Artikkelit
29.05.2024
Virtuaaliliikkuvuus - helppo polku kansainvälistymiseen?
Digitaaliset teknologiat ovat jo pitkään mahdollistaneet erilaisten virtuaalisten koulutuskokonaisuuksien ja elämysten järjestämisen ilman matkustamisen tarvetta. Näiden avulla opiskelijat ja opettajat ovat voineet saada kansainvälisiä ja eri kulttuurienvälisiä kokemuksia vaikka kotisohvalta käsin. Erilaiset verkkokurssit ja koulutuskokonaisuudet ovat pandemian myötä vaan lisääntyneet ja uusia virtuaalisia kansainvälisen yhteistyön työkaluja kehitellään koko ajan lisää. Virtuaaliliikkuvuus ja fyysisen ja virtuaaliliikkuvuuden hybridit ovat tulleet viime vuosina Yhdysvalloissa valtavan suosituiksi – virtuaaliliikkuvuus herätti myös Seinäjoen KV-Kevätpäivillä keskustelua.
Liikkuvuuden ja -vaihtojen edut ilman matkustelua
Virtuaaliliikkuvuus tarjoaa lukemattomia globaaleja mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin opettajillekin ilman fyysisiä vaihto-ohjelmia. COVID-19-pandemia oli osaltaan nopeuttamassa erilaisten virtuaaliliikkuvuus-vaihtoehtojen syntyä ja myös pandemian jälkeen virtuaaliset mahdollisuudet ovat säilyttäneet suosionsa yhtenä liikkuvuuden muotona. Tarjolla on erilaisia verkkokursseja, opintojaksoja ja kokonaisia tutkintoja tai oppilaitostenvälisiä yhteistyöprojekteja eri maiden opiskelijoille. Etäkurssit voivat olla joko livenä tai tallennettuna, jos aikavyöhyke sitä edellyttää. Digitaaliset työkalut mahdollistavat nopean, reaaliaikaisen vuorovaikutuksen sijainnista riippumatta ja voivat olla paljon saavutettavampia ja joustavampia opiskelijoille, joilla ei ole esimerkiksi kustannusten tai viisumiongelmien takia mahdollista lähteä fyysisesti liikkuvuusjaksolle. Etuna on siis myös hiilijalanjäljen pieneneminen matkustuksen vähentyessä. Lisäksi virtuaalivaihtojen avulla edistetään helposti eri kulttuurienvälistä ymmärtämystä, laajennetaan näkökulmia ja kehitetään kielitaitoa. Se ei kuitenkaan korvaa täysin suoraa, henkilökohtaista vuorovaikutusta ja haasteena voi olla myös opiskelijoiden motivoiminen ja sitouttaminen virtuaaliympäristössä tapahtuvaan opetukseen sekä erilaisten kurssien laadunvarmistus.
Virtuaalisen opiskelijaliikkuvuuden näkymät Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa opiskelee kaiken kaikkiaan reilu miljoona kansainvälistä opiskelijaa ja se on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohteena kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Yhdysvalloissa kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden maisema on kuitenkin muuttunut merkittävästi viimeisten viiden vuoden kuluessa. Pandemia ja sen tuomat erilaiset matkustusrajoitukset pysäyttivät liikkuvuuden väliaikaisesti. Lisäksi taloudellinen tilanne ja viisumikäytäntöjen muutokset ovat olleet osaltaan vaikuttamassa liikkuvuuden muotoihin. Esimerkiksi viime vuonna Yhdysvalloissa hylättiin yli 220 000 opiskelijaviisumihakemusta. Näiden muutosten myötä virtuaalinen liikkuvuus on kasvattanut suosiotaan ennestään.
Yhdysvalloissa on ollut jo kauan ennen pandemiaa erilaisia virtuaalisia liikkuvuus-ohjelmia, jotka tarjoavat vaihtoehtoa kansanväliselle kokemukselle ilman fyysistä matkustamista. Ehkä tunnetuin malli virtuaalisista ohjelmista Yhdysvalloissa on COIL, Collaborative Online International Learning, joka tuo yhteen eri maiden vastaavien oppilaitosten tiedekunnat ja opettajat suunnittelemaan yhteisiä kursseja. COIL on käytössä lukuisissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa, yksi näistä on State University of New York (SUNY), jolla on erittäin vahva COIL-ohjelma ja siihen kytkeytynyttä kansainvälistä yhteistyötä (https://coil.suny.edu/). Toisena esimerkkinä on vuonna 2015 käynnistetty ”Steven´s Initiative”, joka on nimetty entisen Yhdysvaltain Libyan suurlähettilään, J. Christopher Stevensin, mukaan. Ohjelma korostaa erityisesti teknologisen osaamisen merkitystä ja tukee useiden virtuaaliliikkuvuus-ohjelmien toteuttamista Yhdysvaltojen, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan välillä (https://www.stevensinitiative.org/). World Learningin virtuaalivaihto-ohjelma (https://www.worldlearning.org/story/with-virtual-exchange-young-people-are-changing-the-world/ ) taas tarjoaa laajasti erilaisia globaaleja vaihto-ohjelmia, joihin sisältyy mm. kulttuurisia kokemuksia, erilaisia yhteistyöprojekteja ja kieltenoppimista.
Näiden lisäksi löytyy lukuisia muita virtuaalivaihtoa edistäviä organisaatioita ja ohjelmia, kuten Soliya Connect –ohjelma (https://soliya.net/connect-program), IREX Global Solutions Sustainability Challenge (https://www.irex.org/project/global-solutions) ja virtuaalisia harjoittelupaikkoja ja vaihto-ohjelmia tarjoava Global Academic Ventures (GAV) (https://www.globalacademicventures.com/) . Näiden lisäksi monilla korkeakouluilla on omia virtuaalivaihto-ohjelmia. Näistä esimerkkinä Arizona State Universityn, ASU:n Global Virtual Exchange (GVE), joka tarjoaa mahdollisuuden projektiluontoiseen työskentelyyn eri puolilla maailmaa sijaitsevien kumppaniyliopistojen kanssa.
Kaiken kaikkiaan nämä lukuisat ohjelmat tarjoavat innovatiivisia virtuaaliliikkuvuuden muotoja ja kansainvälistymistä niille, jotka eivät pysty tai halua lähteä ulkomaille. Yksi rajoittava tekijä tälle kansainvälistymisen muodolle Yhdysvalloissa on kuitenkin se, että kaikilla ei ole täällä tasavertaista mahdollisuutta hyviin internetyhteyksiin ja viestintäteknologiaan – nämä kun puuttuvat vielä monilta alueilta tai yhteiskunnan heikompiosaisilta.
Keskustelua ja analysointia suomalaisesta virtuaaliliikkuvuudesta
Seinäjoella järjestetyillä korkeakoulujen KV-kevätpäivillä virtuaaliliikkuvuus myös puhutti yhden session verran. Virtuaaliliikkuvuudet ovat vakiintuneet osaksi korkeakoulujen kansainvälistymistoimintaa ja kevätpäivillä aiheeseen liittynyt sessio keskittyi virtuaaliliikkuvuuden määritelmiin ja mittaamiseen. Eri yliopistot saattavat määrittää virtuaaliliikkumisen eri tavalla ja tästä syystä tiedonkeruu ja määrällinen arviointi niistä on ollut vaikeaa. Virtuaaliseen liikkuvuuteen ei myöskään löydy selkeää määritelmää kansallisella- tai EU-tasolla.
Mikä sitten lasketaan virtuaaliseksi liikkuuvuudeksi? Kuten sanottu, käytännöt vaihtelevat riippuen yliopistosta/yliopisto-allianssista. Mukaan mahtuu erilaisia virtuaalisia online-kursseja ja webinaareja sekä opiskelijoille että opettajille, yhteistyössä tehtyjä online opetusohjelmia, virtuaalisia projekteja ja verkostoitumistilaisuuksia sekä online kaksoistutkintoja. Suomalaiset korkeakoulut ovat voineet hyödyntää mm. yliopisto-allianssien (UNIC & Unite!) virtuaalisten kampusten ja partneri-yliopistojensa kurssitarjontaa tai Erasmus+ Virtual Exchange-ohjelmaa. Eurooppalaisissa yliopisto-alliansseissa tavoitteena on, että 50% opiskelijoista pääsisi osallistumaan joko fyysiseen, virtuaalisen tai hybridimuotoiseen liikkuvuusjaksoon. Komissio ei kuitenkaan ole määritellyt mikä lasketaan virtuaaliseksi liikkuvuudeksi ja tämä on johtanut eroavaisuuksiin käytännöissä ja vaikeuksiin tehdä luotettavia tilastoja. Datan keruussa on otettava huomioon myös se kuinka kerätä tietoa virtuaalisista liikkuvuuksista GDPR:n, yleisen tietosuoja-asetuksen, edellyttämällä tavalla.
Opetushallitus kerää myös tietoa liikkuvuusjaksoista, mutta tämä koskee ainoastaan kokonaisen tutkinnon suorittamista Suomessa tai ulkomailla tai osaa opinnoista/harjoittelusta, joka kuuluu tutkintoon. Tiedonkeruuseen eivät myöskään tule täysin virtuaaliset jaksot, osittaisesti virtuaaliset kylläkin. Tilastojen mukaan vuonna 2023 Suomesta tehtiin lähes 10 000 liikkuvuusjaksoa, johon kuului myös osittainen virtuaalijakso, AMK:t näyttävät olevan tällaisten liikkuvuusmuotojen osalta selkeästi aktiivisempia.
Motivoivatko virtuaaliset liikkumismuodot sitten kansainvälistymään enemmän ja lähtemään myöhemmin maailmalle? Tästä ei taida löytyä tutkittua tietoa, mutta ainakin online-vaihtoehot auttavat osaltaan poistamaan maantieteellisiä esteitä sekä lisäämään inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta korkeakoulumaailmassa.
Sari Tojkander, TFK-erityisasiantuntija, Los Angeles
Kuva: Rahoitustyöpaja TFK-verkoston, Opetushallituksen, Suomen Akatemian, ulkoministeriön ja Finnpartnershipin kollegoille. Kuva Tiina Vihma-Purovaara
Lähteet:
• Kevätpäivät 2024 – session: Virtuaali
• Vipunen.fi
• https://wenr.wes.org/2023/11/shifting-tides-exploring-the-rise-of-virtual-student-mobility-in-international-education/
• https://eca.state.gov/programs-initiatives/initiatives/collaboratory/virtual-exchange-programs/
• https://www.internationalstudent.com/study_usa/
• https://www.stevensinitiative.org/
• https://coil.suny.edu/
• https://www.worldlearning.org/story/with-virtual-exchange-young-people-are-changing-the-world/
• https://culturalvistas.org/
• https://soliya.net/connect-program