Artikkelit

28.03.2025

Vesiala heijastelee tutkimussektorin haasteita Kiinassa

Vesialaan liittyy Kiinassa yhä edelleen monia haasteita ja ongelmia, joiden ratkaisemiseen myös Suomi osallistuu. Datalla on merkittävä rooli kaikessa alaan liittyvässä toiminnassa. Vaikka monet eri toimijat keräävät mittavasti dataa Kiinan vesistöjen tilanteesta, liittyy dataan merkittäviä laatu- ja saatavuusongelmia. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan koske vain vesialaa, vaan sektorin haasteita voidaan pitää tyyppiesimerkkinä siitä, miten dataan liittyvät ongelmat vaikeuttavat tutkimustyön tekemistä Kiinassa.

Vesistöihin liittyy Kiinassa monia vakavia haasteita ja ongelmia, joista kasvava vesipula maan pohjois- keski- ja länsiosissa on erityisen polttava. Arvioiden mukaan jopa puolet Kiinan väestöstä kärsii ainakin osan vuodesta veden vähyydestä. Puute vedestä on paitsi vähentänyt luonnon monimuotoisuutta ja heikentänyt ekosysteemejä, mutta myös luonut suuria haasteita merkittävälle osalle maan väestöstä, aiheuttaen merkittäviä yhteiskunnallisia konflikteja sekä mittavia taloudellisia menetyksiä. Ongelma ei myöskään rajoitu Kiinan rajojen sisäpuolelle, sillä Kiinalla on merkittävä rooli globaaleissa ruokatuotantoketjuissa. Vesipulasta johtuvalla satojen pienentymisellä voi täten olla merkittäviä vaikutuksia ruokaturvaan myös globaalisti. Kiinan hallitus tiedostanut ongelman ja sen laajuuden, ja siihen onkin pyritty puuttumaan monin keinoin. Erityisen keskeinen keino Kiinassa ovat olleet erilaiset valtavat pato- ja vedensiirtohankkeet sekä vedenjakelujärjestelmien sekä vedenpuhdistamoiden rakentaminen. 

Vesialan hallinnointi Kiinassa jakautuu usean ministeriön ja niiden alaisten toimijoiden kesken. Keskeisimpiin valtiollisiin toimijoihin viitataan toisinaan "yhdeksänä lohikäärmeenä” niiden lukumäärän mukaan. Niiden toiminnassa ja vastuualueissa on paljon päällekkäisyyksiä ja näin ollen myös ajoittaisia jännitteitä. Ministeriöistä keskeisiä toimijoita ovat erityisesti maan vesivaraministeriö (Ministry of Water Resources), luonnonvaraministeriö (Ministry of Natural Resources) sekä ekologia- ja ympäristöministeriö (Ministry of Ecology and Environment). Yhdessä ne pyörittävät ja pitävät yllä laajaa hydrometristen asemien, veden laadun seuranta-asemien, patojen, vesialtaiden ja vedenpuhdistamoiden verkostoa. 

Kiina tekee vesialalla myös paljon kansainvälistä yhteistyötä. Suomen kanssa viranomaistason yhteyksistä on vastannut pääasiassa maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriöllä on vuonna 2014 solmittu yhteisymmärryspöytäkirja Kiinan vesivaraministeriön kanssa ja osapuolet ovat käyneet aktiivista politiikkadialogia, mikä on poikinut neljä temaattista pilottihanketta: 1. Kaupunkien vesien seurannan hallinta, hulevesiriskien suunnittelun ja ennakoinnin kehittäminen (urban stormwater risk, early warning) 2. Integroituun vesivarojen hallintaan perustuva järvien kunnostus 3. Patoturvallisuuden esittelyprojekti ja 4. Ekohydrologia. Toteuttavina osapuolina on ollut Suomen ympäristökeskus SYKE, Pyhäjärvi-instituutti sekä Kainuun ELY-keskus. Vuosille 2024-2027 ehdotettuja vuoropuhelujen teemoja ovat: älykäs vesihuolto ja digitaaliset kaksoset, ääri-ilmiöt ja infrastruktuurin hallinta, erityisesti padot, sekä järvien ja jokien luontopohjaiset ratkaisut. MMM:n sekä Kiina-EU vesialustan (China-Europe Water Platform) tavoitteena on tarjota Kiinalle eurooppalaista ja suomalaista vesiosaamista Kiinan vesihankkeisiin. PPP-yhteistyöhön kaivataan myös tutkimusorganisaatioita ja korkeakouluja. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen vieraillessa Kiinassa loppuvuodesta 2024 allekirjoitettiin maiden välillä yhteisymmärryspöytäkirjat ympäristö- ja kiertotalouskysymyksistä, joihin liittyy myös vedenpuhdistusta koskevaa yhteistyötä. Korkeakoulujen suorat yhteydet maiden välillä tutkimus- tai muussa yhteistyössä ovat olleet satunnaista, eikä niiden ympärille ole muodostunut pysyviä yhteistyörakenteita tai tutkimushankkeita. 

Keskeistä kaikille niin hypoteettisille kuin toteutuneillekin yrityksille ratkaista Kiinan vesistöihin liittyviä haasteita on ollut se, että niiden ideoimiseksi ja toteuttamiseksi vaaditaan valtavan paljon dataa Kiinan vesistöjen tilanteesta. Esimerkiksi veden määrää, laatua, kysyntää ja ympäristön tilaa koskevaa dataa kerätään Kiinassa erittäin laajasti niin tutkijoiden kuin erilaisten valtiollisten tai puolivaltiollisten toimijoiden toimesta. Myös tavallisia kansalaisia osallistuu vapaaehtoisina tiedonhankintaan. Dataan liittyvät laatu- ja saatavuusongelmat kuitenkin rajoittavat merkittävästi siihen perustuvan tutkimustyön käyttökelpoisuutta vesisektorin päätöksenteon tukemisessa. Erityisesti Kiinan puoluevaltion ulkopuolisten ja etenkin ulkomaalaisten on edelleen erittäin vaikea saada, käyttää ja jakaa dataa. Erityisesti ministeriöiden keräämä data on monesti kiven alla. Isoa osaa kerätystä tiedosta ei koskaan julkaista, ja saatavissa oleva data on puolestaan usein heikkolaatuista, sillä siihen sisältyy merkittäviä aukkoja mm. aikaa ja paikkaa koskevan kattavuuden osalta, tai sitä on koottu erilaisin metodein. Samaa asiaa koskeva data saattaa eri lähteissä osoittaa hyvinkin erilaisia lukuja. Data voi usein olla myös tiivistettyä, mallinnettua tai esimerkiksi esitetty erittäin käyttäjä-epäystävällisessä muodossa. Dataa julkaistaan esimerkiksi yhä edelleen monesti vain kerran vuodessa fyysisessä muodossa erilaisina painotuotteina, joiden äärelle pääseminen voi tutkijoille olla hyvin hankalaa. Data saattaa myös esimerkiksi olla hajautettuna ympäri maata ja erilaisissa epäjohdonmukaisissa julkaisuissa. Lisäksi erityisesti ulkomaalaisten tutkijoiden toimintaa on vaikeuttanut se, että data tai sen oheistieto on lähes poikkeuksetta saatavissa vain kiinankielisenä. Käytännön seurauksena tästä kaikesta onkin ollut, että tutkijat joutuvat itse keräämään, digitalisoimaan, yhdistelemään ja osin arvailemaankin datapisteitä, mistä on puolestaan seurannut huonolaatuista ja monilta osin päällekkäistä dataa, jonka saamiseksi on vieläpä jouduttu haaskaamaan huomattavan paljon resursseja. Joissakin tapauksissa paikallisviranomaiset ovat myös tehneet datalla kauppaa, jonka vuoksi ajan ja energian ohella datan hankkimiseksi vaaditaan rahaa. 

Virallisissa ulostuloissaan ja aloitteissaan Kiina on vakuutellut pyrkivänsä parantamaan julkaistujen tietojen laatua ja saatavuutta. Erityisesti vedenlaadun osalta Kiinan tarjoamia tietoja pidetään ongelmistaan ja puutteistaan huolimatta pääosin luotettavina. Veden käyttöä ja saatavuutta koskevaa dataa tutkijat sen sijaan pitävät suhteellisesti vähemmän luotettavana. Suurin ongelma datan laadun sijaan on kuitenkin sen saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vesivaraministeriö on puhunut julkisesti vesitietojen julkisuuden ja aihetta koskevien tietokantojen puolesta jo pitkään. Retoriikasta huolimatta aloitteet eivät ole juuri edenneet käytännössä. Kiina on viime vuosina pyrkinyt brändäämään itseään yhteiskunnan digitalisaation tienraivaajana, jonka vuoksi esimerkiksi datan digitaaliseen saatavuuteen edelleen liittyviä ongelmia on hyvin vaikea nähdä mitenkään muutoin kuin siten, että kyseessä on tarkoituksellinen yritys hankaloittaa asiaa koskevaa tutkimus- ja selvitystyötä. 

Kyseessä ei ole mikään vain vesialaa koskeva poikkeama. Sen sijaan vesisektoria koskevan datan tilanne toimiikin hyvänä indikaattorina ja tyyppiesimerkkinä datan saatavuus- ja käytettävyyskysymyksiin liittyvistä ongelmista ja haasteista Kiinassa yleisemminkin. Tyypillistä on, että data ei useinkaan ole täysin saavuttamattomissa tai olemattomissa, mutta sen käytöstä on tehty hankalaa ja aikaa vievää. Lähes kaikkeen tietoon, johon liittyy nk. herkkyyksiä – lista on luonnollisestikin paitsi täysin epävirallinen, mutta myös pitkä ja alati kasvava – liittyy merkittäviä saatavuus- ja luotettavuusongelmia. Viime vuosina käyttöön otetut erilaiset datan rajat ylittävää liikkuvuutta säätelevät ja rajoittavat säännöt sekä lait vahvistavat tätä kehitystä. Sen ohella, että datan saaminen on usein hankalaa ja vaivalloista, on uusien, monilta osin monitulkintaisten ja monimutkaisten sääntöjen ja lakien seuraus ollut se, että datan käyttöön liittyy huolia ja epävarmuuksia siitä, miltä osin sitä on mahdollista liikutella ja käyttää hyväksi tutkimustoiminnassa ilman, että rikotaan maan lakeja. Oman lisänsä haasteisiin tuo keskeisten toimijoiden toimintojen ja vastuiden päällekkäisyydet, joista seuraavat konfliktit johtavat helposti siihen, että tutkijat joutuvat helposti Kiinan hallintojärjestelmän toimijoiden keskinäisen arvovaltakilvoittelun ja nokittelun pelinappuloiksi. 

Teksti: Pekingin Suomen edustuston TFK-erityisasiantuntija Olli Suominen 
Kuva: Huolimatta annetuista lupauksista ja suurista suunnitelmista, puoluevaltion keräämästä datasta iso osa sektorilla kuin sektorilla julkaistaan yhä edelleen muodossa, joka ei laadultaan ja saatavuudeltaan aina palvele tutkimussektorin etuja parhaalla mahdollisella tavalla. Olli Suominen