Artikkelit

22.01.2025

Yhdysvaltain tuleva tiedepolitiikka Trumpin ja kongressin käsissä

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen tiede- ja teknologiayhteistyö kehittyi suotuisasti kahden viime vuoden aikana. Suomen näkyvyys lisääntyi ja NATO-jäsenyys vauhditti liittolaismaille tyypillisiä yhteistyömuotoja, vaikkei jäsenyys olisikaan yhteistyön muodollinen edellytys. Suomen poliittinen sitoutuminen tutkimustoiminnan kehittämiseen vuoteen 2030 asti on mahdollistanut yhteistyön laajentamisen edellyttäen, että Yhdysvalloista löytyy vastaavaa kiinnostusta ja sopivia rahoitus- ja liikkuvuusvälineitä.

Tutkijoille ja opiskelijoille hallitusvälinen tiede- ja teknologiayhteistyö tarkoittaa ennen muuta mahdollisuuksia osallistua kahdenvälisiin tai monenkeskisiin tutkimusohjelmahakuihin ja tutkija- tai opiskelijaliikkuvuuteen. Tutkimusyhteistyö ja ihmisten liikkuvuus ruokkivat pidempiaikaisia yhteyksiä ja verkostoja, joissa syntyy uusia ideoita ja mahdollisuuksia.

Viimeisen parin vuoden aikana Suomen Akatemian rahoittamat perinteiset yhteistyömuodot National Science Foundation NSF:n ja National Insitutes of Health NIH:n kanssa ovat kehittyneet teemoiltaan ja volyymiltaan. Yhdysvaltain puolustusministeriön perustutkimusyksikön kanssa on aloitettu uusi ohjelma. Uusia kiinnostavia mahdollisuuksia on avautunut esimerkiksi NASA:n ja Yhdysvaltain energiaviraston alaisten kansallisten tutkimuslaboratorioiden suuntaan. Business Finlandin rooli TKI-yhteistyön rahoittajana on merkittävästi vahvistunut. 

Trumpin toisen kauden alkaessa Suomen ja Yhdysvaltain väliseen tiede- ja teknologiasopimukseen ja muihin yhteistyöasiakirjoihin nojaava ohjelmarakenne kestääkin vertailun muihin maihin. Suomi pärjää tutkimusyhteistyössä ja yhteisrahoitetuissa ohjelmissa, mutta tutkija- ja opiskelijaliikkuvuudessa olisi parantamisen varaa. Suomalaisopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on vähentynyt viime vuosina, eikä Yhdysvaltain suunta ole poikkeus. 

Suomen ja Yhdysvaltain nykyisiä tiedeyhteistyön muotoja on rakennettu yli vuosikymmenen ajan republikaani- ja demokraattipresidenttien hallintokausilla, mutta laajeneminen on ollut voimakkainta viimeisten parin vuoden aikana. 

Politiikan suunnasta pian lisävaloa

Tällä hetkellä Yhdysvaltain tiede- ja teknologiapolitiikan tulevaa suuntaa tai rahoituksen volyymeja ei tiedetä tarkasti. Presidentti Trumpin virkaanastujaispäivänään antamat asetukset näyttävät suuntaa esimerkiksi ilmasto- ja energiapolitiikassa, mikä näkynee pian myös TKI-rahoituksessa. Presidentti antaa budjettiesityksensä varainhoitovuodelle 2026 vakiintuneen aikataulun mukaan helmikuun alkupäivinä, jolloin hallinnon pyrkimyksistä saadaan nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa. 

Budjettivaltaa käyttää kongressi, mutta tällä hetkellä Valkoinen talo ja kongressin molemmat kamarit ovat saman puolueen hallussa. Muuttumattomina presidentin budjettiesitykset eivät kuitenkaan koskaan mene kongressista läpi.

Trump on tehnyt toistaiseksi kaksi merkittävää henkilövalintaa Valkoisen talon tiede- ja teknologiapolitiikkatoimisto OSTP:ssa. Toimiston johtoon nimetty Michael Kratsios ja presidenttiä avustavan tiede- ja teknologiapoliittisen neuvosto PCAST:n pääsihteeriksi nimetty Lynne Parker on otettu tiedeyhteisössä positiivisesti vastaan. Kummallakin on huomattavaa kokemusta tekoälytutkimuksesta, kriittisistä teknologioista ja tiedepolitiikan johtamisesta.
 
Toimiva tiedediplomatia käyttää mahdollisuudet

Trumpin näkemykset geopolitiikasta, tuotantoketjujen kotiuttamisesta ja toivotusta kansainvälisestä vuorovaikutuksesta heijastuvat hyvin todennäköisesti myös tiede- ja teknologiapolitiikkaan. Tähän saakka geopolitiikkaan, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn kytkeytyvät näkökohdat ovat saaneet kongressin republikaanit ja demokraatit suosimaan kansainvälistä yhteistyötä erityisesti kriittisten ja murrosteknologioiden tutkimuksessa.
Presidentit ja kongressipuolueet ovat ainakin toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista alkaen halunneet jättää näkyvän kädenjälkensä suurvallan tiede- ja teknologiapolitiikkaan. Tämä on totuttanut tutkimuslaitokset ja rahoituksen hakijat jatkuvaan muutokseen. Nyt tavoitelluista muutoksista ja niistä seuraavista resurssiheilahduksista ennakoidaan tavanomaistakin suurempia.

Suomen ja TFK-toiminnan sisällölliset ja alueelliset painotukset Yhdysvalloissa riippuvat osin siitä, miten liittovaltion tiedepolitiikka kehittyy. Liittovaltiotason lisäksi Suomella on tutkimuselementtejä sisältävät yhteistyöasiakirjat Mainen, Michiganin, Minnesotan, Washingtonin, Coloradon ja Texasin osavaltioiden kanssa ja ne kaikki ovat synnyttäneet yhteistyötä.

Suomen Los Angelesin ja New Yorkin pääkonsulaatit sijaitsevat maailmanluokan tutkimuskeskittymien läheisyydessä, kuten myös suurlähetystö Washington DC:ssä. Vuonna 2025 avattava uusi pääkonsulaatti Houstonissa avaa mahdollisuuksia esimerkiksi terveys- ja biotieteiden tutkimuksessa ja avaruusalalla. TFK-verkosto ja edustustot tukevat jatkuvasti korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusryhmien välistä suoraa yhteistyötä.

Suomen täytyy pitää huolta myös omista tutkimus- ja korkeakoulutusyhteistyötä tukevista rakenteistaan. Tutkimusyhteistyön keskeinen tuki on korkeakoulusektorin vuodesta 2021 alkaen rahoittama Finnish-American Research and Innovation Accelerator FARIA. Henkilöliikkuvuudessa keskeinen toimija on 75-vuotisjuhliaan viime vuonna viettänyt Fulbright Suomi -säätiö. Washingtonin suurlähetystön suunnitelmissa vuonna 2025 on yhteistyökumppaneidensa avulla koota Yhdysvaltojen suomalaisamerikkalaista tiedediasporaverkostoa yhteen ja luoda sille toiminnan edellytyksiä monien muiden maiden esikuvan mukaisesti.

Petri Koikkalainen, TFK-erityisasiantuntija, Washington DC