Artikkelit
29.05.2024
(Uus?)orientalistinen Kiina-uhkapuhe
Korkeakoulusektorilla Kiinaa koskevissa puheissa korostuvat jopa ylilyönteihin asti riskitietoisuus ja huolet. Vastuullinen suhtautuminen yhteistyöhön mahdollistaa kuitenkin monilla aloilla yhä yhteistyön Kiinan kanssa. Uusillekin päänavauksille olisi tilaa ja kysyntää.
Toukokuun puolivälissä Suomeen suuntautuneen virkamatkani aikana Kiina kiinnosti taas monia korkeakoulusektorin suomalaistoimijoita. Pidän tätä paitsi merkkinä siitä, että työni on herättänyt huomiota – tai ainakin pitänyt sitä yllä – mutta ennen kaikkea myös kunnianosoituksena ja meriittinä koko TFK-verkostolle siitä, että verkoston osaamista ja toimintaa pidetään arvossa. Kiitos kaikille kollegoille ja Kiinaan liittyviä asioita hoitaville kumppaneille korkeakouluissa!
Käymissäni kahvipöytäkeskusteluissa ja tapaamisissa sekä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivien paneeleissa Kiinaan liittyvät epävarmuudet ja huolet näyttelivät odotetusti pääosaa. Kuvaavaa on, että TFK-asiantuntijoidemme oman BRICS-paneelin ohella minut oli kutsuttu kevätpäivillä pelkästään autoritaarisiin maihin suuntautuvia vierailuja koskevaan paneeliin. Peloista ja huolista monet ovat täysin perusteltuja. Valtionhallinnossa olemme tehneet parhaamme sen eteen, että tietoisuus näistä asioista lisääntyisi, ja tilannekuva säilyisi tältäkin osin ajankohtaisena. Tyytyväisenä voin todeta, että työ on selvästi kantanut hedelmää, sillä tietoisuus on selvästi lisääntynyt kautta linjan.
Välillä Kiinaa koskevissa äänenpainoissa on kuitenkin havaittavissa, että etäisyyttä halutaan ottaa enemmänkin kuin kenties tarpeen. Viikon kuluessa kuulin toistuvasti, että yhteistyö kiinalaistoimijoiden kanssa mitä moninaisimmilla aloilla on lopetettu tai sitä ”arvioidaan uudelleen” – lähes poikkeuksetta kiertoilmaus sille, että harkinnassa on yhteistyön lopettaminen. Samanlaisia viestejä on kantautunut viime aikoina korviini myös Kiinan maaperällä. Melko viattomiinkin yhteistyöaloitteisiin liittyy silloin tällöin perustelemattomia tai liioiteltuja epäilyjä ja huolia. Better safe than sorry tuntuvat monet ajattelevan. Väistämättä mieleeni tulee orientalismin hengen mukaisten uhkakuvien kaiku. Tasapainoisen näkemyksen Kiinasta ei kuitenkaan soisi sortuvan determinismiin, jossa Kiinan kanssa meitä odottaa vääjäämätön suhteiden haaksirikko Venäjän tapaan. Venäjän kanssa tehtyihin virhearviointeihin ei ole varaa, mutta noista virheistä on myös otettu opiksi. Kuten yllä jo totesin, asiaankuuluva skeptisyys ja varovaisuus on valtavirtaistunut. Aivojamme eloonjäämismekanismit kuitenkin sementoivat ja vahvistavat negatiivisia kokemuksia ja palautteita, jonka vuoksi on ymmärrettävää, että tasapainoisen Kiina-tilannekuvan sijaan mieleen puheista jää lähinnä vain riskejä koskevat huomiot ja varoitukset.
Uhkien ja riskien ohella olemmekin pyrkineet ministeriöissä ja Suomen edustustoissa korostamaan, että Kiinan kanssa voidaan ja on hyvä tehdä edelleen yhteistyötä, ja on paljon aloja, joissa Suomella ja Kiinalla on yhteisiä intressejä. Etenkin tieteessä ja teknologiassa meillä on myös paljon opittavaa Kiinalta. Kiina ei enää monelta osin ole se hieman mystinen mutta takaperoinen orientin toinen, joka tyytyy imitoimaan muita, vaan monilla sektoreilla eräs maailman johtavista valtioista. Kuvaavaa on, että vuosikausia jatkuneen skeptisyyden ja suoranaisen vähättelyn jälkeen autoalan journalistit ovat joutuneet hiljalleen myöntämään, että maailman markkinoille rynnineet kiinalaiset sähköautot todella ovat hinta-laatusuhteeltaan erittäin hyviä – oli niiden kansantaloudellisesta merkityksestä mitä mieltä tahansa. Kiinan ymmärtäminen ja siltä oppiminen onkin välttämätöntä, mikäli haluamme itse pysyä kehityksen kelkassa. Vaikka itse toistuvasti – tässäkin tekstissä – peräänkuulutan asia- ja faktapohjaista suhtautumista Kiinaan, maan dramaattinen muutos viimeisten vuosikymmenien aikana ja siitä kumpuava edistyksellinen osaaminen on jotakin sellaista, jonka merkitystä ja mittaluokkaa on vaikea ymmärtää kokematta asiaa omakohtaisesti. Toivotan Kiina-yhteistyön pariin tulleita uusia kasvoja mitä lämpimämmin vierailulle paikan päälle!
Puhe pitkämuistisuudesta sijoittuu kieltämättä sekin orientalismin ja Kiinaa koskevien kliseiden risteymäkohtaan, mutta jotain perää väitteessä vuosikymmeniä Kiinaa seuranneen näkökulmasta kuitenkin kiistämättä on. Kiinalaiset tuntevat Suomen ja Kiinan välisten suhteiden historian huomattavan hyvin, ja Suomen rooli eräänä ensimmäisistä kansantasavallan tunnustaneista länsimaista nousee esiin kiitos- ja juhlapuheissa säännölliseen tahtiin. Anekdoottina kerrottakoon, että Kiina on suvereenisti nostanut esiin sellaisiakin kahdenvälistemme suhteidemme elävästä muistista unohtuneita virstanpylväitä, joista kellään Suomen päässä ei ole ollut mitään tietoa. Myös jännitteet ja välirikot tietysti muistetaan. Kerran alas ajettuja yhteistyösuhteita voi olla vaikea, ellei mahdoton saada palautettua ennalleen.
Varmuuden vuoksi Kiinaan suuntautuvaa yhteistyötä ei siis kannata katkaista, eikä uusista yhteistyömahdollisuuksista kategorisesti kieltäytyä. Kiinan ja Suomen eroista puhuttaessa usein nousee esiin näkemys siitä, että Suomessa kaikki mikä ei erikseen ole kiellettyä, on sallittua, mutta Kiinassa tilanne on täysin päinvastainen. Parasta mainosta suomalaiselle osaamiselle maailmalla on se, että pidämme kiinni avoimesta, ennakkoluulottomasta ja faktapainotteisesta tavastamme suhtautua muihin sekä muuttuviin tilanteisiin. Se myös viestii ulospäin paitsi jatkuvuutta ja vakautta, mutta myös aitoa uskoamme siihen, mitä korkeakoulusektoria koskevissa juhlapuheissa usein muistetaan kertoa: koulutuksen ja tutkimuksen keinoin voimme vaikuttaa, lisätä ymmärrystä ja edistää niitä muutoksia, joita haluamme maailmassa nähdä.
Perinteisiä, matalan riskitason yhteistyöaloja, joilta on löytynyt yhteistyömahdollisuuksia ovat esim. ympäristöalat, terveydenhoito ja koulutus. Näillä sektoreilla suomalais-kiinalaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet. Demografisen muutoksen, talouskasvun hiipumisen ynnä muiden merkittävien yhteiskunnallisten muutosten ja mullistusten edessä Kiinassa etsitään kuitenkin kuumeisesti uusia kansainvälisiä kontakteja. Samalla koronapandemian sulkeutuneisuudesta aiheutuneet patoumat jatkamat purkaantumistaan. Suomen korkeakoulusektoriin kohdistuu edelleen huomattavaa mielenkiintoa. Suomessa vietetyn viikon aikana muutamissa keskustelunavauksissa korostui ilokseni myös hyvin punnittuun harkintaan perustuva varovainen toiveikkuus ja esiin nousi uusiakin päänavauksia.
Olli Suominen, TFK-erityisasiantuntija Suomen Pekingin edustustossa
Kuva: Olli Suominen: Kiinan yhteiskunnan nopeat muutokset tarkoittavat, että taloudellista kasvua ja merkityksellistä työtä on etsittävä uusilta aloilta. Kestävä kehitys, luovat alat ja kiertotalous nousevat hitaasti mutta varmasti, ja vintagekulttuuri vetoaa moniin nuoriin. Vaasan yliopiston vierailijatilojen ”arcade- ja flipperimuseo” tekisi varmasti vaikutuksen myös kiinalaisiin vieraisiin.