Artikkelit

10.11.2025

Yhdysvaltojen energiapolitiikka Trumpin ja tekoälyn aikakaudella

Yhdysvallat tarvitsee valtavasti energiaa tullakseen tekoälyn maailmanmahdiksi. Trumpin hallinnon kanta on selvä: maan runsaat fossiilisen energian luonnonvarat ovat rikkaus, eivät taakka, ja niitä tulee voida hyödyntää ilman huolta ilmastotavoitteista. Tulevaisuuden energiamuodoissa kuitenkin myös ydinvoima, erityisesti fuusioenergia, korostuu. Tällä on seurauksia ilmaston kannalta. Yhdysvallat on fossiilienergian maa. Vuonna 2024 valtaosa, 82 prosenttia, maan energiankulutuksesta muodostui fossiilisista energialähteistä. Sekä ydinvoiman että uusiutuvan energian osuus oli vain 9 prosenttia. Trumpin hallinto kertoi pian aloitettuaan, että pitää edellisen hallinnon tavoitteita hiilineutraaliuden saavuttamisesta vahingollisina kansalle, sen taloudelle sekä turvallisuudelle. Hallinnon prioriteetit olisivat muualla – muun muassa Yhdysvaltojen johtajuudessa tekoälyn saralla.

Datakeskukset kasvattavat energiankulutusta

Tekoälyn kehittyessä vauhdilla tekoäly-yritykset ovat investoineet valtavia summia uusien datakeskusten perustamiseen. Datakeskukset ovat fyysisiä tiloja, joissa tietokoneet oheisjärjestelmineen tallentavat, käsittelevät ja välittävät digitaalisten palvelujen, kuten tekoälyn käyttämää dataa. Sekä laitteet että tilan viilentäminen vievät paljon energiaa. Tarkkaa tietoa datakeskusten määrästä Yhdysvalloissa ei ole, mutta niitä on arvioitu olevan noin 4000, ja määrä tulee nousemaan tekoälyn käytön lisääntyessä. 

Tekoälyn myötä lisääntyneiden datakeskusten määrä näkyy jo Yhdysvaltojen energian kokonaiskulutuksessa. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvioiden mukaan Yhdysvaltojen datakeskukset kuluttivat vuonna 2024 yhteensä 183 terawattituntia sähköä. Tämä vastaa yli 4 prosenttia maan koko sähkönkulutuksesta kyseisenä vuonna – ja on suunnilleen saman verran kuin koko Pakistanin valtion vuotuinen sähkönkulutus. Vuoteen 2030 mennessä kulutuksen ennustetaan kasvavan nykyisestä 133 prosenttia. 

IEA:n mukaan Yhdysvaltojen datakeskusten käyttämästä energiasta 40 prosenttia tuotettiin maakaasulla vuonna 2024. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuus oli noin 24 prosenttia. Ydinvoimalla katettiin noin 20 ja hiilivoimalla noin 15 prosenttia datakeskusten energiatarpeesta.

Fuusioenergia voisi vastata kasvavaan energiatarpeeseen

Trumpin hallinto priorisoi maan teollista kilpailukykyä ja tieteellistä johtajuutta. Näin ollen hallinto tukee tekoälykehitystä ja uusien datakeskusten perustamista ja pyrkii poistamaan esteitä, kuten sääntelyä, tämän kehityksen tieltä.

Energia, sen saatavuus, hinta sekä energiaverkon luotettavuus, nähdään edellytyksenä tavoitteiden saavuttamiselle. Siksi energian saralla hallinto on asettanut tutkimus- ja kehitystyössä etusijalle edulliset, luotettavat ja turvalliset energiateknologiat, joita hallinnon mukaan ovat fossiiliset polttoaineet, kehittynyt ydinvoima, geoterminen energia ja vesivoima. 

Lisäksi hallinto painottaa teknologisia läpimurtoja – kuten ydinfuusiota, suurteholaskentaa, kvanttilaskentaa ja tekoälyä – Yhdysvaltojen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Myös tekoäly-yhtiöt ovat kiinnostuneet fuusioenergian tuomista mahdollisuuksista. Fuusioenergiaa syntyy, kun kaksi kevyttä atomiydintä sulautuu yhteen yhdeksi raskaammaksi atomiytimeksi. Yhdistyessään ne vapauttavat valtavasti energiaa. Se voisi tulevaisuudessa tarjota lähes päästöttömän ja ehtymättömän sekä perinteistä ydinfissiota eli atomin ytimen jakautumista turvallisemman energianlähteen.

Kunnianhimoisia tavoitteita 

Fuusioenergian hyödyt sekä ilmastopolitiikan että paljon energiaa vaativien teknologioiden kannalta ovat ilmeisiä. Mutta miksi hallinto, joka haluaa hyötyä taloudellisesti maansa runsaista fossiilisista luonnonvaroista, ja jolle ilmastotavoitteet eivät ole merkityksellisiä, sijoittaa merkittävästi fuusioenergian kehitykseen?

“Älä huoli liikaa ilmastoa lämmittävistä päästöistä,” Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright kertoi syyskuussa BBC:n toimittajalle, “sillä viiden vuoden kuluessa tekoäly mahdollistaa ydinfuusion valjastamisen.”

Ydinfuusio onkin energiamuoto, joka vetoaa poliittisen jakauman molempiin puoliin. Toteutuessaan se olisi ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden lisäksi kotimaista, luotettavaa, sekä talouskasvua ja innovaatioita tukevaa. Fuusioenergia voisi lakkauttaa energiariippuvuuden muista valtioista ja tukisi Yhdysvaltojen kilpailukykyä erityisesti Kiinaa vastaan.

Yhdysvaltain energiaministeriön lokakuussa julkaiseman fuusioenergian tiekartan mukaan hallinto haluaa mahdollistaa kaupallisen fuusioenergian tuomisen sähköverkkoon 2030-luvun puoliväliin mennessä. Tässä tavoitteessa odotukset kohdistuvat erityisesti tekoälyyn. Tekoälyltä toivotaan läpimurtoja ratkaisujen mallintamisessa fuusioenergian suurimpiin haasteisiin. 

Tavoitetta voidaan pitää kunnianhimoisena, eikä sen toteutumisesta ole varmuutta, sillä teknologia on vasta kehittymässä. Tiekartta ei myöskään vielä takaa fuusioenergian kehittämiselle liittovaltion rahoitusta, vaan rahoituksesta päätetään vuosittain monimutkaisen budjettiprosessin yhteydessä. Näin ollen ainakin lähitulevaisuudessa, mikäli hallinnon toiveet toteutuvat, fossiilisten energialähteiden käyttö lisääntyy, kun tekoälykehitys vaatii yhä enemmän energiaa. 

Teksti: TFK-harjoittelija Anne Järvinen 
Kuva Petri Koikkalainen: Yhdysvaltain energiaministeriön alainen National Renewable Energy Laboratory Coloradossa on erikoistunut muun muassa uusiutuvan energian, biotalouden, energiatehokkaan rakentamisen ja sähköverkkojen sekä sähkövarastojen tutkimukseen.