaisesta arvomaailmasta katsottuna koulutuksen maine ja laatu, työmahdollisuudet, elinkustannukset ja palkkaus ovat keskeisiä tekijöitä. Turvallisuuteen, luontoon ja terveydenhoitoon liittyvät asiat eivät ole merkityksettömiä, mutta ne jäävät usein kylmien talouslukujen varjoon.

Tässä valossa on ollut ilahduttavaa huomata, kuinka monilla korkeakouluilla on yhteistyötä Kaakkois-Aasian alueella. Useilla korkeakouluilla on vaihto-ohjelmia esimerkiksi Singaporen johtavien yliopistojen kuten NTU:n, NUS:n, SMU:n ja SUTD:n kanssa. Singapore on monilla yliopistoilla myös suosituin vaihtokohde. Koska Singaporen kärkiyliopistot ovat tutkimusintensiivisiä, on luontevaa rakentaa kumppanuuksia vaihto-ohjelmien ja tutkimusyhteistyön varaan. Laskennallisissa tieteissä Singapore on jo nyt yksi ahkerimmista yhteistyömaistamme. Horizon Europe -ohjelmassa Suomi on toiseksi yleisin yhteistyötaho Singaporelle Ranskan jälkeen. Suomen ja Singaporen yhteiset tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmat voisivat tuoda hyödyllistä lisänostetta tietyillä meille tärkeillä tutkimusalueilla.

Thaimaa ja Vietnam kiinnostavat

Thaimaa ja Vietnam ovat molemmat kehittyviä talouksia, mutta Vietnam tulee näistä kahdesta selvästi takamatkalla. Talouskasvua katsottaessa Vietnam on kuitenkin kiinnostava kohde (kasvuarvio 5,5% vuonna 2024), ja esimerkiksi Singaporen valtion sijoitusyhtiö Temasek seuraa Vietnamia tarkoin, se on suurin yksittäinen sijoittaja Vietnamiin. Temasek sijoittaa erityisesti rahoituspalveluihin, kulutustavaroihin ja teknologiaan. Sekä Thaimaasta että Vietnamista opiskelijavirrat suuntautuvat enimmäkseen Yhdysvaltoihin, Britteihin ja Australiaan. Suomi tunnetaan koulutuksestaan sekä mobiiliteknologioistaan, ja suomalaisia koulutusalan yrityksiä liikkuu aktiivisesti alueella. Myös molempien maiden hallinto suhtautuu lämpimästi Suomeen. Thaimaan opetusministeriö ehdotti PISA-aiheista dialogia Suomen ja Thaimaan välille, syynä Thaimaan heikko menestys PISA:ssa huomattavista koulutussatsauksista huolimatta. Dialogien kautta voi olla mahdollista kehittää hyödyllisiä hankkeita esimerkiksi opettajankoulutuksessa.

Vietnamissa hallinto on, jos mahdollista, vieläkin lämpimämpi Suomen suhteen. Pitkästä kehitysyhteistyöhistoriasta johtuen Suomea pidetään läheisenä ja selvästi myös erityisenä ja toivottuna kumppanina. Tämä tuli esiin yhtä lailla ammatillisen koulutuksen kuin tiede-ja innovaatiotoiminnan osalta. Finland-Vietnam International School on Vietnamin ainut julkinen kansainvälinen koulu. Pyrkimys ja mahdollisuus noudattaa suomalaisia oppisisältöjä ja metodeja on vaatinut Ton Duc Thang -yliopiston ja valtion hallinnolta useita poikkeustoimia. Tämä kertoo erityisestä asemasta, jonka Vietnamin hallinto asettaa suomalaiselle koulutusfilofofialle. Vanhempien valinnat suuntaavat opiskelijavirtoja kuitenkin konventionaalisiin vaihtoehtoihin, kuten yhdysvaltalaisiin ja englantilaisiin kouluihin.

Kumppanuuksien kautta kokonaisvaltaisiin yhteistyökuvioihin

Mitä yliopistojen laatuun tulee, Thaimaa on Vietnamia edellä kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Maasta löytyy useita laadukkaita yliopistoja sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Chulalongkorn, jolla on runsaasti Suomi-yhteistyötä, sijoittuu QS-vertailussa sijalle 215, ja Mahidol on sijalla 255. King Mongkut’s University of Technology Thonburilla on kumppaneinaan paitsi suomalaisia yliopistoja myös ammattikorkeakouluja. Nämä yliopistot ovat tutkimusyhteistyön kannalta relevantteja kumppaneita.

Thaimaa ja Vietnam ovat molemmat opiskelijahoukuttelun, koulutusyhteistyön sekä ammatillisen koulutuksen saralla kiinnostavia maita Suomelle. Erilaisten kumppanuuksien ja kumppaniverkostojen kautta olisi mahdollista kehittää kokonaisuuksia, joissa eri elementit tukevat toisiaan. Hankkeiden kehittämistä edesauttaa hallinnon silmiinpistävän suopea suhtautuminen Suomeen. Tätä suhdetta olisi hyvä hyödyntää tulevina vuosina. Tiedediplomatialla voisi tässä olla myös tärkeä roolinsa.

Teksti: Mika Tirronen, TFK-erityisasiatuntija Singapore

Kuva: Ho Chi Minh Cityssä kaksipyöräiset ovat ahkerasti käytössä, mutta autoistuminen tulee kasvattamaan ruuhkia. Mika Tirronen.