Artikkelit
30.08.2024
Skotlantilaisyliopistot menestyvät investointien houkuttelussa ja yliopistolähtöisen yritystoiminnan tukemisessa
Yliopistojen työelämäyhteistyö ja yritystoiminnan tukeminen ovat keskeinen elementti alueiden taloudelliselle kehitykselle. Skotlantilaiset yliopistot menestyvät näissä teemoissa useilla mittareilla. Yliopistojen keinot ovat tuttuja myös suomalaisesta korkeakoulumaailmasta. Mutta miksi skotlantilaiset yliopistot pärjäävät niin hyvin kansallisissa ja kansainvälisissä vertailuissa?
Yhteiset reunaehdot, alueelliset painotukset
Ison-Britannian osat Englanti, Pohjois-Irlanti, Skotlanti ja Wales vastaavat kukin koulutusjärjestelmänsä kehittämisestä ja rahoituksesta, ml. korkeakoulutus. Eri alueilla on myös omia tutkimusta rahoittavia organisaatioita. Kehittämisen ja rahoituksen reunaehdot määritellään kuitenkin pitkälti valtakunnan tasolla, koko Iso-Britanniaa koskevilla koulutusta ja tutkimusta koskevilla ratkaisuilla tai muiden sektoreiden politiikkapäätöksillä. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan muutoksilla on valtavan suuri merkitys yliopistoille, koska niiden rahoitus on pitkälti riippuvainen kansainvälisten opiskelijoiden maksamista lukuvuosimaksuista. Valtakunnallisen yhteisen lainsäädännön ja rahoitusmekanismien lisäksi ja rinnalla kokonaisuuteen vaikuttavat siis neljän eri valtakunnan osan omat ratkaisut. Harvoissa korkeakoulutusta ja korkeakouluissa tehtävää tutkimusta koskevassa asiassa voi todeta, että kaikkialla Isossa-Britanniassa toimittaisiin tietyllä tavalla.
Skotlanti on hyvä verrokki Suomelle
Ison-Britannian väkiluku on noin 69 miljoonaa. Skotlannissa, joka on pinta-alaltaan noin kolmanneksen Britannian kokonaispinta-alasta, asuu lähes 5,5 miljoonaa henkilöä. Skotlanti on pieni avoin talous. Bruttokansantuote asukasta kohden on Skotlannissa matalampi kuin Lontoon ja Itäisen Englannin, eli ns. kultaisen kolmion alueella, mutta korkeampi kuin muualla Englannissa, Walesissä tai Pohjois-Irlannissa. Myös Skotlannin sisällä alueelliset erot sekä vauraudessa, terveydessä, työttömyydessä että koulutustasossa ovat merkittäviä.
Suurin osa skotlantilaisista yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta Skotlannissa on myös isoja kansainvälisiä yrityksiä, jotka panostavat aktiivisesti TKI-toimintaan. Skotlannissa on 19 yliopistoa, joissa viime lukuvuonna oli noin 322 000 opiskelijaa. Neljäsosa opiskelijoista on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Skotlanti on siis sekä kokonsa että korkeakoululaitoksen koon vuoksi hyvä tutustumiskohde myös yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen työelämäyhteyksien sekä yliopistoissa tehtävän tutkimuksen kaupallistamisen näkökulmasta.
Skotlantilaiset yliopistot menestyvät rankingeissä
Useat skotlantilaiset yliopistot ovat menestyneet kansainvälisissä yliopistorankingeissä, jotka perustuvat pitkälti tutkimusta koskeviin indikaattoreihin. Isossa-Britanniassa oli vuonna 2020-2021 lähes 2 500 yliopistolähtöistä spin-outia ja sosiaalista yritystä, joiden on arvioitu työllistäneen noin 40 000 henkilöä ja tuottaneen 8,5 miljardia puntaa. Skotlanti on Lontoon lisäksi parhaiten pystynyt kasvattamaan yliopistolähtöistä yritystoimintaa ja houkuttelemaan ulkomaisia suoria investointeja. Skotlantilaisia yliopistoja edustavan Scottish Universitiesin mukaan skotlantilaisilla yliopistoilla on joka vuosi käynnissä noin 20 000 yritysprojektia. Ja skotlantilaisten yliopistojen spin-outit ovat imeneet 21 % kaikista Britanniassa tehdyistä spin-outien sijoitusrahoittajapäätöksistä (equity deals).
Skotlantilaisten yliopistojen menestys ns. kolmannessa tehtävässä on noteerattu myös erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi skotlantilainen Dundeen yliopisto on Britannian parhaiten menestynyt yliopisto tutkimuslähtöisessä yritystoiminnassa (Octopus). Sen kyky tuottaa ja tukea spin-outejaan on useassa eri vertailussa todettu erinomaiseksi. Edinburghin yliopisto on jaetulla ensimmäisellä sijalla Times Higher Educationin teettämässä vaikuttavuusrankingissä (SDG 9 Industry, innovation and infrastructure), jossa tarkastellaan yliopistojen vaikutusta kestävään teollistumiseen ja taloudelliseen kehitykseen. Vertailussa, jossa katsotaan brittiyliopistoista vuosina 2011-2022 käynnistyneitä spin-out –yrityksiä, seitsemän skotlantilaista yliopistoa yltää 35 parhaan yliopiston joukkoon (Edinburg, Strathclyde, Glasgow, Heriot-Watt, Aberdeen, Dindee, St- Andrews).
”Knowledge transfer” ja yritystoiminnan tukeminen tarvitsevat tukirakenteita
Skotlannin hallitus on vuonna 2023 julkaissut suunnitelman yliopistojen yritysyhteistyölle. Entrepreneurial Campuses: The higher education sector as a driving force for the entrepreneurial ecosystem listaa keskeisiksi vaikuttamiskeinoiksi vuorovaikutukset alueen kanssa, nuorten yrittävyysajattelun kehittämisen, yliopiston johtamisen ja politiikkojen kehittämisen sekä opiskelijoiden että henkilöstön yrittäjyysosaamisen vahvistamiseksi, yrittäjyysopintojen sisällyttämisen kaikkiin tutkintoihin, start-up toiminnan tukemisen, alumniyhteistyön, akateemisen ja muun henkilöstön spin-out toiminnan tukemisen, opiskelija- ja henkilökuntalähtöisten yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisen, yrittämisestä kiinnostuneiden opiskelijoiden rekrytoinnin ja nuorten alalle houkuttelemisen sekä prosessien laadunvarmistuksen kehittämisen.
Scottish Funding Council rahoittaa yliopistojen perusrahoituksen lisäksi innovaatiotoimintaa elokuun alussa uudistetun The Knowledge Exchange and Innovation Fund –rahoitusohjelman avulla. KEIF-malli koostuu kolmesta osasta: 1) jokaiselle yliopistolle myönnettävä ns. perusrahoitus 250 000 puntaa vuodessa (platform grant), 2) mittareihin ja tuotoksiin perustuva rahoitus (outcome grant based on outreach, enterprise schemes, consultancy, CPD, Research, Licensing, Translation, Venturing, KE income, graduate start-ups, spin-outs) sekä 3) viisivuotiset strategiat ja niiden vuosittainen seuranta ja raportointi (KEIF strategies).
Useilla tutkimusyliopistoilla on omat teknologian siirtoa edistävät toimistot, Technology Transer Offices, Myös alueet haluavat varmistaa, että yliopistolähtöinen tutkimus hyödyttää vaikutusaluettaan. Alueet tekevät siksikin tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa ja tukevat erityisesti infran rakentamista. Yliopistokampuksilla toimii myös sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä ja yrityshautomoja. Osaamiskeskittymät, tiedepuistot ja innovaatiokeskukset kuuluvat kuvaan.
Yliopistoilla on lisäksi isoja public outreach –yksikköjä, jotka esimerkiksi järjestävät tiede-, LUMA- ja yrittäjyyskasvatusta ja pyrkivät aktivoimaan alueen lapsia ja nuoria akateemisille urille. Samat yksiköt hankkivat yliopistoille myös yritysyhteistyöprojekteja ja hyödyntävät niitä myös edellä mainitussa tiedekasvatus- ja vaikuttamistyössä.
Muutama yliopistovierailu Skotlannissa on auttanut kartoittamaan skotlantilaisten yliopistojen toimintatapoja työelämäyhteyksissä ja yliopistolähtöisen yritystoiminnan tukemisessa. Keinot ovat tuttuja myös suomalaisesta korkeakoulumaailmasta. Mutta miksi skotlantilaiset yliopistot pärjäävät niin hyvin kansallisissa ja kansainvälisissä vertailuissa? Väittäisin, että ainakin yksi menestyksen eväistä on voimakas tahtotila, kaikilla tasoilla. Sekä poliittinen ohjaus, aluehallinto ja –rakenteet että työelämäyhteyksien ja yliopistolähtöisen yritystoiminnan systemaattinen johtaminen yliopistotasolla näyttäytyvät vahvoina. Työelämäyhteyksiä ja yritystoimintaa tukeva työkalupakkia hyödynnetään aktiivisesti ja yliopistoissa on korvamerkitty runsaasti työvuosia tehtävän hoitamiseen. Yliopistoihin on myös luotu ns. Knowledge Exchange –urapolkuja perinteisten tutkimus- ja opetusurapolkujen rinnalle. Merkitystä on varmasti myös sillä, että pienessä maassa Enterprise Scotland ja Scottish Funding Council sekä alueen toimijat yhdessä hallituksen kanssa tekevät tiivistä yhteistyötä. Puhumattakaan alueen yritysten aktiivisuudesta, jolle on omat kannusteensa.
Haastetta toiminnalle tuo erityisesti ohjauksen ja rahoituksen moninapaisuus. Yliopistojen näkökulmasta on hyvä, että niiden käytössä on useita julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä, sekä kansallista että kansainvälistä kilpailtua rahoitusta, mutta samalla sopivat rahoituslähteet ovat vaikeasti hahmotettavissa ja niiden hyödyntäminen vaatii valtavasti henkilötyövuosia. Skotlantilaisten yliopistojen menestys ja sen esille tuominen myös kannustaa uusiin avauksiin, sekä yliopistojen että yritysten suunnasta. Hyvän kehä on pyörähtänyt liikkeelle.
Birgitta Vuorinen, Lontoo
Kuva: Strathclyden Knowledge Exchange rakenne, kuva Birgitta Vuorinen
Linkkejä
https://www.universities-scotland.ac.uk/economictransformation/
https://octopusventures.com/wp-content/uploads/sites/16/2023/09/OV-Spinout-Report-_Sept-2023-1.pdf
Scottish Funding Council
https://www.timeshighereducation.com/impactrankings/industry-innovation-and-infrastructure
Scottish Government: entrepreneurial campus