Artikkelit
01.09.2025
Singaporessa akateeminen vapaus on tasapainoilua itäisen ja läntisen tradition välissä
Singaporen akateeminen yhteisö on kansainvälistä ja toteuttaa akateemisen vapauden ihannetta itäisen tradition reunaehdoilla. Akateemisen vapauden kysymys kytkeytyy saarivaltion olemassaolonkysymyksiin, kuten sosiaalisen koheesion varmistamiseen ja suojautumiseen ulkopuolisilta, eksistentiaalisilta uhkilta. Akateemista vapautta tutkitaan, ja tutkijat myös kommentoivat sitä. Rajoitteistaan huolimatta Singaporen tutkimusmaailma on yllättävänkin avointa: maahan palkataan länsimaisia huippututkijoita jopa yliopistojen johtoon, mikä poikkeaa radikaalisti muista Aasian maista, samoin kuin Suomesta.
Singaporessa akateeminen vapaus kehittyy ja tasapainoilee länsimaisten vaikutteiden ja aasialaisen keskusjohtoisen tradition välillä. Euroopassa valistusajan filosofia muokkasi auktoriteetista ja uskonnosta irtautunutta loogista argumentointia samalla kun romantismi korosti henkilökohtaisen kokemuksen merkitystä. Euroopassa poliittisiin murroksiin johtaneet valistuksen ja romantismin filosofiat eivät jalkautuneet aasialaiseen kulttuuripiiriin eivätkä integroituneet osaksi aasialaista keskustelukulttuuria. Länsimaissa vakiintunut teesi-antiteesi-synteesi -malli istuukin kitkaisesti aasialaiseen keskustelukulttuuriin, jossa kollektiivin merkitys korostuu yksilön vapauksien kustannuksella. Singapore lukeutuu kuitenkin sääntöperäiseen järjestelmään nojaavien länsimielisten maiden ryhmään yhdessä Taiwanin, Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Näistä Taiwan on ollut erityisen läheinen Singaporen itsenäistymisen ajoista asti. Näissä maissa korruptio on joko hyvin matalaa (Singapore, CPI 85-90) tai kohtuullista (Japani CPI 70-75, Etelä-Korea CPI 55-65). Akateemisen vapauden mittareilla erityisesti Singaporella ja Japanilla on haasteita (Singaporen Global Academic Freedom Index 0.513, Japani 0.582, Etelä-Korea 0.856).
Ollako vai eikö olla – kaupunkivaltion huoli huomisesta
Singaporessa akateemisen vapauden kysymys kytkeytyy pinta-alaltaan pienen saarivaltion olemassaolonkysymyksiin eli sosiaalisen koheesion varmistamiseen ja suojautumiseen ulkopuolisilta, eksistentiaalisilta uhkilta. Kaakkois-Aasian alue on poliittisesti levoton, ja myös Singapore sai siitä osansa, kun etnisesti kirjavan maan rotumellakat suistivat vasta itsenäistyneen kaupunkivaltion sekasortoon 60-luvulla. Mellakoiden jälkimainingeissa maahan luotiin laidansäädäntö, jossa kaikki rodut ja uskonnot ovat tasavertaisia ja kaikkien pääuskontojen tärkeimpiä juhlapyhiä kunnioitetaan kansallisilla vapaapäivillä. Tämä on juurrutettu myös Singaporen koulujärjestelmään – kaikki lapset perehtyvät pääuskontojen merkityksiin, juhlapyhiin ja rituaaleihin. Tästä periaatteesta juontuu myös Singaporen nollatoleranssi sosiaalisen median vihapuheelle. Sosiaalisen koheesion imperatiivi säätelee myös akateemisen vapauden käytäntöjä. Maassa kammotaan alueelle tyypillistä poliittista epävakautta samoin kuin ulkopäin tulevaa poliittista tai taloudellista vaikuttamista. Singapore on vauras ja hampaisiin asti aseistautunut ja nojaa puolustuksessaan liittolaisuuteen Yhdysvaltojen kanssa.
Vaihtelevia havaintoja akateemisesta vapaudesta
Singaporessa akateemista vapautta tutkitaan, ja tutkijat myös kommentoivat sitä eri yhteyksissä. Kriittisiä kommentteja kuullaan siinä missä rahoittelevampiakin sävyjä. Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa (AcademiaSG) 64% akateemisista arvioi, että tutkijat harrastavat itsesensuuria ja että jotkut tutkijat tulevat häirityiksi ainakin ajoittain. Tutkijat, jotka tutkivat poliittisesti sensitiivisiä aiheita kokivat 1,5 - 3,5 kertaa herkemmin painetta tutkimustaan kohtaan tai hankaluutta osallistua julkisiin debatteihin. Noin kolmannes tutkijoista ilmoitti tietävänsä tapauksista, joissa oli ilmennyt painetta muokata tutkimusta tai tutkimusaihetta hallinnollisten syiden vuoksi – syiden, jotka 69% näin vastanneista koki poliittisiksi tai ideologisiksi. Reaktiona tutkimukseen opetusministeriö totesi, että tutkijoilla on täysi vapaus opettaa, tehdä tutkimusta ja käydä julkista keskustelua myös sensitiivisiltä aihealueilta. Opetusministeriö myös huomautti, että tutkimukseen osallistui vain 10% Singaporen yliopistotutkijoista, mikä herätti ministeriön mielestä kysymyksiä tutkimuksen kattavuudesta. Tutkimuksessa ilmeni myös kiinnostava ero miesten ja naisten kesken: 55% kyselyyn osallistuneista naistutkijoista ilmoitti hankaluuksia osallistua julkiseen keskusteluun vapaasti, kun miesten kohdalla osuus oli 29%.
Harvinaista avoimuutta itsesäätelyn ilmapiirissä
Komplikaatioistaan huolimatta Singaporen yliopistot ovat aasialaisittain poikkeuksellisen avoimia. Niihin palkataan hanakasti ulkomaisia tutkijoita korkeisiinkin asemiin. Esimerkiksi NTU:n entinen rehtori oli ruotsalainen, nykyinen vararehtori on hollantilainen. Tässä suhteessa Singapore poikkeaa selvästi, suorastaan radikaalisti, muista Aasian maista. Rekrytointipolitiikka korreloi vahvan innovaatiohakuisuuden kanssa; länsimaisen tutkimuskulttuurin uskotaan poikivan innovaatioita. Singaporelaisten tutkijoiden yhteisö, AcademiaSG, ilmaisi raportissaan (2019) huolensa siitä, että itsesensuurista johtuen yhteiskunnallinen keskustelu kärsii riittämättömästä intellektuaalisesta kontribuutiosta, vaikka maassa on runsaasti sekä paikallisesti että ulkomailla pätevöityneitä yhteiskuntatieteiden ja politiikan tutkijoita. Singapore on itse asiassa houkutteleva paikka aasialaisille ja länsimaisille tutkijoille tehdä vapaata tutkimusta muista Kaakkois-Aasian alueen maista. Esimerkiksi Institute of South-East Asian Studies (ISEAS) harjoittaa laadukasta poliittista ja taloudellista analyysia ja tarjoaa tutkimusmahdollisuuksia ja ilmaisukanavia myös ympäröivistä Aasian maista tuleville tutkijoille.
Kehitys kehittyy – varsinkin Singaporessa
Singaporen akateemisessa vapaudessa on herkkyyksiä, mutta on hyvä, että siihen kohdistuu maltillista muutospainetta sisältä samoin kuin myös ulkopuolelta. Maalla on varaa rauhoittua ja ottaa rohkeampia tulokulmia sosiaalisiin kysymyksiin, varsinkin kun ajurina on kehittää sosiaalisia oloja eikä kärjistää tai tukahduttaa niitä. Maan poliittinen eliitti on lännen huippuyliopistoissa koulutettua valistunutta väkeä, eikä läntisiä arvoja sinänsä koeta uhkana. Samalla halutaan kuitenkin välttää liberaalien demokratioiden kehittämiä ylilyöntejä, jotka uhkaavat jo niiden omaa vakautta. Kuten eräs länsimainen huippututkija asian ilmaisi, Singaporen malli ei ole sellainen, jota hän suosittelisi Eurooppaan, niin kuin ei eurooppalainen malli ole sellainen, jota hän suosittelisi Singaporeen. Singaporessa on paljon länsimaisia huippututkijoita, jotka ovat arvokasta keskusteluseuraa, kun pohditaan Singaporen akateemista kehitystä, sen mahdollisuuksia ja haasteita.
Teksti: TFK-erityisasiantuntija Mika Tirronen, Singapore
Kuva Mika Tirronen: Singapore on merkittävimpiä datatalouden keskittymiä ja palvelukeskuksia Aasiassa. Kuvassa Suomen Singaporen kauppakamari vierailulla kansallisessa suurteholaskentakeskuksessa (NSCC).