Artikkelit

01.09.2025

Tieteen vapaus on Kanadassa monitasoinen käsite

Kanadassa on kymmenen provinssia, joista jokaisella on itsehallintovalta monen sektorin, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen saralla. Kanadan tiedeasiat taas kuuluvat osittain liittovaltiolle ja osittain provinsseille: Liittovaltio rahoittaa tutkimusta, edistää innovaatioita ja työllistää monia tutkijoita, kun taas provinssit ovat vastuussa mm. alueensa yliopistoista ja korkeakoulutuksesta. Niillä on myös autonomia kehittää omaa tiedepolitiikkaansa liittovaltion käytäntöjen rinnalla. Tieteen vapaus on Kanadassa monitasoinen käsite – siinä yhdistyvät liittovaltion tieteen integriteettiä edistävät käytännöt, jotka koskevat lähinnä tutkijoita, kun taas toisaalta akateemista vapautta suojaavat eri instituuttien käytännöt ja sopimukset - nämä usein provinssitasolla. Jokaisella provinssilla on omat käytäntönsä, vaikuttaen näin myös asioiden tulkintaan tieteen saralla.

Kanadassa perustuslailliseen "Canadian Charter of Rights and Freedoms" -asiakirjaan on kirjattu akateemisen vapauden, sananvapauden ja instituutioiden autonomian periaatteet, jotka myös tukevat tieteen vapautta. Asiakirja takaa kaikille kanadalaisille perusoikeudet ja vapaudet. Tutkijoille ja muulle akateemiselle henkilökunnalle tämä merkitsee nimenomaan vapautta opettaa, harjoittaa tutkimusta ja julkaista siitä kumpuavia tuloksia sekä käydä avoimesti tieteellistä keskustelua. Instituutioiden autonomia puolestaan varmistaa, että kanadalaiset tutkimuslaitokset voivat toimia ilman hallinnon puuttumista niiden toimintaan. Kanadassa tieteen vapauden tulee kuitenkin tasapainotella etiikan ja esimerkiksi kansallisen turvallisuuskysymysten kanssa. Tätä varten Kanadassa onkin viime vuosina laadittu uusia ohjeistuksia ja suuntaviivoja, jotka pyrkivät tukemaan yhteiskuntaa hyödyttävää tutkimusta vaarantamatta tutkimuksen turvallisuutta. Huolimatta tutkimuksen vapauteen liittyvistä periaatteista, Kanadassa on myös oltu huolissaan hallituksen mahdollisesta puuttumisesta tieteelliseen toimintaan. Tämän vuoksi tieteellisen vapauden ja yhteistyön edistämistä pyritäänkin nykyään vahvistamaan entistä aktiivisemmin. Yhdysvaltojen nykytilanne on myös osaltaan uudelleen herätellyt Kanadassa keskustelua tieteen vapaudesta.

Tieteen vapauden peruspilarit Kanadassa

Tieteen vapautta suojataan Kanadassa perustuslaillisten oikeuksien, erilaisten institutionaalisten käytäntöjen ja tutkimusohjeiden avulla. Nämä takaavat, että tutkijat voivat tehdä tiedettä ja viestiä siitä avoimesti ilman rajoituksia. Tieteellinen vapaus on ehdoton edellytys myös uudenlaisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edistämiselle. Kanadassa, The Canadian Charter of Rights and Freedoms- julistus takaa yleisellä tasolla Kanadan sitoutumisen kansalaisten perusvapauksiin. Tämä vuonna 1982 annettu julistus määrittelee useita oikeuksia, jotka tukevat Kanadan demokratiaa.  Tieteellistä vapautta ei ole tässä nimenomaisesti mainittu erillisenä oikeutena, mutta siihen liittyvät tiiviisti akateeminen vapaus ja sananvapaus, jotka taas löytyvät mainittuna The Canadian Charter of Rights and Freedoms- julistuksesta. 

Akateemisella vapaudella on Kanadassa keskeinen rooli tieteen vapauden edistämisessä. Se sisältää mm. tutkijoiden mahdollisuuden keskittyä haluamaansa tutkimusaiheeseen ja oikeuden kyseenalaistaa vakiintuneita normeja. Kanadassa akateeminen vapaus on korkeakoulujen tunnustama periaate, jota on sisällytetty yliopistojen omiin käytäntöihin, työehtosopimuksiin ja ammatillisiin toimintatapoihin. V. 2011 Kanadan yliopistot hyväksyivät yksimielisesti Akateemisen Vapauden-julistuksen, ”Statement on academic freedom” ja samalla aiempi, vuonna 1988 tehty julistus korvaantui. Akateemisen vapauden periaatteiden lisäksi siinä korostetaan demokraattisten arvojen edistämistä ja tiedekunnan tuen merkitystä myös kiistanalaisissa tutkimusprojekteissa. Julistuksessa korostetaan myös johdon vastuuta akateemisen vapauden takaamisessa ja eettisten standardien ylläpitämisessä. Korkeakouluilla on myös velvollisuus varmistaa, että ulkoinen rahoitus tai erilaiset kumppanuudet eivät vaaranna akateemista autonomiaa. Sananvapaus taas takaa tieteentekijöille mahdollisuuden viestiä tutkimustuloksistaan, ideoida ja osallistua julkiseen keskusteluun mahdollisesta tutkimuksen vaikuttavuudesta. Sananvapaus yhdessä ”Avoimen Tieteen”-periaatteen kanssa edistävät myös läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä datan saatavuuden kautta. Tiedon saatavuus antaa kansalaisille mahdollisuuden päästä käsiksi valtion rahoittamiin tutkimuksiin, mikä osaltaan tukee avoimuutta, osallistaa yhteiskuntaa ja lisää julkista keskustelua tieteelliseen tietoon liittyen. 

Tieteen vapauteen liittyvä oikeudellinen suoja, ohjeistus ja tukevat organisaatiot
Kanadassa tieteellistä vapautta ei olla tuomioistuimissa suoraan määritetty itsenäiseksi lailliseksi oikeudeksi, mutta tutkijoiden oikeuksien turvaamista on kuitenkin pidetty tärkeänä ja haluttu varmistaa se, että tieteellistä tutkimusta kunnioitetaan ja akateemista toimintaa ei rajoiteta. Tieteen vapaudesta huolimatta rajoituksiakin on esimerkiksi eettisiin ja arkaluontoisiin aiheisiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyen. Tieteen vapauden rinnalle on siis kehittynyt myös tieteellistä integriteettiä tukevia käytäntöjä ja ohjeita. Näitä Kanadassa on tullut keskeisistä organisaatioista, kuten Tri-Councilista ja National Research Councilista ylläpitämään tutkimusetiikkaa ja vastuullisuutta. Esimerkiksi Tri-Council Policy Statement (TCPS, https://ethics.gc.ca/eng/policy-politique_tcps2-eptc2_2022.html ) sisältää eettisiä periaatteita ihmisiin liittyvän tutkimuksen osalta. Ohjeet on tarkoitettu edistämään yksilönsuojaa ja vastuullisuutta, mutta myös läpinäkyvyyttä. Lisäksi Kanadassa on olemassa muita liittovaltion käytäntöjä, jotka vahvistavat vastuullisia tutkimuskäytäntöjä sekä tieteellistä integriteettiä. Liittovaltion virastojen lisäksi Kanadassa yliopisto-opettajien yhdistys, The Canadian Association of University Teachers, CAUT, on sitoutunut tukemaan sekä yliopisto-opettajien että tutkijoiden oikeuksia – myös tieteellistä vapautta. CAUT painottaa vahvasti akateemista vapautta ja pyrkii varmistamaan, että tutkijat voivat tehdä työtään ilman ulkoisia paineita tai sensuuria. CAUT edistää erilaisia käytäntöjä, jotka suojelevat tutkijoiden oikeuksia ja myös tukevat eettisiä standardeja akateemisessa työssä. Lisäksi tieteellisen tutkimuksen riippumatonta ja läpinäkyvää rahoitusta tuetaan. CAUT:n rooli on ollut erityisen tärkeä aikoina, jolloin on ollut poliittista levottomuutta.

Tällä hetkellä Kanada erottuu monesta muusta maasta sitoutumisellaan tieteen vapauden periaatteisiin - tieteen tekemiselle ja tieteen vapauden ”maisemalle” on vahva tuki. Hyviä tieteellisiä käytäntöjä, tutkimuksen integriteettiä ja sen ylläpitoa sekä luottamusta tutkimukseen korostetaan. Kansainvälistä yhteistyötä arvostetaan ja halutaan lisätä, koska ymmärretään globaalien haasteiden tarvitsevan yhteisiä ponnisteluja. Kanadassa noudatetaan myös G7-maiden yhteisiä arvoja ja periaatteita. Vaikka Kanadassa onkin huomattavasti parannettu tieteellisen vapauden raameja viime vuosien aikana ja se toimii monessa asiassa mallina muille maille, on silläkin vielä työtä tehtävänä tieteen politisoitumista vastaan.  

Tutkimuksen vapaus tasapainottelee kansallisen turvallisuuden kanssa     
Tieteen vapauden rinnalle on syntynyt Kanadassa lukuisia kansallisia turvallisuusohjeita tutkimuksen suojelemiseksi, mutta myös avoimuuden varmistamiseksi. Erityisesti uusien teknologioiden myötä näitä sääntöjä on lisätty ja vahvistettu. Vuonna 2021, Kanadan hallitus esitteli uudet suuntaviivat tutkimusturvallisuudelle “the National Security Guidelines for Research Partnerships” -julkaisussaan. Ohjeiston tavoitteena on auttaa tutkimusinstituutioita hallitsemaan tutkimusturvallisuuteen liittyviä riskejä etenkin kansainvälistä yhteistyötä vaativissa projekteissa. Ohjeistuksessa Kanadan hallitus vaatii tutkijoita ja tutkimusinstituutioita tunnistamaan ja lieventämään turvallisuusriskejä tutkimusyhteistyössä. Helmikuussa 2023 “Statement on Protecting Canada’s Research” vaati kansallisten tutkimusvirastojen omaksumaan päivitetyt turvastandardit ja vaatimaan sensitiivisiin teknologioihin liittyviltä tutkimusaloilta selvitystä mahdollisista kansainvälisistä kumppaneista.  Geopoliittisten jännitteiden kiristymisen myötä, Kanadan hallitus on jatkanut työskentelyä tutkimusturvallisuuden parantamiseksi ja uusia linjauksia on tullut viimeksi vuoden 2024 aikana. Kanada on myös sijoittanut 50 miljoonaa Kanadan dollaria korkeakoulujen tutkimusturvallisuuden edistämiseksi. Lisäksi hallitus on perustanut uuden ”Research Security Centerin”, joka tarjoaa opastusta tutkijayhteisöille ja korkeakouluille tutkimusturvallisuuden parantamiseksi.

Esimerkkejä tieteen vapauden historiasta
Tieteen vapaus ja tieteeseen perustuva päätöksenteko ovat olleet aiheita, joiden puolesta on Kanadassa osoitettu mieltä läpi historian. Erityisesti tutkimusviestintään liittyvät rajoitukset ovat saaneet kanadalaiset tieteentekijät aikanaan turhautumaan: Vuonna 2006 Kanadassa otettiin käyttöön viestintäpolitiikka, joka edellytti tieteentekijöiden pyytävän hyväksyntää ministeriöltään ennen kuin he voivat olla yhteydessä mediaan tai muuten puhua julkisesti tutkimustuloksistaan. Tämä johti suureen huoleen tieteen avoimuudesta ja asian puolesta järjestettiin laajasti marsseja ja mielenosoituksia. Toinen Kanadan hallinnon toimi, jonka on katsottu heikentäneen selkeästi tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa, on ollut vuonna 2011 tapahtunut väestönlaskentaan liittyvä muutos. Muutoksen myötä kotitalouksista kerättävä tieto oli huomattavasti suppeampaa ja sen katsottiin heikentävän erilaisten kansanterveysaloitteiden tekemistä sekä tieteelliseen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Vuonna 2012 taas tehtiin lakiesitys, ns. Bill C-38, joka heikensi ympäristönsuojelun tilaa ja muutti ympäristöhankkeiden julkista arviointiprosessia. Nojaten tähän lainsäädäntöön Kanada vetäytyi Kioton pöytäkirjasta (Kyoto Protocol) huolimatta suuresta julkisesta vastustuksesta - 74 % kanadalaisista kannatti tuolloin hallituksen toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaikka tämä olisi johtanut korkeampiin energiakustannuksiin. Vuoden 2012 tapaus on selkeä esimerkki siitä, kuinka päätöksenteossa ei ole otettu tieteellistä näyttöä huomioon.  Vuonna 2014 Kanadan pääministeri Stephen Harperille kirjoitettiin avoin kirje, jossa oltiin huolissaan Kanadan hallinnon asettamista rajoituksista liittyen tieteen viestintään ja muihin yhteistyön rajoituksiin. Kirjeen oli allekirjoittanut n. 800 tutkijaa ympäri maailman 32 eri maasta. Viime aikoina tapetilla ovat olleet mm. tutkimusinstituuttien puolueettomuuskysymykset liittyen Israel-Palestiina kysymyksiin. 

USA:n tapahtumat heijastuvat myös Kanadaan
Nykyisen Trumpin kauden aikana kanadalaiset tutkijat ovat yhdistäneet voimansa ja marssineet tieteen puolesta. Näillä demonstraatioilla on tuettu tieteellistä integriteettiä, tieteellisen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Keväällä 2025 julkaistiin avoin yli 800 tieteentekijän allekirjoittama kirje,”Stand Up for Science”, joka vaati, että tieteen on pysyttävä itsenäisenä ja vapaana poliittiselta vaikuttamiselta. Monet kanadalaiset tutkimusryhmät ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen rahoituksesta, erityisesti lääketieteellinen tutkimus, joka on saanut NIH:ltä Kanadassa yli 58 miljoonaa dollaria vuonna 2024. Yhdysvaltojen hallinnon esittämät massiiviset leikkaukset tutkimusrahoitukseen sekä tutkimusteemoihin (DEI, ilmastonmuutostutkimus jne) puuttuminen ovat rajoittaneet myös rajat ylittäviä hankkeita ja vaarantaneet kokonaisia tutkimusaloja. Vaikutus Kanadaan on ollut myös valtava, sillä yhteistyötä on perinteisesti tehty tiiviisti Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltalaisten tutkimuslaitosten, kuten Yhdysvaltain National Oceanic and Atmospheric Administrationin (NOAA) tietolähteiden, menetys vaikuttaa myös Kanadan kykyyn seurata ilmastonmuutosta tai varautua erilaisiin luonnonkatastrofeihin. Dataan perustava päätöksenteko on siis tässäkin vaarantunut. Myös paikallisella tasolla on ollut paljon vaateita siirtyä selkeämmin datalähtöiseen politiikkaan ja huomioida kanadalaisten tutkijoiden löydökset ilmastonmuutokseen vaikuttavassa päätöksenteossa. 

Sari Tojkander, TFK-erityisasiantuntija, Los Angeles

Kuva Ottawasta, Innovation, Science and Economic Development, ISED:n tapaamisesta tammikuussa 2025. Esillä olivat Manitoban, Quebeckin, Nova Scotian, New Brunswickin, Ontarion ja British Columbian provinssien liput. Kuva: S. Tojkander. 01/2025 Ottawa.

Lähteitä: 
https://evidencefordemocracy.ca/standing-up-for-science-why-this-fight-matters-for-canada/ 
https://www.mcgill.ca/oss/article/controversial-science-news/academic-freedom 
https://univcan.ca/news/statement-on-academic-freedom/ 
https://science.gc.ca/site/science/en/safeguarding-your-research/guidelines-and-tools-implement-research-security/national-security-guidelines-research-partnerships 
https://globalnews.ca/news/3397989/canada-history-march-for-science/ 
https://gizmodo.com/we-demand-the-return-of-scientific-freedom-in-canada-1648946424 
https://science.gc.ca/site/science/en/safeguarding-your-research/general-information-research-security/international-research-security-resources/g7-common-values-and-principles-research-security-and-research-integrity 
https://www.justice.gc.ca/eng/csj-sjc/rfc-dlc/ccrf-ccdl/#:~:text=The%20Canadian%20Charter%20of%20Rights%20and%20Freedoms,the%20Charter%20which%20was%20signed%20in%201982. 
https://www.caut.ca/ 
https://www.cbc.ca/news/science/foreign-scientists-call-on-stephen-harper-to-restore-science-funding-freedom-1.2806571 
https://elc.ab.ca/Content_Files/Files/Bill38AnalysisArticlefinal.pdf 
https://ethics.gc.ca/eng/policy-politique_tcps2-eptc2_2022.html 
https://www.canada.ca/en/services/defence/researchsecurity/about.html