Artikkelit

30.05.2024

Uudet kuviot, uudet keinot

Team Finland Knowledge –verkosto on perustettu auttamaan korkeakouluja niiden kansainvälisessä yhteistyössä. Siksi vuoropuhelu TFK-asiantuntijoiden ja korkeakoulujen välillä sekä isoissa yhteisissä tapahtumissa että niiden välillä on onnistuneen toiminnan edellytys. Yhteistä keskustelua ja analyysiä tarvitaan myös siinä, kuinka voitaisiin edistää Suomen ja Ison-Britannian välistä opiskelijaliikkuvuutta, joka on Ison-Britannian EU-eron jälkeen vähentynyt.

Team Finland Knowledge –asiantuntijat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa Suomessa. Toinen kerta yritetään ajoittaa yhteen korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarin ja toinen korkeakoulujen kevätpäivien kanssa. Molemmilla Suomen vierailuilla syvennämme korkeakoulukentän tuntemustamme myös vierailemalla korkeakouluissa eri puolella Suomea, yleensä kohtuullisen matkan päässä paikkakunnista, joilla edellä mainitut kokoontumiset järjestetään. On mukavaa ja hyödyllistä tavata toisia TFK-asiantuntijoita, keskustella havainnoistamme, vaihtaa kokemuksia onnistumisista ja epäonnistumisista sekä suunnitella tulevaa. Suomen vierailujen tärkeimmät keskustelut käydään kuitenkin sekä ministeriöiden että korkeakoulujen edustajien kanssa. Toivomme, että voimme näihin yhteisiin tilaisuuksiin tuoda myös omaa asiantuntemustamme ja havaintoja maailmalta. Arvostamme myös vuoropuhelua ohjausryhmässä kolmen hallinnonalan edustajien kanssa.

Kohtaamiset korkeakoulujen kevätpäivillä, aurinkoisella Seinäjoella, muistuttivat taas siitä, kuinka paljon korkeakouluissa tehdään hyvää työtä, jotta maailma olisi avoin mahdollisemman monelle, ja jotta korkeakoulutus ja tutkimus ja lopulta koko Suomi hyötyisivät kansainvälisestä liikkuvuudesta ja yhteistyöstä. Voimme olla tyytyväisiä siihen, että Suomi houkuttelee entistä enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Mutta miksi emme saa kasvatettua suomalaisten nuorten kiinnostusta lähteä opiskelijavaihtoon, vaikka kansainvälisessä yhteistyössä on asetettu kunnianhimoisia liikkuvuustavoitteita, resursseja kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen on eurooppalaisten liikkuvuusohjelmien kautta tullut lisää, EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus on vähentänyt rajaesteitä ja vieraskielisen koulutuksen tarjonta on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Syitä on monia ja ne löytyvät sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksista. Liikkuvuudelle ei löydy riittävästi veto- tai työntövoimaa. Eikä Covid-pandemian vaikutusta voi väheksyä. Ja juuri siksi Suomen olisikin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, kuinka saamme nuoremme ”käymään maailmalla”. Talent Boost ohjelmassa on tehty kumppanimaa-analyysejä, jotta tietäisimme, mistä Suomen kannattaa houkutella osaajia. Vähemmän olemme tässä yhteistyössä kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka houkuttelisimme paluumuuttajia. Huomio opiskelijoiden liikkuvuudesta käytävässä keskustelussa on paljolti ollut Suomen vetovoimassa tai suomalaisopiskelijoiden työntövoiman puutteessa. Nyt tarvitsisimme mielestäni entistä enemmän maa- ja aluekohtaisia analyysejä liikkuvuuden esteistä ja siitä, kuinka Suomesta ulospäin suuntautuvaa liikkuvuutta voitaisiin näihin suuntiin tukea.

Suomen ja Ison-Britannian välistä liikkuvuutta halutaan lisätä

Olen kaksi vuotta seurannut Suomen ja Ison-Britannian välisen opiskelija-, tutkija- ja henkilöstöliikkuvuuden kehitystä, syvälliseksi analyysiksi sitä ei kuitenkaan voi kutsua. Ennen Britannian EU-eroa suomalaisia tutkinto-opiskelijoita oli Britanniassa parisen tuhatta, nyt määrä on laskenut lähes puoleen Ison-Britannian EU-eron jälkeen. Näin on käynyt myös useimpien muiden Euroopan maiden ja Britannian välisessä tutkinto-opiskelijoiden liikkuvuudessa. On kuitenkin myös maita, joissa romahdus ei ole ollut aivan näin suuri. Esimerkiksi Hollannista ja Sveitsistä tulee edelleen suhteellisen paljon tutkinto-opiskelijoita. Vaikuttaa siltä, että näissä kahdessa tapauksessa lähtömaiden kansalliset apurahajärjestelmät mahdollistavat liikkuvuuden kohonneista lukuvuosimaksuista huolimatta. Olisi hyödyllistä selvittää tarkemmin, miksi nämä ja muutamat muut maat, ovat onnistuneet kahdenvälisen liikkuvuuden edistämisessä. Vaihto-opiskelua on vähentänyt Britannian jääminen pois Erasmus+ -ohjelmasta. Myös viisumisäännökset tekevät vaihto-opiskelusta Britanniassa työläämpää ja kalliimpaa.

Britannian ja EU-maiden välisen liikkuvuuden vähentymiseen on kiinnitetty huomiota monella tasolla. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen ja Ison-Britannian ulkoministeri Lord Cameron allekirjoittivat Suomen ja Ison-Britannian välisen strategista kumppanuutta koskeva julkilausuman Lontoossa 20.5.2024. Julkilausumassa on kirjauksia globaalista ja monenkeskisestä yhteistyöstä, turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä, taloudellisesta yhteistyöstä, maahanmuutosta, energia-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyöstä sekä yhteistyöstä koulutuksen, tieteen, tutkimuksen, innovaatioiden ja teknologioiden alueella. Julkilausuma on poliittisen tahdon ilmaisu, joka ei sido oikeudellisesti, mutta tarjoaa kattavan viitekehyksen sekä kansallisille että kahdenvälisille toimille ja yhteistyölle.

Julkilausumassa on korostettu myös liikkuvuuden esteiden poistamista ja ihmisten välisten yhteyksien vahvistamista. Nyt on pohdittava myös kansallisesti, mitä toimia vaaditaan? Yksikään maa ennen Isoa-Britanniaa ei ole eronnut Euroopan Unionista, siksi myöskään yksikään maa ei ole ollut tilanteessa, jossa vapaa liikkuvuus maiden välillä loppuu ja opiskelijoista, tutkijoista ja henkilöstöstä tulee kolmasmaakansalaisia. Britannian EU-eron vaikutuksia liikkuvuuteen ei ole osattu riittävän hyvin ennakoida, ei Britanniassa eikä sen ulkopuolella. Emme voi enää luottaa siihen, että liikkuvuus tapahtuu ”itsestään”, tarvitsemme varmasti aktiivisia ja toimia sekä korkeakouluilta että liikkuvuutta tukevilta organisaatioilta Suomessa ja Britanniassa.

Euroopan Unionin komissio on ehdottanut jäsenmaille ja Isolle-Britannialle nuorisoliikkuvuutta koskevaa sopimusta

Komissio on ollut aloitteellinen sekä jäsenmaiden että Britannian suuntaan 18-30 –vuotiaiden liikkuvuuden edistämiseksi ja ehdottaa Britannian ja EU-maiden välistä erittäin kattavaa liikkuvuussopimusta. Jotta neuvottelut voisivat edetä, jäsenmaiden tulee antaa komissiolle neuvottelumandaatti ja Ison-Britannian oltava vastaanottava. Ison-Britannian kantaa on mahdoton saada selville nyt, ennen heinäkuun yleisvaaleja, mutta jäsenmaiden kesken keskustelu on käynnistymässä.

Britanniassa pidetään todennäköisenä, että valta vaihtuu konservatiiveilta työväenpuolueelle. Mutta varmaa tämä ei luonnollisesti vielä ole. Ja jos ennustettu voitto ei olisi riittävän suuri, joutuisi työväenpuolue joko rakentamaan vähemmistöhallituksen tai etsimään tukea pienemmistä puolueista. Kävi kuinka tahansa, tuemme kahdenvälistä yhteistyötä uuden hallituksen kanssa. Seuraavan brittihallituksen tehtävänä on ottaa kantaa komission ehdotukseen nuorisoliikkuvuudesta, jos komissio saa siihen jäsenmailta mandaatin. Edessä voi olla myös keskustelu siitä, voisiko Britannia liittyä takaisin Erasmus+ ja Luova Eurooppa –ohjelmiin.

Julkilausuma Suomen ja Ison-Britannian välisestä strategisesta kumppanuudesta: https://um.fi/current-affairs/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/joint-declaration-on-the-strategic-partnership-between-the-united-kingdom-of-great-britain-and-northern-ireland-and-the-republic-of-finland

Komission ehdotus nuorisoliikkuvuusopimuksesta EU:n ja Ison-Britannian välillä: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_24_2105

Lisätietoja: erityisasiantuntija Birgitta Vuorinen, birgitta.vuorinen@gov.fi

Kuva Tiina Vihma-Purovaara: Birgitta Vuorinen Vaasan auringossa.